Kaupunkiympäristö, kaavoitus, yleiskaavainsinööri Andrei Panschin 1.12.2021:

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaavoituksen vastuualue on laatinut 24.11.2021 päivätyn yleiskaavaehdotuksen. Yleiskaava 2029 on laadittu Turun alueelle kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Yleiskaavan tavoitteet

Kaupunginhallitus asetti yleiskaavalle tavoitteet 30.9.2013 § 399. Tavoitteet on jaoteltu yleistavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Muut yleistavoitteet koskevat kestävää kehitystä, eheytyvää kaupunkirakennetta, eriarvoisuuden torjumista, ekologisia verkostoja ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, matkailua ja virkistystä, esteettömyyttä, logistiikkaa ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla.

Yleistavoitteisiin kuuluvat myös asukas- ja työpaikkatavoitteet. Niitä tarkistettiin tasapainoisen kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 22.5.2017 § 219 uusiksi tavoitteiksi 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa.

Yksityiskohtaiset tavoitteet on jaoteltu neljään teemaan, jotka ovat:

• keskustan kehittäminen
• elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet
• liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa.

Yleiskaavakartat

Yleiskaava koostuu kahdeksasta kartasta ja kaavaselostuksesta. Kaikki kartat hyväksytään oikeusvaikutteisina. Kaavakartat esitetään digitaalisina ja pdf-muotoisina karttoina. Digitaaliset kartat löytyvät Turun karttapalvelusta osoitteesta https://opaskartta.turku.fi/ims/. Kartat ovat Kaavoitus-välilehdellä jokainen kartta omana tasonaan, ja niiden kaavamerkintöjä voi tarkastella päällekkäin. Yleiskaavakarttojen mittakaava on 1:40 000. Keskusta-alue on käsitelty tarkemmalla tasolla, mittakaavassa 1:10 000. Oheismateriaalissa 6 on esitetty kahdeksan kartan merkinnät päällekkäin keskustan osalta, mikä havainnollistaa yleiskaavan tarkkuustasoa.

Yleiskaava 2029 korvaa voimaan tullessaan Yleiskaava 2020:n sekä Skanssin ja Piispanristin, Linnakaupungin ja Yli-Maaria–Koskennurmen osayleiskaavat. Ratapiha-alueen ja Ruissalon osayleiskaavat jäävät voimaan lukuun ottamatta osaa Ratapiha-alueen rautatieliikenteen merkinnästä (LR).

Yleiskaava 2029:ssä osoitetaan joitakin muutoksia ja täydennyksiä osayleiskaavojen alueille. Ohjaavia merkintöjä ovat C- ja Cy-merkinnät, VAK-järjestelyratapihan selvitysalue, hulevesitulvavaara-alue, hulevesien hallinnan toimenpidealueet ja kallioresurssialue Ratapiha-alueen osayleiskaava-alueella, meritulvavaara-alueet, suojavyöhyke sv-1, kansallinen kaupunkipuisto ja arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet Ruissalon osayleiskaava-alueella sekä Aurajokivarren arvokas maisema-alue Hirvensalon osayleiskaava-alueella. Lisäksi useat informatiiviset merkinnät ulottuvat osayleiskaavojen alueille.

Yleiskaava 2029 ei korvaa valtuuston hyväksymiä, ei lainvoimaisia Hirvensalon ja Satava-Kakskerran osayleiskaavoja sekä vireillä olevia Maaria-Ilmaristen ja Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaavoja.

Yleiskaavan sisältö on jaoteltu kaavakartoille aihepiirin mukaan:

Kartta 1: Yhdyskuntarakenne

• Kokonaiskuva maankäytöstä
• Strategiset kehittämistavoitemerkinnät: tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke, tuotantotoiminnan ja logistiikan vyöhykkeet sekä innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnät

