Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta47607.12.20214
Kaupunkiympäristölautakunta49214.12.20213

13278-2012 (611, 065)

Yleiskaava 2029 ehdotus (1/2009)

Tiivistelmä:

Kaupunkiympäristölautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että kaupunginhallituksen 5.11.2018 § 420 hyväksymän yleiskaavaluonnoksen sekä saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta valmisteltu kaupungin kestävää kasvua edistävä Yleiskaava 2029 -ehdotus hyväksytään ja asetetaan nähtäville kaupunginhallituksen hyväksymässä muodossa.

Kylk § 476

Kaupunkiympäristö, kaavoitus, yleiskaavainsinööri Andrei Panschin 1.12.2021:

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaavoituksen vastuualue on laatinut 24.11.2021 päivätyn yleiskaavaehdotuksen. Yleiskaava 2029 on laadittu Turun alueelle kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Yleiskaavan tavoitteet

Kaupunginhallitus asetti yleiskaavalle tavoitteet 30.9.2013 § 399. Tavoitteet on jaoteltu yleistavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Muut yleistavoitteet koskevat kestävää kehitystä, eheytyvää kaupunkirakennetta, eriarvoisuuden torjumista, ekologisia verkostoja ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, matkailua ja virkistystä, esteettömyyttä, logistiikkaa ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla.

Yleistavoitteisiin kuuluvat myös asukas- ja työpaikkatavoitteet. Niitä tarkistettiin tasapainoisen kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 22.5.2017 § 219 uusiksi tavoitteiksi 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa.

Yksityiskohtaiset tavoitteet on jaoteltu neljään teemaan, jotka ovat:

Yleiskaavakartat

Yleiskaava koostuu kahdeksasta kartasta ja kaavaselostuksesta. Kaikki kartat hyväksytään oikeusvaikutteisina. Kaavakartat esitetään digitaalisina ja pdf-muotoisina karttoina. Digitaaliset kartat löytyvät Turun karttapalvelusta osoitteesta https://opaskartta.turku.fi/ims/. Kartat ovat Kaavoitus-välilehdellä jokainen kartta omana tasonaan, ja niiden kaavamerkintöjä voi tarkastella päällekkäin. Yleiskaavakarttojen mittakaava on 1:40 000. Keskusta-alue on käsitelty tarkemmalla tasolla, mittakaavassa 1:10 000. Oheismateriaalissa 6 on esitetty kahdeksan kartan merkinnät päällekkäin keskustan osalta, mikä havainnollistaa yleiskaavan tarkkuustasoa.

Yleiskaava 2029 korvaa voimaan tullessaan Yleiskaava 2020:n sekä Skanssin ja Piispanristin, Linnakaupungin ja Yli-Maaria–Koskennurmen osayleiskaavat. Ratapiha-alueen ja Ruissalon osayleiskaavat jäävät voimaan lukuun ottamatta osaa Ratapiha-alueen rautatieliikenteen merkinnästä (LR).

Yleiskaava 2029:ssä osoitetaan joitakin muutoksia ja täydennyksiä osayleiskaavojen alueille. Ohjaavia merkintöjä ovat C- ja Cy-merkinnät, VAK-järjestelyratapihan selvitysalue, hulevesitulvavaara-alue, hulevesien hallinnan toimenpidealueet ja kallioresurssialue Ratapiha-alueen osayleiskaava-alueella, meritulvavaara-alueet, suojavyöhyke sv-1, kansallinen kaupunkipuisto ja arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet Ruissalon osayleiskaava-alueella sekä Aurajokivarren arvokas maisema-alue Hirvensalon osayleiskaava-alueella. Lisäksi useat informatiiviset merkinnät ulottuvat osayleiskaavojen alueille.

Yleiskaava 2029 ei korvaa valtuuston hyväksymiä, ei lainvoimaisia Hirvensalon ja Satava-Kakskerran osayleiskaavoja sekä vireillä olevia Maaria-Ilmaristen ja Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaavoja.

Yleiskaavan sisältö on jaoteltu kaavakartoille aihepiirin mukaan:

Kartta 1: Yhdyskuntarakenne

Kartta 2: Asuminen

Kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

Kartta 4: Liikenne

Kartta 5: Kestävä vesien hallinta

Kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

Kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

Kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Yleiskaavan valmistelua varten on tehty selvityksiä mm. liikenteestä, elinkeinoelämästä, kulttuuriympäristöstä, kaupunkikuvasta, täydennysrakentamisesta, viherympäristöstä ja hulevesien hallinnasta.

Yleiskaavaehdotuksesta tehdyssä vaikutusten arvioinnissa on arvioitu, miten yleiskaava toteuttaa erilaisia sitä ohjaavia tavoitteita.

