Kaupunkiympäristö, infran suunnittelupäällikkö Kari Linnakoski, Konsernihallinto, projektipäällikkö Tuija Alihaanperä 5.1.2022:

Hankesuunnitelma koskee Aurajoen rantaväylää Agricolankadun ja Jokikadun välisellä alueella Jokipuisto-nimisessä puistossa Aurajoen rannalla kaupunginosassa I. Hankesuunnitelman on kaupungille laatinut nykyisen kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden ohjauksessa Ramboll Finland Oy.

Taustaa

Aurajoen itärannalle Tuomiokirkkosillan ja Tuomaansillan välille on jo pidemmän aikaa kaivattu toimivaa jalankulun ja pyöräilyn yhteyttä. Tuomaansillan rakentamisen yhteydessä joen itä- ja länsipuolelle, sillan läheisyyteen, toteutettiin jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Yhteyksien valmistumisen jälkeen on korostunut tarve saada jalankulun ja pyöräilyn yhteydet sekä joen länsi- että itäpuolelle Tuomiokirkkosillan ja Tuomaansillan välille.

2000-luvun alussa joen länsipuolelle välille Lönnrotinpuisto – Tuomaasilta toteutettiin jalankulkuyhteys sekä murskepintaisena että puulaiturirakenteena. Joen itärannalla välillä Agricolankatu – Jokikatu on nykyisin rantaa myötäilevä huono kävelypolku, mutta toimiva jalankulku- ja pyöräväylä väliltä puuttuu.

Kirkkohallitus, Turun tuomiokapituli ja Piispankatuyhdistys-Biskopsgatan r.y. ovat 10.1.2020 kirjeellä lähestyneet Turun kaupunkia ja tehneet aloitteen kaupungille jalankulku- ja pyöräväylän rakentamiseksi välille Agricolankatu – Jokikatu.

Jo ennen Kirkkohallituksen ja muiden kirjettä asia on ollut esillä ainakin kahden vuosikymmenen ajan sekä edellä mainitun kirjeen lähettäneiden tahojen kanssa että myös kaupungin sisäisesti.

Turun pyöräilyn kehittämisohjelmassa 2029 (kh 26.11.2018 § 463) Agricolankadun ja Tehtaankadun välinen rantaväylä on merkitty rakentamisen kiireellisyysluokkaan 1.

Saavutettavuuden parantaminen

Vuonna 2016 käynnistetyn Keskustan kehittämisen kärkihankkeen (kh 2.5.2016 § 177) yhtenä painopisteenä on kehittää keskusta-alueella liikkumista siten, että se on saavutettava ja siellä on helppo kulkea ja liikkua esimerkiksi kävellen ja pyöräillen. Liikkumisympäristöstä halutaan tehdä ympärivuotisesti viihtyisä ja vetovoimainen.

Uusi Aurajoen ylittävä jalankulku- ja pyöräilysilta Tuomiokirkkosillan pohjoispuolelle on esitetty 14.8.2017 julkaistussa keskustavisiossa, 8.3.2021 julkaistussa Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelmassa sekä kaupunginhallituksen 20.12.2021 § 582 hyväksymässä ja nähtäville asetettavassa Yleiskaava 2029 ehdotuksessa.

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 22.11.2021 § 519 hyväksynyt Vanhankaupungin kehittämisen tavoitteet sekä Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelman laatimisen jälkeiset toimenpiteet. Yhtenä hyväksyttynä toimenpiteenä alueen kehittämisen edistämiseksi on saavutettavuuden parantaminen: Aurajoen rantaväylän toteuttaminen Arkkipiispantalon kohdalta puuttuvalta osuudelta välillä Agricolankatu–Jokikatu vuosina 2022–2023. Piispankadun muuttamista piha- ja pyöräilykaduksi selvitetään ja työssä huomioidaan Turun pyöräilyn kehittämisohjelma 2029:n ja muut aluetta koskevat suunnitelmat ja ohjelmat. Lisäksi alueella tulee selvittää pysäköinnin ratkaisumalleja.

Aurajoen ja sen rantojen käytöstä laaditut yleisperiaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksessa 5.2.2018 § 47 ohjeellisena noudatettavaksi. Yleisperiaatteissa ei ole esitetty toimintoja hankesuunnitelman alueelle. Sen sijaan Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelmassa (turku.fi/keskustan-kehittaminen/vanhakaupunki) on ideoitu palveluiden sijoittumista väylän yhteyteen.

Joukkoliikenteellä on parhaillaan käynnissä vesibussiliikenteen kilpailutus, jonka ratkaisu on käsiteltävänä seudullisessa joukkoliikennelautakunnassa maaliskuun alkupuolella.