Kartta 2: Asuminen

• Asukastavoitteen mukaisen rakentamisen sijoittuminen
• Asuinalueet (A) jaoteltuina valmiisiin, täydentyviin sekä uusiin tai olennaisesti muuttuviin
• Merkittävimmät uudet asuinalueet sijoittuvat tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeen sisälle
• Tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeen ulkopuolelle Pohjois-Turkuun on esitetty uutta asumista Yli-Maaria–Koskennurmen alueelle sekä Paattisten taajamaan. Moision alueelle on merkitty uusia, vuoden 2029 jälkeen toteutettavia asuinalueita.
• Uutta asumista sijoittuu asuinaluevarausten (A) lisäksi keskustatoimintojen alueille (C, Cy), alakeskuksiin (C-1, C-2) sekä palvelujen ja asumisen alueille (PA)
• Pahaniemessä ja Iso-Heikkilässä käytetään A-1-merkintää osoittamaan alueiden läheisyyttä VAK-järjestelyratapihan selvitysalueeseen
• Paattistentien varteen ja Paimalaan on osoitettu neljä kyläaluetta (AT)

Kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

• Koko kaupungin kannalta merkittävät palvelujen ja elinkeinotoimintojen alueet
• Teollisuus- ja varastoalueet, jotka voivat sisältää myös toimisto- ja terminaalitiloja
• Pääkäyttötarkoitukseltaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat monipuoliset työpaikka-alueet
• Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan alueet: Itäharju–Biolaakso, Kärsämäki, Manhattan, Rieskalähteentie, Oriketo–Topinoja ja Kuninkoja
• Asuinalueisiin sisältyviä palveluja, kuten yksittäisiä kouluja, päiväkoteja ja liiketiloja, ei ole osoitettu erikseen

Kartta 4: Liikenne

• Autoliikenteen verkko kolmiportaisena: valtakunnallisen liikenteen väylät, kaupunkiseudun tai maakunnan pääväylät sekä näitä täydentävät pääkokoojaväylät
• Autoliikenteen verkko hyödyntää ensisijaisesti nykyistä tie- ja katuverkkoa
• Lisäksi on esitetty liikenneväylävarauksia pitkälle tulevaisuuteen liikennejärjestelmän kehittämismahdollisuuksien säilyttämiseksi. Uudet ja kehitettävät väylät ja eritasoliittymät on esitetty erillisellä merkinnällä. Osa uusista väylistä on esitetty sijainniltaan ohjeellisina.
• Joukkoliikenteen laatukäytävillä raitiotien tavoitelinjasto ja runkobussireittien merkittävimmät osuudet
• Nykyiset ja kehitettävät rautatiet, paikallisjunaliikenteen asemien ohjeellinen sijainti sekä Satamaraiteen selvitysalue
• Pyöräilyn pääverkosto, joka yhdistää lähikunnat sekä suurimmat asuin- ja työpaikka-alueet Turun keskustaan ja aluekeskuksiin. Osa reiteistä on seudullisia laatukäytäviä
• Keskustan osalta esitetään Turun keskustan liikenneskenaariot -selvityksen mukainen ns. ripeän muutoksen skenaarion mukainen liikenneverkko
• Keskustan kävelyalue -merkinnällä osoitetaan ensisijaisesti jalankulkua palveleva ympäristö, jossa moottoriajoneuvoliikenteen läpikulkua rajoitetaan
• Laivaväylät ja veneväylät/lauttayhteydet sekä venesatamat/venevalkamat
• Melua koskevat yleismääräykset

Kartta 5: Kestävä vesien hallinta

• Hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa noudatettavaa prioriteettijärjestystä koskeva yleismääräys
• Alueet, joilla on tarve hulevesien hallinnan toimenpiteille
• Meri- ja hulevesitulvavaara-alueet
• Hulevesijärjestelmän sekä luonnon ja/tai maiseman kannalta tärkeät joet ja purot
• Pohjavesialueet

Kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

• Erityisalueet, kuten puolustusvoimien alueet ja kiertotalousalueet
• Yhdyskuntateknisen huollon laitokset, kuten energiantuotantolaitokset, sähköasemat, vedenkäsittelylaitos ja jätevedenpuhdistamo
• Alueiden käyttöä rajoittavat lentoliikenteen esterajoituspinta, lentokoneiden laskeutumissektori ja lentomelualue, Puolustusvoimien alueisiin liittyvät suojavyöhyke ja ampuma- ja harjoitusalueen melualue sekä kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet
• Keskustan kallioresurssialueet, jotka voidaan myöhemmin ottaa pysäköinti- tai muuhun käyttöön
• Selvitysalue, jolle VAK-järjestelyratapiha mahdollisesti siirtyy nykyiseltä paikaltaan
• Vesihuollon toiminta-alueet ja niihin uuden maankäytön myötä mahdollisesti liitettävät alueet

Kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

• Yleiskaavan viherverkosto, joka koostuu virkistys-, suojelu- sekä maa- ja metsätalousalueista, siirtolapuutarhoista ja hautausmaista 
• Pääulkoilureitistö ja ulkoilureittitarpeet
• Ekologiset yhteystarpeet
• Luonnon ja maiseman arvoja osoittavat merkinnät
• Korkeaan rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet sekä korkean rakentamisen sijoittamiseen vaikuttavat historialliset maamerkit
• Arkeologiset kohteet

Kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

• Asemakaavalla suojellut kohteet ja erityislainsäädännöllä tehdyt suojelupäätökset
• Arvokkaat kohteet, joiden ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata
• Valtakunnallisesti merkittävät kohteet Museoviraston laatiman RKY-inventoinnin mukaisina aluemerkintöinä otettavaksi huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Näillä alueilla tulee huomioida myös paikallisesti ja alueellisesti arvokkaiden kohteiden ominaispiirteiden säilyminen.

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Yleiskaavan valmistelua varten on tehty selvityksiä mm. liikenteestä, elinkeinoelämästä, kulttuuriympäristöstä, kaupunkikuvasta, täydennysrakentamisesta, viherympäristöstä ja hulevesien hallinnasta.

Yleiskaavaehdotuksesta tehdyssä vaikutusten arvioinnissa on arvioitu, miten yleiskaava toteuttaa erilaisia sitä ohjaavia tavoitteita.

Kaavan kokonaistalouden kannalta merkittävimmät positiiviset vaikutukset syntyvät kehittämällä kaupunkikeskustan laajenemisalueita Itäharjua ja Linnakaupunkia. Myös Skanssin kehittäminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa.

Asuntotarjonta painottuu tavoitteiden mukaisesti urbaaniin kaupunkiasumiseen. Tiivistyvien kehityskäytävien välillä säilyy laajoja viheralueita. Keskustaa täydentävä ja laajentava rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta. Autoilun roolin vähentäminen mahdollistaa keskustan kävely- ja pyöräily-ympäristön parantamisen ja viihtyisyyden lisäämisen.

Teolliset toiminnot painottuvat kehätien ympäristöön sekä Pansio–Pernoon. Pernon innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä turvataan meriteollisuuden tarpeet. Itäharjun Tiedepuiston asumis- ja työpaikkakeskittymän on mahdollista kehittyä tavoitteiden mukaisesti. Monipuolisella asuntotarjonnalla turvataan työvoiman saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Asukas- ja työpaikkamäärien kasvu lisää liikennettä. Erityisesti keskustassa liikenteen käytössä oleva tila ei kuitenkaan kasva, ja pelkästään liikenneverkkoa parantamalla on vaikea turvata autoliikenteen sujuvuus. Autoliikennettä pyritään ohjaamaan keskustan ulkopuolelle. 

Merkittävimmät vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin muodostuvat yhdyskuntarakenteen ja liikenteen ratkaisuista. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää sen todennäköisyyttä, että kasvihuonekaasuja muodostuu vähemmän. Kestävien kulkutapojen edellytyksiä parannetaan kehittämällä joukkoliikenteen laatukäytäviä, pyöräilyn pääverkostoa ja keskustan kävelyalueita.

Uusi asuinrakentaminen tukeutuu melko hyvin olemassa oleviin palveluihin. Joukkoliikennekäytävien varsia tiivistävä kaavaratkaisu luo edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle ja eri väestöryhmien pääsylle palvelujen äärelle. Investointeja lähipalveluihin tarvitaan etenkin uusilla asuinalueilla.

Kaupunkirakenteen tiivistyessä kaupunkitulvat todennäköisesti lisääntyvät. Useat toiminnot, kuten Turun satama ja Meyerin telakka, sijaitsevat hulevesi- ja meritulvien riskialueilla. Yleiskaavamerkinnöillä tulvia pyritään hallitsemaan, mutta tarkempi suunnittelu ratkaisee, kuinka hyvin siinä onnistutaan.

Yleiskaavamerkinnöin on osoitettu alueiden käyttöä rajoittavat lentoliikenteen esterajoituspinnat ja lentomelualueet, Puolustusvoimien suojavyöhykealueet ja kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet. Yleiskaava mahdollistaa VAK-järjestelyratapihan siirtämisen kauemmas keskustasta. Autoliikenteen melulle altistuvien alueiden määrä ei olennaisesti lisäänny.