Kaavan kokonaistalouden kannalta merkittävimmät positiiviset vaikutukset syntyvät kehittämällä kaupunkikeskustan laajenemisalueita Itäharjua ja Linnakaupunkia. Myös Skanssin kehittäminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa.

Asuntotarjonta painottuu tavoitteiden mukaisesti urbaaniin kaupunkiasumiseen. Tiivistyvien kehityskäytävien välillä säilyy laajoja viheralueita. Keskustaa täydentävä ja laajentava rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta. Autoilun roolin vähentäminen mahdollistaa keskustan kävely- ja pyöräily-ympäristön parantamisen ja viihtyisyyden lisäämisen.

Teolliset toiminnot painottuvat kehätien ympäristöön sekä Pansio–Pernoon. Pernon innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä turvataan meriteollisuuden tarpeet. Itäharjun Tiedepuiston asumis- ja työpaikkakeskittymän on mahdollista kehittyä tavoitteiden mukaisesti. Monipuolisella asuntotarjonnalla turvataan työvoiman saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Asukas- ja työpaikkamäärien kasvu lisää liikennettä. Erityisesti keskustassa liikenteen käytössä oleva tila ei kuitenkaan kasva, ja pelkästään liikenneverkkoa parantamalla on vaikea turvata autoliikenteen sujuvuus. Autoliikennettä pyritään ohjaamaan keskustan ulkopuolelle. 

Merkittävimmät vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin muodostuvat yhdyskuntarakenteen ja liikenteen ratkaisuista. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää sen todennäköisyyttä, että kasvihuonekaasuja muodostuu vähemmän. Kestävien kulkutapojen edellytyksiä parannetaan kehittämällä joukkoliikenteen laatukäytäviä, pyöräilyn pääverkostoa ja keskustan kävelyalueita.

Uusi asuinrakentaminen tukeutuu melko hyvin olemassa oleviin palveluihin. Joukkoliikennekäytävien varsia tiivistävä kaavaratkaisu luo edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle ja eri väestöryhmien pääsylle palvelujen äärelle. Investointeja lähipalveluihin tarvitaan etenkin uusilla asuinalueilla.

Kaupunkirakenteen tiivistyessä kaupunkitulvat todennäköisesti lisääntyvät. Useat toiminnot, kuten Turun satama ja Meyerin telakka, sijaitsevat hulevesi- ja meritulvien riskialueilla. Yleiskaavamerkinnöillä tulvia pyritään hallitsemaan, mutta tarkempi suunnittelu ratkaisee, kuinka hyvin siinä onnistutaan.

Yleiskaavamerkinnöin on osoitettu alueiden käyttöä rajoittavat lentoliikenteen esterajoituspinnat ja lentomelualueet, Puolustusvoimien suojavyöhykealueet ja kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet. Yleiskaava mahdollistaa VAK-järjestelyratapihan siirtämisen kauemmas keskustasta. Autoliikenteen melulle altistuvien alueiden määrä ei olennaisesti lisäänny.

Viheraluemerkinnät muodostavat pääosin kattavan verkoston. Virkistyskäytön kannalta tärkeimmät alueet säilyvät. Kaavaratkaisu turvaa valtaosan viherympäristön arvoista. Vaikutukset viherympäristöön keskittyvät asuinrakentamisen osalta keskustaan ja joukkoliikennekäytävien varsille sekä työpaikkarakentamisen osalta Pansio–Pernoon ja Paimalaan.

Kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva muuttuvat keskustassa ja sen reunamilla sekä joukkoliikenneakseleilla. Muutokset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, usein sekä että. Yleiskaava osoittaa säilytettävät rakennusperintökohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat viherympäristöt. Uudisrakentamisen ja olemassa olevien arvojen yhdistämisen tapa ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Yleiskaavan vaiheet ja vuorovaikutus

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 26.1.2010. Perusselvitysvaiheen jälkeen, vuonna 2012 yleiskaavan valmistelua jatkettiin Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n pohjalta. Myös yleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin 2035.

Yleiskaavan alustavia tavoitteita työstettiin sidosryhmille suunnatussa työpajassa toukokuussa 2012 ja esiteltiin yleisölle kesäkuussa 2012. Samaan aikaan pidettiin viranomaisneuvottelu. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta esitti 16.4.2013 kaupunginhallitukselle yleiskaavan tavoitteiden hyväksymistä ja kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tavoitteet syyskuun lopulla 2013.

Yleiskaavan viranomaisneuvottelu pidettiin alustavia tavoitteita laadittaessa 4.6.2012.

Helmikuussa 2014 yleiskaavan tavoitevuodeksi vaihdettiin 2029, joka vastaa Turun kaupunkistrategian tavoitevuotta. Samalla yleiskaavan väestö- ja työpaikkatavoitetta muutettiin vastaamaan lyhempää aikajännettä: vuonna 2029 Turussa asuu 200 000 asukasta ja kaupungissa on 105 000 työpaikkaa.