Joukkoliikennetoimiston tavoitteena on, että kilpailutuksen vesibussit kulkevat edelleen Martinsillan kupeeseen. Lisäksi kilpailutuksessa on optio aluksesta, joka ajaisi pidemmälle jokea pitkin. Tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa tuleeko optioon tarjouksia koska option aluksen on oltava riittävän matala alittaakseen kaikki sillat matkalla. Optiossa on ollut tarkoitus, että optioalus ajaisi Kristiinankadulle saakka tai parhaassa tapauksessa tuomiokirkolle. Vesibussiliikennettä ei ole ajateltu ulottaa hankesuunnitelman kohdalle jokea. Kilpailutuksessa on todettu, että tilaaja vastaa ruoppauksesta.

Pohjaolosuhteet hankealueella

Suunnittelualueelle on tehty pohjatutkimuksia vuosina 1954, 1986 ja 2002. Lisäksi alueelle on heikon stabiliteetin vuoksi asennettu kolme inklinometriputkea, kaksi vuonna 2012 ja yksi 2014.

Suunnittelualueen pohjamaa on savea. Kairausten perusteella savikerroksen alapuolella on moreenia. Moreenikerroksen paksuutta ei tehtyjen tutkimusten perusteella voida luotettavasti arvioida. Savikerroksen paksuus on alueella n. 22…27 m. On hyvin todennäköistä, että etenkin ylin 5 metrin kerros savesta on erittäin vesipitoista ja sen takia saven todellinen leikkauslujuus on pieni. Saven päälle on rakennettu täyttöjä muun muassa Jokikadun ja Tehtaankatu 1:n kohdalla sekä Piispantalon pihapiirissä.

Stabiliteettilaskelmien mukaan rantaluiskan varmuus liukusortumaa vastaan on kokonaisvarmuudeltaan heikko (FOS = 1.0). Tehtaankatu 1 rakennusten ollessa aivan rantaluiskan päällä, pitäisi varmuuden suunnitteluohjeiden perusteella olla vähintään 1.8 ja Piispantalon pihapiirin kohdalla vähintään 1.5. Laskennan perusteella rantaluiskassa tapahtuu jo ilman tulevan rakentamisen vaikutusta plastisia muodonmuutoksia.

Rantaluiskan nykyinen liike ja ympäristö huomioiden rakentamista ilman pohjanvahvistusta ei voida suositella alueelle. Etenkin Tehtaankatu 1:n rakennusten vaurioituminen on mahdollista. Rakennusten perustuksia voidaan joutua vahvistamaan ennen muuta rakentamista. Ainoastaan kevyet ja helposti korjattavat rakenteet voivat tulla kyseeseen ilman mittavia paalutettuja ja ankkuroituja rakenteita.

Hankesuunnitelmaan sisältyvät vaihtoehtoiset ratkaisut

Hankesuunnitelmassa on hankkeen toteuttamiseksi esitetty neljä erilaista ratkaisuvaihtoehtoa.

Vaihtoehdossa 0+ parannetaan nykyisin luonnontilassa olevan polun käyttömahdollisuuksia kevyillä toimenpiteillä ja siistitään epäsiistiä ranta-aluetta.

Vaihtoehto palvelee vain jalankulkua. Pyöräily säilyy nykyisillä reiteillä Jokikatu – Tehtaankatu – Piispankatu.

Väylä ei ole talvikunnossapidettävä eikä täytä esteettömyyden vaatimuksia. Nousut Agricolankadulle ja Jokikadulle esitetään toteutettavaksi puusta tehtävien uusien portaiden avulla.

Vaihtoehdossa 1 nykyinen vanha rantamuuri 1810-luvulta ja vanhat portaat kunnostetaan. Rantamuurin taakse rakennetaan jalankulkuyhteys. Rantamuurin loppuessa väylää jatketaan yläjuoksulle päin puisena laiturirakenteena kuten joen länsipuolelle on tehty.

Vaihtoehto palvelee vain jalankulkua. Pyöräily säilyy nykyisillä reiteillä Jokikatu – Tehtaankatu – Piispankatu.

Väylä ei ole talvikunnossapidettävä eikä täytä esteettömyyden vaatimuksia. Nousut Agricolankadulle ja Jokikadulle esitetään toteutettavaksi puusta tehtävien uusien portaiden avulla.

Reitin tieltä joudutaan kaatamaan lehtipuita ja kasvillisuutta rannan läheisyydestä. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää työn aikana arkeologista valvontaa.