Viheraluemerkinnät muodostavat pääosin kattavan verkoston. Virkistyskäytön kannalta tärkeimmät alueet säilyvät. Kaavaratkaisu turvaa valtaosan viherympäristön arvoista. Vaikutukset viherympäristöön keskittyvät asuinrakentamisen osalta keskustaan ja joukkoliikennekäytävien varsille sekä työpaikkarakentamisen osalta Pansio–Pernoon ja Paimalaan.

Kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva muuttuvat keskustassa ja sen reunamilla sekä joukkoliikenneakseleilla. Muutokset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, usein sekä että. Yleiskaava osoittaa säilytettävät rakennusperintökohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat viherympäristöt. Uudisrakentamisen ja olemassa olevien arvojen yhdistämisen tapa ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Yleiskaavan vaiheet ja vuorovaikutus

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 26.1.2010. Perusselvitysvaiheen jälkeen, vuonna 2012 yleiskaavan valmistelua jatkettiin Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n pohjalta. Myös yleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin 2035.

Yleiskaavan alustavia tavoitteita työstettiin sidosryhmille suunnatussa työpajassa toukokuussa 2012 ja esiteltiin yleisölle kesäkuussa 2012. Samaan aikaan pidettiin viranomaisneuvottelu. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta esitti 16.4.2013 kaupunginhallitukselle yleiskaavan tavoitteiden hyväksymistä ja kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tavoitteet syyskuun lopulla 2013.

Yleiskaavan viranomaisneuvottelu pidettiin alustavia tavoitteita laadittaessa 4.6.2012.

Helmikuussa 2014 yleiskaavan tavoitevuodeksi vaihdettiin 2029, joka vastaa Turun kaupunkistrategian tavoitevuotta. Samalla yleiskaavan väestö- ja työpaikkatavoitetta muutettiin vastaamaan lyhempää aikajännettä: vuonna 2029 Turussa asuu 200 000 asukasta ja kaupungissa on 105 000 työpaikkaa.

Toimialojen yhteistyönä laadittiin yleiskaavan pohjaksi kolme kehityskuvavaihtoehtoa, joissa kaupungin kasvua painotettiin eri tavoin.

• Olemassa olevaan palvelurakenteeseen voimakkaasti tukeutuva kehityskuva Kasvu keskuksiin sijoitti tavoitellun kasvun pääosin Turun ydinkeskustaan ja alakeskuksiin.
• Kehityskuva Hajautettu kasvu tukeutui Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta kasvattaen.
• Kehityskuva Kasvukäytävät sijoitti kasvun tukeutuen Turun ydinkeskustaan, joukkoliikenteeseen tukeutuviin kehityskäytäviin sekä sisääntuloväylien varsiin.

Kehityskuvista laadittiin toimialojen asiantuntijoiden yhteistyönä laaja vaikutusten arviointi.

Yleiskaavan kehityskuvaluonnoksia esiteltiin vuoden 2014 aikana yleisötilaisuuksissa. Lisäksi kehityskuvista järjestettiin asukaskysely sekä yrityskysely. Vuonna 2015 järjestettiin paneelikeskustelu Turun tulevaisuudesta yleiskaavan vaikutusten arvioinnin teemoihin liittyen.

Yleiskaavan kehityskuvista pyydettiin lausunnot 24.8.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 23.11.2015 § 494 yleiskaavatyön jatkovalmistelun pohjaksi Kasvukäytävät-kehityskuvan.

Kaavaluonnos valmisteltiin valitun Kasvukäytävät-kehityskuvan pohjalta. Luonnosvaiheessa tavoiteltavan kasvun eli positiivisen rakennemuutoksen mahdollistamiseksi väestö- ja työpaikkatavoitteita tarkennettiin, koska kaupungin kasvu oli ollut nopeampaa kuin yleiskaavan tavoitteiden asettamisen aikaan. Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tarkistetut tavoitteet 22.5.2017.