Toimialojen yhteistyönä laadittiin yleiskaavan pohjaksi kolme kehityskuvavaihtoehtoa, joissa kaupungin kasvua painotettiin eri tavoin.

Kehityskuvista laadittiin toimialojen asiantuntijoiden yhteistyönä laaja vaikutusten arviointi.

Yleiskaavan kehityskuvaluonnoksia esiteltiin vuoden 2014 aikana yleisötilaisuuksissa. Lisäksi kehityskuvista järjestettiin asukaskysely sekä yrityskysely. Vuonna 2015 järjestettiin paneelikeskustelu Turun tulevaisuudesta yleiskaavan vaikutusten arvioinnin teemoihin liittyen.

Yleiskaavan kehityskuvista pyydettiin lausunnot 24.8.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 23.11.2015 § 494 yleiskaavatyön jatkovalmistelun pohjaksi Kasvukäytävät-kehityskuvan.

Kaavaluonnos valmisteltiin valitun Kasvukäytävät-kehityskuvan pohjalta. Luonnosvaiheessa tavoiteltavan kasvun eli positiivisen rakennemuutoksen mahdollistamiseksi väestö- ja työpaikkatavoitteita tarkennettiin, koska kaupungin kasvu oli ollut nopeampaa kuin yleiskaavan tavoitteiden asettamisen aikaan. Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tarkistetut tavoitteet 22.5.2017.

Luonnosvaiheessa järjestettiin asukkaille Tulevaisuuden Turku 2029 -nettikysely, jossa kartoitettiin mielipiteitä asumisen paikoista, palveluista, viher- ja virkistysalueista sekä liikkumisesta. Lisäksi 2016–2017 järjestettiin keskustan kehittämiseen ja Turun Tiedepuiston kärkihankkeisiin liittyviä Turku Future Forum työpajoja, joissa käsiteltiin myös yleiskaavaa. Yhden työpajan aiheena oli keskustan liikennejärjestelmän skenaariot. Mielipiteitä vaihtoehdoista kerättiin myös internetkyselyllä.

Yleiskaavaluonnosta esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 28.8.2018. Lisäksi kaavaluonnosta on esitelty valtuustoryhmissä ja valtuustoryhmien puheenjohtajistolle 27.8.2018. 

Yleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 25.9.2018 (§ 387). Lautakunnan päätöksen mukaisesti Kupittaanpuiston itäosaa koskevaa VU/C-merkintä (urheilu- ja virkistyspalvelujen alue / keskustatoimintojen alue) poistettiin ja korvattiin merkinnällä VU (urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi liikuntakeskuksia varten).

Kaupunginhallitus hyväksyi 24.8.2018 päivätyn, lautakunnan päätöksen mukaisesti 25.9.2018 muutetun yleiskaavaluonnoksen laadittavan yleiskaavaehdotuksen pohjaksi (Kh 5.11.2018 § 420). Yleiskaavaluonnos sisälsi 28.8.2018 päivätyn, 17.9.2018 päivitetyn keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksen.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2029 liikennesuunnitelman valmistelua ja yleiskaavan valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että yksityisautoilu Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulla sallitaan ja että lopulliset ratkaisut Auransillan liikenteen osalta tehdään saatujen kokemusten perusteella. 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että:

Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 12.11.–31.12.2018. Lausunnoista, mielipiteistä sekä niihin kirjoitetuista vastineista kootussa raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset.

Luonnoksen nähtävilläoloaikana marraskuussa 2019 järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, joista toisen teemana oli keskusta ja toisen koko yleiskaava. Samaan aikaan yleisötilaisuuksien kanssa avattiin Turku 2029 -nettikysely. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä viherympäristöstä, palveluista sekä keskusta-alueen liikenteestä.

Osana yleiskaavan valmistelua Turun kaupunki selvitti keväällä 2020 kaupunkilaisten mielipiteitä keskustan liikenteestä ja sen kehittämisestä Turku keskustelee -hankkeessa. Kyselyn lisäksi vastaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua Turku keskustelee -nimiseen kansalaispaneeliin. 

Yleiskaavaehdotus

Luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä kyselyn vastausten perusteella valmisteltiin yleiskaavaehdotus. Muutosten perusteella valmisteltu, 30.6.2020 päivätty yleiskaavaehdotus oli lausuttavana 30.6.–15.9.2020. Lausuntoja saatiin 42 kpl. Lausunnoista ja niihin kirjoitetuista vastineista kootussa raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset. Yleiskaavaluonnoksesta saatujen kannanottojen, yleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen sekä muun valmistelun perusteella tehtiin muutoksia ehdotukseen.