Vaihtoehto ei estä jalankulun ja pyöräilyn sillan rakentamista Agricolankadun päästä joen yli Yliopistonkadulle (muun muassa nähtäville asetettavassa Yleiskaava 2029 ehdotuksessa esitetty silta) mutta kulku vaihtoehdon mukaiselta väylältä sillan kannelle tulee järjestettäväksi portailla.

Vaihtoehdossa 2 väylä toteutetaan joen rantaan rantamuureilla. Vanha oleva rantamuuri 1810-luvulta sekä vanhat olevat portaat ovat huonokuntoisia ja ne kunnostetaan. Olevaa vanhaa rantamuuria jatketaan uudella rakennettavalla rantamuurilla joen yläjuoksulle päin.

Vaihtoehto palvelee vain jalankulkua. Pyöräily säilyy nykyisillä reiteillä Jokikatu – Tehtaankatu – Piispankatu.

Toteutettava väylä ei täytä esteettömyyden vaatimuksia. Nousut Agricolankadulle ja Jokikadulle toteutetaan portailla.

Rannan liike jokea kohti tulee pysäyttää tukiseinäratkaisulla (rantamuurirakenne), joka on yläpäästään tuettava ankkuroituun paalupukkirakenteeseen taikka erillisillä kallioankkureilla. Rannan heikon stabiliteetin takia työtä varten on rakennettava muurin pituinen paalutettu työsilta. Työ vaatii myös työnaikaisia tukiseiniä muun muassa betonirakenteiden muottitöiden kuivatyönä tekemistä varten.

Työhön sisältyy riski Tehtaankatu 1:n rakennusten vaurioitumisesta tärinän ja rannan liikkeiden takia. Työn suunnittelussa on varauduttava Tehtaankatu 1:n rakennusten perustusten vahvistukseen ennen muun työn aloittamista.

Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää rannan läheisyydessä rantaluiskassa olevan puuston ja kasvillissuden poistoa. Ylempänä rantaluiskassa oleva puusto ja kasvillisuus saattaa olla mahdollista säästää.

Piispantalon kohdalla rannan ilme ei muutu nykyisestä oleellisesti, mutta siitä pohjoiseen, yläjuoksulle päin kyllä. Uusi rakennettava rantamuuri nykyisen olevan rantamuurin jatkoksi muuttaa rannan ilmettä oleellisesti.

Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää työn aikana vähintään arkeologista valvontaa.

Vaihtoehto ei estä jalankulun ja pyöräilyn sillan rakentamista Agricolankadun päästä joen yli Yliopistonkadulle (muun muassa nähtäville asetettavassa Yleiskaava 2029 ehdotuksessa esitetty silta) mutta kulku vaihtoehdon mukaiselta väylältä sillan kannelle tulee järjestettäväksi portailla.

Vaihtoehdossa 3 jalankulun ja pyöräilyn väylä on sijoitettu rantaluiskien päälle, lähelle tonttien rajaa. Väylä on samassa korkeustasossa Tehtaankadun ja Agricolankadun kanssa. Vaihtoehto 3 tukee nähtäville asetettavassa Yleiskaava 2029:ssä ja Keskustavisiossa esitettyä uutta Aurajoen yli esitettyä jalankulun ja pyöräilyn siltaa. Mikäli Aurajoen yli ei toteuteta uutta jalankulun ja pyöräilyn siltaa, tätä vaihtoehtoa ei kannata toteuttaa.

Vaihtoehdon 3 toteuttaminen yhdessä Aurajoen ylittävän uuden sillan toteuttamisen kanssa parantaa jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksia etenkin joen itäpuolella. Osa Tuomikirkkosillan itäpuolisesta jalankulusta ja pyöräilystä siirtyy uudelle sillalle. Jalankulun ja pyöräilyn määrä Tuomikirkkosillan itäpuolella vähenee.

Rakennettava väylä tuetaan joen puolelle rakennettavalla tukimuurilla rantaluiskien vakavuuden parantamiseksi. Tämän lisäksi rantaluiska tuetaan tukiseinäratkaisulla, joka on yläpäästään tuettava kallioankkureilla.

Rannan heikon stabiliteetin vuoksi työtä varten rantaan rakennettaan muurin pituinen paalutettu työsilta. Betonirakenteiden tekemistä varten tarvitaan työnaikainen tukiseinä, jonka sisältä joen veden pintaa voidaan alentaa.

Työhön sisältyy riski Tehtaankatu 1:n rakennusten vaurioitumisesta tärinän ja rannan liikkeiden takia. Työn suunnittelussa on varauduttava Tehtaankatu 1:n rakennusten perustusten vahvistukseen ennen muun työn aloittamista.

Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää rantaluiskassa olevan kaiken nykyisen puuston ja kasvillisuuden poistoa.