Luonnosvaiheessa järjestettiin asukkaille Tulevaisuuden Turku 2029 -nettikysely, jossa kartoitettiin mielipiteitä asumisen paikoista, palveluista, viher- ja virkistysalueista sekä liikkumisesta. Lisäksi 2016–2017 järjestettiin keskustan kehittämiseen ja Turun Tiedepuiston kärkihankkeisiin liittyviä Turku Future Forum työpajoja, joissa käsiteltiin myös yleiskaavaa. Yhden työpajan aiheena oli keskustan liikennejärjestelmän skenaariot. Mielipiteitä vaihtoehdoista kerättiin myös internetkyselyllä.

Yleiskaavaluonnosta esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 28.8.2018. Lisäksi kaavaluonnosta on esitelty valtuustoryhmissä ja valtuustoryhmien puheenjohtajistolle 27.8.2018. 

Yleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 25.9.2018 (§ 387). Lautakunnan päätöksen mukaisesti Kupittaanpuiston itäosaa koskevaa VU/C-merkintä (urheilu- ja virkistyspalvelujen alue / keskustatoimintojen alue) poistettiin ja korvattiin merkinnällä VU (urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi liikuntakeskuksia varten).

Kaupunginhallitus hyväksyi 24.8.2018 päivätyn, lautakunnan päätöksen mukaisesti 25.9.2018 muutetun yleiskaavaluonnoksen laadittavan yleiskaavaehdotuksen pohjaksi (Kh 5.11.2018 § 420). Yleiskaavaluonnos sisälsi 28.8.2018 päivätyn, 17.9.2018 päivitetyn keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksen.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2029 liikennesuunnitelman valmistelua ja yleiskaavan valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että yksityisautoilu Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulla sallitaan ja että lopulliset ratkaisut Auransillan liikenteen osalta tehdään saatujen kokemusten perusteella. 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että:

• Yleiskaavan ehdotusvaiheeseen selvitetään mahdollisuutta muuttaa Itäharjulla innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä osoitetulle alueelle merkityt asuinalue ja työpaikka-alueet tai osia niistä keskustatoimintojen alueeksi, tavoitteena laajentaa keskustatoimintojen aluetta.
• Raision kanssa käynnistetään neuvottelut usean Turun alueen kansalaisjärjestön esittämän luonnonsuojelualueen perustamisesta Mälikkälä–Kuninkojan alueelle ja Raisiontien/ Satakunnantien ja Kuloistentien välille merkityn ohjeellisen tievarauksen poistamisesta yleiskaavasta.

Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 12.11.–31.12.2018. Lausunnoista, mielipiteistä sekä niihin kirjoitetuista vastineista kootussa raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset.

Luonnoksen nähtävilläoloaikana marraskuussa 2019 järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, joista toisen teemana oli keskusta ja toisen koko yleiskaava. Samaan aikaan yleisötilaisuuksien kanssa avattiin Turku 2029 -nettikysely. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä viherympäristöstä, palveluista sekä keskusta-alueen liikenteestä.

Osana yleiskaavan valmistelua Turun kaupunki selvitti keväällä 2020 kaupunkilaisten mielipiteitä keskustan liikenteestä ja sen kehittämisestä Turku keskustelee -hankkeessa. Kyselyn lisäksi vastaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua Turku keskustelee -nimiseen kansalaispaneeliin. 

Yleiskaavaehdotus

Luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä kyselyn vastausten perusteella valmisteltiin yleiskaavaehdotus. Muutosten perusteella valmisteltu, 30.6.2020 päivätty yleiskaavaehdotus oli lausuttavana 30.6.–15.9.2020. Lausuntoja saatiin 42 kpl. Lausunnoista ja niihin kirjoitetuista vastineista kootussa raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset. Yleiskaavaluonnoksesta saatujen kannanottojen, yleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen sekä muun valmistelun perusteella tehtiin muutoksia ehdotukseen.

Yleiskaavaehdotusta, pvm. 30.6.2020, muutettu 22.10.2020 (lausunnot), käsiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa ensimmäisen kerran 27.10.2020. Kaupunkiympäristölautakunta palautti ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi 1.12.2020 § 430 äänin 8–5. Palautuspäätöksen mukaan ”Uudessa valmistelussa keskustan sekä Itäharjun (merkitty ehdotuksessa innovaatio ja osaamiskeskittymäksi) alueista laaditaan erilliset osayleiskaavat, joissa alueet kaavoitetaan osayleiskaavan tarkkuudella.” Lisäksi palautuspäätöksen mukaan kaavaehdotukseen tulee tehdä useita yksittäisiä muutoksia ennen kuin kaavaehdotus tuodaan uudelleenkäsiteltäväksi.