Yleiskaavaehdotusta, pvm. 30.6.2020, muutettu 22.10.2020 (lausunnot), käsiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa ensimmäisen kerran 27.10.2020. Kaupunkiympäristölautakunta palautti ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi 1.12.2020 § 430 äänin 8–5. Palautuspäätöksen mukaan ”Uudessa valmistelussa keskustan sekä Itäharjun (merkitty ehdotuksessa innovaatio ja osaamiskeskittymäksi) alueista laaditaan erilliset osayleiskaavat, joissa alueet kaavoitetaan osayleiskaavan tarkkuudella.” Lisäksi palautuspäätöksen mukaan kaavaehdotukseen tulee tehdä useita yksittäisiä muutoksia ennen kuin kaavaehdotus tuodaan uudelleenkäsiteltäväksi.

Palautuspäätöksen jälkeen yleiskaavan valmistelun jatkotoimenpiteistä haettiin linjaus kaupunginhallitukselta. Yleiskaavan jatkovalmistelua käsiteltiin kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran 8.3.2021 § 116. Kaupunginhallitukselle esitettiin, että kaupunkiympäristölautakunnan palautuspäätöksestä poiketen kaavaehdotuksen yhteydessä ei tehdä erillisiä osayleiskaavoja ja että yleiskaavaehdotukseen tehdään vain vähäisiä tarkistuksia. Kaupunginhallitus päätti 22.03.2021 § 132, että keskustan ja Itäharjun alueille ei laadita erillisiä osayleiskaavoja Yleiskaava 2029:n yhteydessä ja että yleiskaavaehdotukseen tehdään kaupungin palveluverkon kannalta tarvittavat muutokset. Palautusesityksessä mainittuja muutoksia ei ole tehty nyt käsittelyssä olevaan yleiskaavaehdotukseen.

Yleiskaavaehdotuksesta saatiin loppuvuonna 2020 kannanotot Kupittaan Ryhmäpuutarhayhdistykseltä ja kahdelta yksityishenkilöltä. Lisäksi keväällä–kesällä 2021 saatiin yksi kannanotto yksityishenkilöiltä sekä omakoti- ja asukasyhdistyksiltä 13 kannanottoa, jotka olivat keskenään pääosin samansisältöisiä. Syksyllä 2021 saapui kaksi kannanottoa Kupittaan Ryhmäpuutarhayhdistykseltä. Kyseiset kannanotot ovat esiteltyinä kaavan oheismateriaalissa 7. Vastineet kannanottoihin ovat oheismateriaalissa 8.

Uudelleen valmistelun aikana tehdyt merkittävimmät muutokset

Lisäksi kaavaehdotukseen on tehty 1.12.2020 jälkeen vähäisiä tarkennuksia ja teknisluonteisia korjauksia. Vähäiset tarkennukset ovat seuraavat:

ELY-keskuksen Natura-lausunnon perusteella tehdyt vähäiset tarkennukset

Yleiskaavaehdotukseen on tehty vähäisiä tarkennuksia ELY-keskuksen Natura-lausunnon perusteella:

Muut vähäiset tarkennukset

Lisäksi kaavamerkintöihin on tehty teknisluonteisia korjauksia ja kaavamääräyksiin selventäviä tarkennuksia. Muinaismuistokohteiden ja Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet -kartan kohteiden numerot on poistettu karttojen luettavuuden parantamiseksi. Numerot näkyvät liitekartoilla.

Seuraavat vaiheet

Yleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupunginhallituksen hyväksymässä muodossa. Tässä yhteydessä ehdotus esitellään myös kaupunkilaisille, joilla on mahdollisuus antaa kaavasta muistutus.

Pormestariohjelman mukaisesti Turku laatii vision Merellisen Turun kehittämisestä huomioiden erityisesti Länsi-Turun alueen. Seuraavassa yleiskaavatyössä huomioidaan läntisten alueiden uudet asumisviihtyvyyttä parantavat ja asumista lisäävät tavoitteet sekä merellisyys. Tarkasteluun sisällytetään Satamaan sijoittuva TP-5-alue. Alueella on tunnistettu maankäytön muutospainetta ja alueen maankäyttö tarkistetaan osana tätä työtä. Länsi-Turun teemallisen tarkastelun alustava rajaus on esitettynä oheismateriaalissa 9. 