Väylä on esteetön ja talvikunnossapidettävä.

Vaihtoehdon väylä on samassa korkeustasossa Tehtaankadun ja Agricolankadun kanssa ja mahdollistaa esteettömän kulun vaihtoehdon mukaiselta väylältä sillan kannelle.

Eri vaihtoehdot ja niihin liittyvä riskinarviointi on esitetty yksityiskohtaisesti liitteenä 1 olevassa hankesuunnitelmassa.

Hankkeen kustannukset

Eri vaihtoehtojen hankesuunnitelmatasoiset kustannusarviot on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa on esitetty eri vaihtoehtojen arvioidut kustannukset maarakennuskustannusindeksin pisteluvun 112,3 (lokakuu 2021, MAKU 2015=100). Kustannusiin on sisällytetty Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisesti 25 % hankevaraus. Käytetyn hankevarauksen sijoittuminen ohjeen mukaisen vaihteluvälin puoliväliin perustuu alueen pohjanvahvistukseen liittyviin epävarmuustekijöihin.

Kustannusten muodostuminen on esitetty tarkemmin liitteenä 1 olevassa hankesuunnitelmassa.

Hankkeen aikataulu ja kustannusten jakautuminen

Hanketta varten on investointiohjelmassa tehty Keskustan kehittäminen -kärkihankkeelle 2,50 miljoonan euron määrärahavaraus. Määrärahavaraus jakaantuu vuosille 2021 ja 2022 siten, että molemmille vuosille on 1,25 miljoonan euron määrärahavaraus. Valittavasta vaihtoehdosta riippuen hankkeelle tulee osoittaa lisämääräraha.

Infran tarve- ja hankeselvitysohjeen mukaan yli 3 miljoonan euron suuruiset hankesuunnitelmat hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Aurajoen rantaväylän välillä Agricolankatu - Jokikatu hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen laaditaan hankealueelle hyväksytyn vaihtoehdon mukaiset yksityiskohtaisemmat hallinnolliset suunnitelmat, jotka laitetaan julkisesti nähtäville ja tuodaan kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäviksi. Sen jälkeen laaditaan rakennussuunnitelmat. Rakennussuunnitelmien laatimisen yhteydessä kustannusarvio tarkennetaan rakennusosatasoiseksi.

Palveluita hankesuunnitelman väylän tuntumaan

Agricolankadun joenpuoleisessa päässä on pieni alue, johon voisi kivetä alueen kahvimopo -tyyppiselle myyntipaikalle. Agricolankadun ja Piispankadun liittymän läheisyydessä ei vastaavaa aluetta ole. Piispankadun ja Tehtaankadun liittymässä Svante Dahlströmin puistikossa saattaisi olla pieni alue käytettävissä edellä mainittuun tarkoitukseen. Puistikossa on muuntaja, joka vaikeuttaa sen käyttöä. Piispankadusta voisi ottaa puistikon joenpuoleisen haaran kyseiseen tarkoitukseen. Tehtaankadun joenpuoleisessa päässä myyntipaikan järjestäminen ajoneuvosta tapahtuvaa myyntiä varten on mahdollista, mikäli Tehtaankadun ajorataa käytetään kyseiseen tarkoitukseen.

Tonttipalvelut on järjestänyt 17.4.-19.5.2019 kyselyn Kokemuksia kaupan päälle – kerro näkemyksesi väliaikaisten myyntipaikkojen sijoittelusta Turun alueella. Kyselyssä ei yrittäjät eikä kaupunkilaiset toivoneet kausimyyntipaikkaa tai pop-up myyntipaikkaa Gezeliuksenkadun tasoa ylemmäs Aurajokea.

Tuomiokirkolta yläjuoksun suuntaan tapahtuva pyöräily- ja ajoneuvoliikenne käyttää ainakin vaihtoehtoa 3 lukuun ottamatta (ja vaihtoehdossa 3 ainakin ajoneuvoliikenne) Piispankatua Tehtaankadun liittymään saakka. Tonttipalveluiden mielestä kevyesti toteutettavalle pop-up tyyppiselle myyntipaikalle voisi olla käyttöä Svante Dahlströmin puistikkoon sitoutuvana, vaikka erityistä kysyntää ko. alueen kausimyyntipaikkoihin ei kaupungin kyselyssä osoitettukaan. Liikkuva myyntitoiminta tai esim. Tehtaankatu 6 kivijalassa toimiva kahvila saattaisi kiinnostua kesäaikaisesta ulkotilan käyttömahdollisuudesta. Tonttipalveluiden mielestä Tehtaankadun tai Agricolankadun joenpuoleisessa päässä olevat paikat ovat liikaa erillään alueen vallitsevista pääkulkusuunnista, vaikka rantaa noudatteleva väylä tällä välillä toteutuisikin. Rantaväylän kulkijoiden levähdyspaikat (penkit ja jäteastia ym.) sen sijaan soveltuvat näihin katujen päätteisiin.