Palautuspäätöksen jälkeen yleiskaavan valmistelun jatkotoimenpiteistä haettiin linjaus kaupunginhallitukselta. Yleiskaavan jatkovalmistelua käsiteltiin kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran 8.3.2021 § 116. Kaupunginhallitukselle esitettiin, että kaupunkiympäristölautakunnan palautuspäätöksestä poiketen kaavaehdotuksen yhteydessä ei tehdä erillisiä osayleiskaavoja ja että yleiskaavaehdotukseen tehdään vain vähäisiä tarkistuksia. Kaupunginhallitus päätti 22.03.2021 § 132, että keskustan ja Itäharjun alueille ei laadita erillisiä osayleiskaavoja Yleiskaava 2029:n yhteydessä ja että yleiskaavaehdotukseen tehdään kaupungin palveluverkon kannalta tarvittavat muutokset. Palautusesityksessä mainittuja muutoksia ei ole tehty nyt käsittelyssä olevaan yleiskaavaehdotukseen.

Yleiskaavaehdotuksesta saatiin loppuvuonna 2020 kannanotot Kupittaan Ryhmäpuutarhayhdistykseltä ja kahdelta yksityishenkilöltä. Lisäksi keväällä–kesällä 2021 saatiin yksi kannanotto yksityishenkilöiltä sekä omakoti- ja asukasyhdistyksiltä 13 kannanottoa, jotka olivat keskenään pääosin samansisältöisiä. Syksyllä 2021 saapui kaksi kannanottoa Kupittaan Ryhmäpuutarhayhdistykseltä. Kyseiset kannanotot ovat esiteltyinä kaavan oheismateriaalissa 7. Vastineet kannanottoihin ovat oheismateriaalissa 8.

Uudelleen valmistelun aikana tehdyt merkittävimmät muutokset

• VU-1-merkintä on pääosin poistettu Kupittaanpuiston Lemminkäisenkadun puoleisesta osasta ja alue on osoitettu merkinnällä VU. VU-1-merkinnällä on osoitettu sen sijaan Hippoksentien puoleinen osa Kupittaanpuistosta. Muutos on perusteltua tehdä, koska suunnitelmat Kupittaanpuiston kehittämisestä ovat muuttuneet. VU-1-merkintä mahdollistaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintojen lisäksi niihin liittyvän yritys-, majoitus-, tutkimus-. opetus- ym. toiminnan.
• Kupittaan siirtolapuutarhan alue on osoitettu uudella merkinnällä C-3 keskustatoimintojen alue. Merkintä mahdollistaa nykyisen siirtolapuutarhan muuttamisen osittain keskustatoimintojen alueeksi sekä osittain kaikille avoimeksi virkistysalueeksi.
• Huhkolan Poropuiston V-alue on muutettu pääosin A-alueeksi, ja mahdollisen koulun paikka on osoitettu pl-päällekkäismerkinnällä. Poropuiston esittäminen uuden koulun paikkana perustuu kaupunginhallituksen 5.10.2021 § 456 tekemään päätökseen sijoittaa Lausteen alakoulu ja Vasaramäen yläkoulu Karhunaukion yhtenäiskouluksi.
• Tuomiokirkontorille ja Akatemiankadulle on lisätty joukkoliikenteen laatukäytävä-merkintä. Merkinnällä osoitetaan raitiotien ensimmäisen vaiheen vaihtoehtoinen linjaus.
• Satamaraiteen ympärille on lisätty se-2-selvitysaluemerkintä.

Lisäksi kaavaehdotukseen on tehty 1.12.2020 jälkeen vähäisiä tarkennuksia ja teknisluonteisia korjauksia. Vähäiset tarkennukset ovat seuraavat:

ELY-keskuksen Natura-lausunnon perusteella tehdyt vähäiset tarkennukset

Yleiskaavaehdotukseen on tehty vähäisiä tarkennuksia ELY-keskuksen Natura-lausunnon perusteella:

• Katariinanlaakson edustan merialue on osoitettu merkinnällä W-1 Vesialue, jolla vesikulkuneuvojen tavoitteellinen nopeusrajoitus on 11 km/h. Kaupunki tekee vesiliikennelain (782/2019) mukaisen veneilyn rajoittamista koskevan esityksen Liikenne- ja viestintävirastolle. Esitys tehdään viimeistään silloin, kun yleiskaava saa lainvoiman. Nopeusrajoituksen perusteena on Rauvolanlahden Natura-alueen vesilinnuston suojeleminen moottoriveneliikenteen aiheuttamalta häiriöltä.
• Pomponrahkan SL-alueen ja Haapa-alhon TP-2-alueen rajalle on osoitettu luontoarvoja turvaava puskurivyöhyke V-merkinnällä. Lisäksi TP-2-alueen ja V-alueen raja on tarkistettu luo-alueen rajan mukaiseksi.
• TP-2-merkintään on lisätty määräys:”Pomponrahkan Natura-alueen läheisyydessä sijaitsevan TP-2-alueen rakentaminen ei saa aiheuttaa heikentäviä muutoksia Natura-alueen suo- ja metsäalueiden vesitaloudessa.”
• Natura-alueita koskevaan kaavamääräykseen on lisätty velvoite virkistyskäyttöä ohjaavien suunnitelmien tekemisestä. Yleiskaavan Natura-arvioinnissa tunnistettiin kaavaehdotuksen välilliset vaikutukset alueiden suojeluarvoihin. Keskeiselle sijalle nousi virkistyskäytön ja liikkumisen lisääntyminen Natura-alueilla.
• Melua koskevasta yleismääräyksestä on poistettu meluntorjuntaratkaisun kanssa ristiriitainen lause, joka oli kirjattu kaavamääräykseen epähuomiossa.

Muut vähäiset tarkennukset

• Yleiskaava-aluetta on laajennettu Metsämäen kaupunginosassa. Laajennus on osoitettu aluevarausmerkinnällä EJ-1. Laajennusalueelle on ulotettu vesihuollon toiminta-alue sekä johtolinja, varaus -merkintä.
• Uusi tai olennaisesti muuttuva asuinalue -rajauksiin on tehty pieniä tarkennuksia.
• Tallimäenpuiston C-aluetta on muutettu VP-alueeksi.
• C-aluetta on muutettu LS-alueeksi Sataman kaupunginosassa.
• V-aluetta on muutettu C-alueeksi Iso-Heikkilässä.
• V-aluetta on muutettu P-alueeksi Huhkolan Poropuistossa.
• A-aluetta on muutettu V-alueeksi Littoistentien ja Jaanintien risteyksessä Itäharjun kaupunginosassa.
• MA-aluetta on muutettu A-alueeksi Ylioppilaskylässä.
• V-aluetta on muutettu A-alueeksi (uusi tai olennaisesti muuttuva asuinalue) Räntämäen kaupunginosassa.
• V-aluetta on muutettu A-alueeksi Kastun kaupunginosassa.
• V-aluetta on muutettu A-alueeksi Varkkavuorenkadun varrella Vätissä.
• V-aluetta on muutettu A-alueeksi Tammikankareentien varrella Teräsrautelassa.
• T-aluetta on muutettu V-alueeksi Vähäjoen varrella Kärsämäen kaupunginosassa.
• Osa Piipanojan TP-2-alueesta Orikedon kaupunginosassa on muutettu TP-alueeksi ja sen rajausta on muutettu. Myös ma-3-rajausta on muutettu samalla alueella.
• TP-aluetta on muutettu V-alueeksi Tampereen valtatien eteläpuolella Paimalassa.
• A-aluetta on muutettu V-alueeksi Vakiniitun alueella Yli-Maariassa.
• V-aluetta on muutettu MY-alueeksi Yli-Maariassa.
• Joukkoliikenteen laatukäytävä -merkintä on poistettu Brahenkadulta.
• Turun satamassa on osoitettu nykyisen raideliikennepaikan mahdollisesti korvaava uusi raideliikennepaikka.
• Hulevesien hallinnan toimenpidealue -merkintöjä on tarkennettu Yli-Maariassa.
• Kallioresurssialue-merkintöjä on tarkennettu VI kaupunginosassa ja Pohjolassa.
• Johtolinja, varaus -merkintöjä on tarkennettu Paimalassa sekä Koroisten ja Topinojan jätekeskuksen välillä.
• Ulkoilureitti- ja/tai ulkoilureittitarve-merkintöjä on muutettu Kuralan, Yli-Maarian ja Koskennurmen kaupunginosissa.
• Säilytettävä, vahvistettava tai uusi ekologinen yhteys -merkinnät on lisätty Huhkolaan–Lausteelle sekä Moisioon ja Paimalaan.
• Luonnon ja/tai maiseman kannalta merkittävä joen- tai puronvarsi -merkintöjä on tarkennettu ja päivitetty.
• Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue -merkinnät on päivitetty.
• Muinaismuistokohteiden ja muiden kulttuuriperintökohteiden merkinnät on päivitetty vastaamaan muinaisjäännösrekisteriä.
• Arvokasta rakennetun ympäristön kokonaisuutta 7/12 Pohjola–Kähäri on pienennetty, koska merkintä ulottui osin kaava-alueen ulkopuolelle.
• Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus -merkintöjä on päivitetty asemakaavojen tultua voimaan.
• Kaavakartalta epähuomiossa pois jäänyt arvokas rakennetun ympäristön kohde 1/79 Puolalan koulu, Kauppiaskadun yksikkö on lisätty.