Liite 1Yleiskaavaehdotus, kartta 1: Yhdyskuntarakenne

Liite 2Yleiskaavaehdotus, kartta 2: Asuminen

Liite 3Yleiskaavaehdotus, kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

Liite 4Yleiskaavaehdotus, kartta 4: Liikenne

Liite 5Yleiskaavaehdotus, kartta 5: Kestävä vesien hallinta

Liite 6Yleiskaavaehdotus, kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

Liite 7Yleiskaavaehdotus, kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

Liite 8Yleiskaavaehdotus, kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

Oheismateriaali 1Yleiskaavaehdotus, selostus

Oheismateriaali 2Yleiskaavaehdotus, vaikutusten arviointi

Oheismateriaali 3Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot

Oheismateriaali 4Vastineet ehdotusvaiheen lausuntoihin

Oheismateriaali 5Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen lausunto Turun yleiskaavan 2029 Natura 2000 -alueisiin aiheutuvista vaikutuksista laaditusta arvioinnista, V-S:n ELY-keskus, 21.12.2020

Oheismateriaali 6Keskustan yleiskaavamerkinnät

Oheismateriaali 7Lautakunnan palautuspäätöksen (1.12.2020) jälkeen saapuneet mielipiteet

Oheismateriaali 8Vastineet mielipiteisiin

Oheismateriaali 9Länsi-Turun teemallinen tarkastelu, alustava rajaus

Oheismateriaali 10Natura-arviointi

Oheismateriaali 11Peltolan siirtolapuutarhayhdistys ry:n mielipide 6.12.2021

Oheismateriaali 12Vatselankadun asukkaan mielipide 6.12.2021

Laaditut selvitykset ja raportit (linkki Yleiskaava 2029:n selvitykset ja vuorovaikutus -sivulle)

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yleiskaavaehdotus, pvm 24.11.2021, hyväksytään ja että yleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville muistutusten esittämistä varten tammikuussa 2022. 

PäätösAsia pantiin pöydälle Valkosen Jakobssonin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä esittelemässä yleiskaavainsinööri Andrei Panschin.

Kylk § 492

Pöydältä 7.12.2021 § 476

Oheismateriaali 13Yksityishenkilön mielipide yleiskaavaehdotuksesta 9.12.2021

Oheismateriaali 14Kupittaan siirtolapuutarhan palstojen vuokralaisten ja Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n kirjelmä vuodelta 2015

 

Päätös          Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yleiskaavaehdotus, pvm 24.11.2021, hyväksytään, ja että yleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville muistutusten esittämistä varten tammikuussa 2022 siten muutettuna, että:

 

- seuraavat kaavamerkinnät poistetaan (äänin 9-4):

 

1) Korkea rakentaminen tulee sijoittaa ruutukaava-alueen ulkopuolelle kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti perusteltuihin paikkoihin Turun korkean rakentamisen selvityksen periaatteita noudattaen

 

2) Rakentamisen korkeus tulee sovittaa ympäristön rakentamiskorkeuksiin ja

 

3) Täydennysrakentaminen toteutetaan Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Turun keskusta-alueella -selvityksen periaatteita noudattaen.

 

- seuraava kaavamerkintä ”Toteutusten tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia varaamalla katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajautuvien rakennusten ensimmäiset kerrokset liike- ja palvelukäyttöön. ” muutetaan muotoon ”Toteutusten tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia varaamalla ERIKSEEN HARKITTAESSA katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajautuvien rakennusten ensimmäiset kerrokset liike- ja palvelukäyttöön. ” (äänin 9-4), ja

 

- sataman läheisyydessä sijaitsevan TP5 alueen merkintä korvataan PA merkinnällä (äänin 9-4).

 

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päätti todeta kaupunginhallitukselle seuraavaa:

 

- lautakunta toteaa, että yleiskaava 2029 sisältää sellaisia joukkoliiikenneväylien linjauksia, joista suurin osa todennäköisesti tulee ajankohtaiseksi myöhemmin kuin 2029. Linjaukset tulisi kirjata varauksina. Niihin liittyviä yksityiskohtia tulee tarkentaa myöhemmin joukkoliikenneratkaisua koskevan päätöksen sekä tarkempien suunnitelmien ja vaikutusarvioiden perusteella (äänin 9-4),

 

- lautakunta toteaa, että yleiskaavaesitys sisältää huomattavan laajan luettelon suojelukohteista, joita ei annetussa aikataulussa ole ehditty käydä läpi. Lautakunta esittää, että kaupunginhallitus arvioisi suojelukohteiden tarpeellisuuden yleiskaavasta päättäessään (äänin 10-3), ja

 

- lautakunta toteaa, että joukkoliikenteen laatukäytävän Varissuon pysäkkien määrää ja päätepysäkin sijaintia on mahdollista tarkentaa myöhemmin tarkempien suunnitelmien ja joukkoliikenneratkaisujen perusteella. (yksimielisesti)

 

Ennen päätöksentekoa esittelijä teki pohjaehdotukseen seuraavan muutoksen, joka liittyy Karhunaukion yhtenäiskouluun:

 

”Poropuisto ja Voudinpuiston länsiosa sekä rakennettu päiväkotikiinteistö ja pientalokortteli osoitetaan palvelujen ja asumisen alueeksi (PA).”