Mahdollisten myyntipaikkojen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole sisällytetty niihin liittyvän epävarmuuden takia hankesuunnitelmaan.

Aurajoen syvyys Tuomiokirkkosillan yläjuoksun puolella mitattuna keskivedenkorkeudesta MW0 vaihtelee merkittävästi välillä 2,8 m – 1 m. Myös pohjan muoto vaihtelee merkittävästi. Tuomiokirkkosillalla kohdalla joessa on kalliota.

Agrikolankadun pään kohdalla Aurajoki on 1,8 m syvä, joten siinä kohdin vesisyvyys voi juuri riittää kelluvalle laiturille. Tämä vaatii kuitenkin tarkempaa selvitystä. Tehtaankadun kohdalla joki on 0.6 m - 1,5 m syvä ja joen pohjan muoto vaihtelee voimakkaasti.

Aurajoen vedenkorkeus vaihtelee keskivedestä -55 cm ja +180 cm välillä, joten välillä voi tulla tilanteita, jolloin laituri jää veden alle jollei sen liikevaroja vapauteta huomattavasti. Ongelmaksi tulee tällöin kulkuyhteyksien edellyttämät pitkät rampit. Ongelmaksi muodostuu aina myös jäiden vaikutus.

Perustelut esitetylle vaihtoehdolle

Esitetty vaihtoehto soveltuu jalankulkuun mutta pyöräily jää Piispankadulle. Pyöräilyn jäämistä Piispankadulle ei voi pitää erityisen kielteisenä seikkana ottaen huomioon pyöräilylle jäävän reitin pituuden ja kohtalaisen sujuvuuden sekä sen, että Piispankadun luonne on muutettavissa pyöräily-ystävällisemmäksi kaduksi.

Ainoastaan vaihtoehto 3 on esteetön, vaihtoehdot 1 ja 2 sisältävät portaat ja vaihtoehto 0+ ei muuta esteettömyyden kannalta mitenkään nykytilannetta. Myöskään nähtävillä asetettavan Yleiskaava 2039 mukaisen uuden Aurajoen ylittävän sillan suhteen vaihtoehto 1 ei ole esteetön. Kyseisen sillan pääkulkusuunta tulee kuitenkin olemaan sillan suuntainen eikä esteellisyys siten liity pääkulkusuuntaan.

Aurajoen saavutettavuus, vaikkakin vain kävellen, toteutuu hyvin vaihtoehdon 1 osalta. Myös vaihtoehto 2 toteuttaisi sen vastaavasti. Vaihtoehto 3 ei toteuta joen saavutettavuutta yhtä hyvin siinä mielessä, että kyseisen vaihtoehdon yhteys jää korkeusasemaltaan kauemmaksi joen pinnasta.

Vaihtoehto 1 ei edellytä niin laaja-alaista kasvillisuuden poistoa kuin vaihtoehdot 2 ja 3. Vaihtoehdossa 1 ei myöskään jouduta raskaisiin geoteknisiin ratkaisuihin.

Kustannuksiltaan vaihtoehto 1 on huomattavasti vaihtoehtoja 2 ja 3 halvempi eikä vaihtoehtoon 1 sisälly geotekniikan osalta vaihtoehtoihin 2 ja 3 sisältyviä epävarmuuksia.

Vaihtoehtojen etuja ja haittoja on tarkasteltu tarkemmin hankesuunnitelman liitteessä 1.

Toimivalta

Infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen (kv 23.9.2019 § 139) mukaan, mikäli yksittäinen hanke voidaan toteuttaa voimassa olevan asemakaavan perusteella, laaditaan siitä erillinen hankesuunnitelma. Hallintosäännön 32 §:n mukaan kaupunginvaltuusto päättää kustannusarvioltaan yli 3 miljoonan euron infrahankkeiden hankesuunnitelmista.

Karttalinkki

Liite 1                                   Aurajoen rantaväylä väli Agricolankatu – Jokikatu, hankesuunnitelma 1.12.2021

Oheismateriaali 1                Kirkkohallituksen, Turun tuomiokapitulin ja Piispankatuyhdistys-Biskopsgatan r.y.:n aloite 10.1.2020

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus         Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että hankesuunnitelma (liite 1) hyväksytään toteutettavaksi vaihtoehdon 1 mukaisesti.