Lisäksi kaavamerkintöihin on tehty teknisluonteisia korjauksia ja kaavamääräyksiin selventäviä tarkennuksia. Muinaismuistokohteiden ja Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet -kartan kohteiden numerot on poistettu karttojen luettavuuden parantamiseksi. Numerot näkyvät liitekartoilla.

Seuraavat vaiheet

Yleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupunginhallituksen hyväksymässä muodossa. Tässä yhteydessä ehdotus esitellään myös kaupunkilaisille, joilla on mahdollisuus antaa kaavasta muistutus.

Pormestariohjelman mukaisesti Turku laatii vision Merellisen Turun kehittämisestä huomioiden erityisesti Länsi-Turun alueen. Seuraavassa yleiskaavatyössä huomioidaan läntisten alueiden uudet asumisviihtyvyyttä parantavat ja asumista lisäävät tavoitteet sekä merellisyys. Tarkasteluun sisällytetään Satamaan sijoittuva TP-5-alue. Alueella on tunnistettu maankäytön muutospainetta ja alueen maankäyttö tarkistetaan osana tätä työtä. Länsi-Turun teemallisen tarkastelun alustava rajaus on esitettynä oheismateriaalissa 9. 

Liite 1Yleiskaavaehdotus, kartta 1: Yhdyskuntarakenne

Liite 2Yleiskaavaehdotus, kartta 2: Asuminen

Liite 3Yleiskaavaehdotus, kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

Liite 4Yleiskaavaehdotus, kartta 4: Liikenne

Liite 5Yleiskaavaehdotus, kartta 5: Kestävä vesien hallinta

Liite 6Yleiskaavaehdotus, kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

Liite 7Yleiskaavaehdotus, kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

Liite 8Yleiskaavaehdotus, kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

Oheismateriaali 1Yleiskaavaehdotus, selostus

Oheismateriaali 2Yleiskaavaehdotus, vaikutusten arviointi

Oheismateriaali 3Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot

Oheismateriaali 4Vastineet ehdotusvaiheen lausuntoihin

Oheismateriaali 5Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen lausunto Turun yleiskaavan 2029 Natura 2000 -alueisiin aiheutuvista vaikutuksista laaditusta arvioinnista, V-S:n ELY-keskus, 21.12.2020

Oheismateriaali 6Keskustan yleiskaavamerkinnät

Oheismateriaali 7Lautakunnan palautuspäätöksen (1.12.2020) jälkeen saapuneet mielipiteet

Oheismateriaali 8Vastineet mielipiteisiin

Oheismateriaali 9Länsi-Turun teemallinen tarkastelu, alustava rajaus

Oheismateriaali 10Natura-arviointi

Oheismateriaali 11Peltolan siirtolapuutarhayhdistys ry:n mielipide 6.12.2021

Oheismateriaali 12Vatselankadun asukkaan mielipide 6.12.2021

Laaditut selvitykset ja raportit (linkki Yleiskaava 2029:n selvitykset ja vuorovaikutus -sivulle)

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yleiskaavaehdotus, pvm 24.11.2021, hyväksytään ja että yleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville muistutusten esittämistä varten tammikuussa 2022. 

PäätösAsia pantiin pöydälle Valkosen Jakobssonin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä esittelemässä yleiskaavainsinööri Andrei Panschin.