 

Liite 9                                  Esittelijän muutos pohjaehdotukseen

 

Päätös asiassa syntyi 10 äänestyksen jälkeen.

 

1.äänestys

 

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin muutetun pohjaehdotuksen ja Mannin Vierimaan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”Lautakunta toteaa, että yleiskaavaesitys sisältää huomattavan laajan luettelon suojelukohteista, joita ei annetussa aikataulussa ole ehditty käydä läpi. Lautakunta esittää, että kaupunginhallitus arvioisi suojelukohteiden tarpeellisuuden yleiskaavasta päättäessään.”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät el-Khatib, Jakobsson ja Harjuniemi.

 

Mannin Vierimaan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Hellsten, Toivari, Kallio, Kaunislahti, Åland, Muurinen, Perho ja Valkonen.

 

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 10-3.

 

2.äänestys

 

Toisessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Mannin Vierimaan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”Seuraavat kaavamerkinnät poistetaan

 

1) Korkea rakentaminen tulee sijoittaa ruutukaava-alueen ulkopuolelle kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti perusteltuihin paikkoihin Turun korkean rakentamisen selvityksen periaatteita noudattaen

 

2) Rakentamisen korkeus tulee sovittaa ympäristön rakentamiskorkeuksiin ja

 

3) Täydennysrakentaminen toteutetaan Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Turun keskusta-alueella -selvityksen periaatteita noudattaen. ”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Kaunislahti, el-Khatib, Jakobsson ja Harjuniemi.

 

Mannin Vierimaan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Hellsten, Toivari, Kallio, Åland, Muurinen, Perho ja Valkonen.

 

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 9-4.

 

3.äänestys

 

Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Mannin Vierimaan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”Seuraava kaavamerkintä ”Toteutusten tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia varaamalla katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajautuvien rakennusten ensimmäiset kerrokset liike- ja palvelukäyttöön. ” muutetaan muotoon ”Toteutusten tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia varaamalla ERIKSEEN HARKITTAESSA katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajautuvien rakennusten ensimmäiset kerrokset liike- ja palvelukäyttöön. ”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Kaunislahti, el-Khatib, Jakobsson ja Harjuniemi.

 

Mannin Vierimaan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Hellsten, Toivari, Kallio, Åland, Muurinen, Perho ja Valkonen.

 

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 9-4.

 

4.äänestys

 

Neljännessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Mannin Vierimaan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”Sataman läheisyydessä sijaitsevan TP5 alueen merkintä korvataan PA merkinnällä. ”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Kaunislahti, el-Khatib, Jakobsson ja Harjuniemi.

 

Mannin Vierimaan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Hellsten, Toivari, Kallio, Åland, Muurinen, Perho ja Valkonen.

 

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 9-4.

 

5.äänestys

 

Viidennessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Perhon Vierimaan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”Lautakunta toteaa, että yleiskaava 2029 sisältää sellaisia joukkoliikenneväylien linjauksia, joista suurin osa todennäköisesti tulee ajankohtaiseksi myöhemmin kuin 2029. Linjaukset tulisi kirjata varauksina. Niihin liittyviä yksityiskohtia tulee tarkentaa myöhemmin joukkoliikenneratkaisua koskevan päätöksen sekä tarkempien suunnitelmien ja vaikutusarvioiden perusteella.”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Kaunislahti, el-Khatib, Jakobsson ja Harjuniemi.

 

Perhon Vierimaan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Hellsten, Toivari, Kallio, Åland, Muurinen, Manni ja Valkonen.

 

Perhon muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 9-4.

 

6.äänestys

 

Kuudennessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”C -merkintä poistetaan Kupittaan siirtolapuutarha-alueelta ja korvataan RP/V –merkinnällä: "RP/V Siirtolapuu-tarha-alue / Virkistysalue

 

Alue on varattu siirtolapuutarha- ja virkistyskäyttöön. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa siirtolapuutarhatoimintaa tai virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennuksia. Aluetta koskevien hankkeiden yhteydessä on pyrittävä lisäämään alueen yleistä virkistyskäyttöä. Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa erityisesti huomioon siirtolapuutarhan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja puutarhataiteelliset arvot.”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Toivari, Kallio, Åland, Perho, Vierimaa, Manni ja Valkonen.

 

Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Kaunislahti, el-Khatib ja Muurinen.

 

Esittelijän muutettu pohjaehdotus tuli päätökseksi äänin 8-5.

 

7.äänestys

 

Seitsemännessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”Kurjenmäen tunnelivaraus poistetaan.”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Toivari, Kallio, Åland, Muurinen, Perho, Vierimaa, Manni ja Valkonen.

 

Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Kaunislahti ja el-Khatib.

 

Esittelijän muutettu pohjaehdotus tuli päätökseksi äänin 9-4.

 

8.äänestys

 

Kahdeksannessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

"Pääkokoojaväylä-merkintä poistetaan väliltä Hämeentie-Maariankatu.”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Toivari, Kallio, Åland, Muurinen, Perho, Vierimaa, Manni ja Valkonen.

 

Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Kaunis-lahti ja el-Khatib.

 

Esittelijän muutettu pohjaehdotus tuli päätökseksi äänin 9-4.

 

9.äänestys

 

Yhdeksännessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”Kähärin puistotien tievaraus poistetaan.”

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Toivari, Kallio, Muurinen, Perho, Manni ja Valkonen.

 

Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Kaunislahti, el-Khatib, Åland ja Vierimaa.

 

Esittelijän muutettu pohjaehdotus tuli päätökseksi äänin 7-6.

 

10.äänestys

 

Kymmenennessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän muutetun pohjaehdotuksen ja Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

 

”Siirretään Hippoksentien varren VU-1 –merkintä Hippoksentien ja Uudenmaankadun risteykseen pääosin Veritas Stadionin ja Marli Areenan tonteille liitteen kartan mukaisesti. Muilta osin pohjaehdotuksessa oleva VU-1 -merkintä vaihdetaan VU-merkinnäksi.”

 

 

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Toivari, Kallio, Åland, Muurinen, Perho, Vierimaa, Manni ja Valkonen.

 

Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Kaunislahti ja el-Khatib.

 

Esittelijän muutettu pohjaehdotus tuli päätökseksi äänin 9-4.

 

Lisäksi seuraava el-Khatibin Kaunislahden kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti:

 

”Lautakunta toteaa, että joukkoliikenteen laatukäytävän Varissuon pysäkkien määrää ja päätepysäkin sijaintia on mahdollista tarkentaa myöhemmin tarkempien suunnitelmien ja joukkoliikenneratkaisujen perusteella.”

 

 

Päätökseksi tulleiden Mannin tekemien muutosehdotusten perustelut

 

Korkean rakentamisen sijoittamista koskevan kaavamääräyksen poiston perustelut:

 

”Merkintä rajaa turhan kategorisesti asemakaavoituksen mahdollisuuksia. Lisäksi yleiskaavassa ei pitäisi viitata ulkopuolisiin pitkiin selvityksiin. Joissain paikoissa keskustassakin (ei historiallinen keskusta) korkeampi rakentaminen voisi olla perusteltua”

 

Rakentamisen korkeuden sovittamista ympäristön rakentamiskorkeuksiin koskevan kaavamääräyksen poiston perustelut:

 

”Merkintä on liian tiukka kategorinen käytännön kielto korkeammalle rakentamiselle. Korkeampaakin rakentamista pitäisi kuitenkin voida olla mahdollista asemakaavoituksessa harkita.”

 

Täydennysrakentamisen toteuttamista koskevan kaavamääräyksen poiston perustelut:

 

”Merkintä viittaa epämääräisesti erittäin pitkään selvitykseen, josta löytyy paljon tulkinnanvaraisia linjauksia. Kaavassa ei pitäisi olla tämän tyylisiä viittauksia ulkopuolisiin lähteisiin. Selvitys löytyy täältä: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/taydennysrakentamisen_mahdollisuudet_turun_keskusta-alueella.pdf”

 

Sataman läheisyydessä sijaitsevan TP5 alueen merkinnän korvaaminen PA merkinnällä perustelut:

 

”Sataman investoinnit tulevat olemaan huomattavan kalliita ja TP5 alue on hyvin arvokas. PA merkintä turvaa sen järkevän käytön, kun tehdään jatkosuunnitelmia.”

 

Jakobssonin muutosehdotusten perustelut

 

C –merkinnän poisto Kupittaan siirtolapuutarha-alueelta ja korvaaminen RP/V –merkinnällä: "RP/V Siirtolapuutarha-alue / Virkistysalue:

 

”Turun vanhin siirtolapuutarha Kupittaan siirtolapuutarha on miljöönä, kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoiltaan korvaamaton, arvokas ja ainutlaatuinen alue, jota on syytä jatkossakin kehittää puutarhana ja kaupunkilaisten virkistysalueena.”

 

Kurjenmäen tunnelivarauksen poisto:

 

”Tunneli ei ole tarpeellinen, vaan tulisi kaupungille kalliiksi ja lisäisi yksityisautoliikennettä kaupunginvaltuuston yksimielisesti asettaman kulkumuototavoitteen vastaisesti.”

 

"Pääkokoojaväylä"-merkinnän poisto väliltä Hämeentie-Maariankatu:

 

”Etenkin pidemmällä tähtäimellä keskustaa ja vanhaakaupunkia on syytä rauhoittaa ylimääräiseltä läpiajolta. Pääkokoojavälyä-merkintä on syytä poistaa väliltä Hämeentie-Maariankatu Uudenmaankadulla ja Aninkaistenkadulla. Tällöin keskustaa ja etenkin Vanhaa Suurtoria ja Tuomiokirkkotoria voidaan kehittää viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Pääväylä-merkinnän poistaminen ei estä keskustaan tai sen läpi ajoa, mutta ohjaa tarpeetonta läpiajoa muille reiteille. Tarkemmat liikenteelliset ratkaisut tehdään asemakaavoituksessa ja katu- sekä liikennesuunnitelmissa.”

 

Kähärin puistotien tievarauksen poisto:

 

”Tievaraus ei ole tarpeellinen, vaan olisi viheralueelle, luontoarvoille ja asukasviihtyisyydelle haitallinen. Tien toteuttaminen tulisi kaupungille kalliiksi ja lisäisi yksityisautoliikennettä kaupunginvaltuuston yksimielisesti asettaman kulkumuototavoitteen vastaisesti.”

 

Hippoksentien varren VU-1 –merkinnän siirto Hippoksentien ja Uudenmaankadun risteykseen ja VU-1 -merkinnän vaihto VU-merkinnäksi:

 

”Kaavamerkintä "VU" mahdollistaa liikunta- ja virkistyspalveluiden riittävän kehityksen Lemminkäisenkadun ja Hippoksentien varrella: Kupittaanpuistoa on syytä kehittää ensisijaisesti nykyisten toimintojen lähtökohdista siten, että uusille ja kehittyville urheilu- ja liikuntalajeille varataan kehitystilaa. VU-1 -merkinnän mukaisille toiminnoille (urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin liittyvät yritys-, majoitus-, tutkimus-, opetus- ym. toimintaa palvelevat rakennukset ja rakennelmat) on mahdollista löytää tilaa Hippoksentien ja Uudenmaankadun risteyksestä ja muualta Tiedepuiston alueelta, jotta Kupittaan liikuntakeskittymää voidaan kehittää entisestään. Kupittaan puiston mahdollinen urheilupaikkapainotteinen täydennysrakentaminen tulee kohdentaa jo rakennettuun ympäristöön ja parkkialueille, ja urheilupuiston puistomainen sekä avoin luonne tulee säilyttää.”

 

Esittelijä jätti asiassa eriävän mielipiteen perustellen sitä seuraavasti:

 

”Historiallisten maamerkkien ja kukkulapuistojen kaupunkikuvallisen aseman turvaamiseksi rakentamisen korkeutta tulee rajoittaa ruutukaava-alueella (numerokaupunginosat 1-9). Historialliset maamerkit ovat tärkeitä kaupungin identiteetin rakentajina eikä niiden asemaa tulee kaupungin kehittyessä heikentää. Korkea rakentaminen tulee sijoittua ruutukaava-alueen ulkopuolelle, kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti perusteltuihin paikkoihin. Korkeaa rakentamista puoltavia tekijöitä ovat sijainti kaupunkirakenteen muutosalueella tai uudella alueella, jotka ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä, ja jonka sijainti on kaupunkikuvallisesti perusteltu huomioiden historiallisten maamerkkien näkymät ja aseman säilyminen.”

 

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä esittelemässä yleiskaavainsinööri Andrei Panschin.

Jakelu

esiKaupunginhallitus


Liitteet:

Kylk § 476
Liite 1:Yleiskaavaehdotus, kartta 1: Yhdyskuntarakenne
Liite 2:Yleiskaavaehdotus, kartta 2: Asuminen
Liite 3:Yleiskaavaehdotus, kartta 3: Palvelut ja elinkeinot
Liite 4:Yleiskaavaehdotus; kartta 4: Liikenne
Liite 5:Yleiskaavaehdotus, kartta 5: Kestävä vesien hallinta
Liite 6:Yleiskaavaehdotus, kartta 6: Yhdyskuntatekniikka
Liite 7:Yleiskaavaehdotus, kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset
Liite 8:Yleiskaavaehdotus, kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

Kylk § 492
Liite 1:Yleiskaavaehdotus, kartta 1: Yhdyskuntarakenne
Liite 2:Yleiskaavaehdotus, kartta 2: Asuminen
Liite 3:Yleiskaavaehdotus, kartta 3: Palvelut ja elinkeinot
Liite 4:Yleiskaavaehdotus; kartta 4: Liikenne
Liite 5:Yleiskaavaehdotus, kartta 5: Kestävä vesien hallinta
Liite 6:Yleiskaavaehdotus, kartta 6: Yhdyskuntatekniikka
Liite 7:Yleiskaavaehdotus, kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset
Liite 8:Yleiskaavaehdotus, kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet
Liite 9:Esittelijän muutos pohjaehdotukseen