Lakimiesharjoittelija Jenna Härkönen 4.10.2021:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Brinkalan kylä (407), Ilmarila -niminen tila, rek.nro 1:75

Pinta-ala: 10.000 m²

Osoite: Orvontie 101

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

Saunan laajentaminen rakentamalla katos ja tupa, laajennuksen jälkeen 45 k-m²

Kahden auton katos 56 k-m² ja ulkovarasto 10 k-m²

Kaavoitustilanne

YLEISKAAVA/OSAYLEISKAAVA

Kaupunginvaltuusto on 14.12.2020 § 217 hyväksynyt Satava-Kakskerran osayleiskaavan (ei lainvoimainen), jossa tilaa koskee merkintä RA-1: Loma-asuntoalue.

Rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maaston ominaispiirteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee ottaa huomioon.

Olemassa olevalle rakennetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala määräytyy seuraavasti:

- alle 2000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 100 k-m²

- vähintään 2000 m²:n - alle 5000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 150 k-m²

- vähintään 5000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 250 k-m².

Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen enintään 25 k-m², vierasmajan enintään 20 k-m² ja muita talousrakennuksia enintään 50 k-m². Vierasmajan tulee sijoittua samaan pihapiiriin asuinrakennuksen kanssa, eikä sillä saa olla itsenäisen vapaa-ajan asunnon tunnusmerkkejä. Rakennuspaikalla saa sijaita enintään kolme talousrakennusta.

Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi edellyttää, että

- teiden rakentaminen, vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle aiheuttamatta kaupungille erityisiä kustannuksia

- hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin myös talviolosuhteissa.

Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää kantatilaselvitykseen perustuvaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta. Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m².

MAAKUNTAKAAVA

Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (ym 23.8.2004), jossa rakennuspaikkaa koskee kaavamääräys M: maa- ja metsätalousvaltainen alue. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn.

Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 §:n mukaiselle ranta-alueelle tulee rakentamatonta rantaviivaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja.  

Poikkeukset  

- saunarakennuksen rakennusoikeus (25 k-m²) ylittyy 20 k-m²

- rakennuksen etäisyys alle 50 m rantaviivasta (RJ 14 §)

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen  

Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei tehty.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §)

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: ehdollinen

Päätöksen perustelut

Tilalla on ennestään vanha 139 m² kokoinen vapaa-ajan asunto (103855065C) ja 25 m² kokoinen saunarakennus (1039393154), jota laajennetaan rakentamalla katos ja tupa. Laajennus korvaa rakennuspaikalle hyväksytyssä osayleiskaavassa sallitun vierasmajan, jonka rakennusoikeus (20 k-m²) tulee käytetyksi. Hakemuksen mukainen rakentaminen ei lisää rakennuspaikkojen määrää. Lupahakemus on hyväksytyn osayleiskaavan mukainen eikä sen hyväksyminen näin ollen vaikeuta kaavoitusta. Koska tarkoituksena ei ole sallia uuden rakennuspaikan muodostamista, hakemusta puolletaan ehdollisena. Saunarakennuksen tulee olla tiloiltaan ja varustelultaan sellainen, ettei sillä ole itsenäisen vapaa-ajan rakennuksen tunnusmerkkejä. Näin ollen rakennuksessa ei saa olla esimerkiksi keittiökalusteita.

Kiinteistöllä talousvesi otetaan omasta porakaivosta. Hakemuksen mukaan rakennus liitetään vesiosuuskunnan viemärijärjestelmään ja hulevedet on tarkoitus imeyttää maastoon. Ympäristönsuojelu toteaa lausunnossaan, että Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten 34 §:n mukaan vapaa-ajan asunnon pienpuhdistamon lietesäiliö on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa, jos pienpuhdistamoon johdetaan käymäläjätteitä. Tehdasvalmisteisissa jätevesijärjestelmissä lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan vähimmäisvelvoitetta useammin. Pienpuhdistamoa tulee ylläpitää ja huoltaa säännöllisesti puhdistusvaatimusten täyttämiseksi. Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 7.1 §:n mukaan ranta-alueilla on noudatettava valtioneuvoston asetuksen (157/2017) 4 §:n mukaisia ohjeellisia puhdistustasoja pilaantumiselle herkillä alueilla. Ympäristönsuojelumääräysten 7.3 §:n mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmä ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka on sijoitettava maastoon siten, että vähimmäissuojaetäisyys talousvesikaivoon (oma ja/tai naapurin) on 20 - 50 metriä. Vähimmäissuojaetäisyys riippuu alueen maastosta ja maaperästä. Mikäli pienpuhdistamon imetyspesäke tai sen ylivuodon purkupaikka sijaitsee alle 20 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta tai alueen maasto ja/tai maaperä vaatii suuremman suojaetäisyyden, tulee ympäristönsuojelulta hakea ympäristönsuojelumääräysten 7.4 §:n mukaisesti poikkeamista 7.3 §:n mukaisesta puhdistettujen jätevesien purkupaikan 20-50 metrin vähimmäissuojaetäisyydestä talousvesikaivosta. Turun kaupungin ympäristösuojelumääräysten 10.1 §:n mukaan poraustoiminnassa syntyviä kiintoaineita, lietteitä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä ei saa johtaa suoraan ilman käsittelyä mereen, vesistöön, ojaan, maastoon tai viemäriin. Porauslietteitä tulee siten johtaa kivituhka- ja selkeytyskonttien läpi ja imeyttää tontille. Mikäli purkupaikalle kertyy tuhka-ainesta tai vedentulo on poikkeuksellisen runsasta eikä kiintoaine ehdi laskeutua, lieteveden puhdistus on riittämätöntä ja sitä tulee tehostaa esimerkiksi lisäämällä laskeutuskonttien määrää ja/tai lisäämällä flokkulanttia. Turun kaupungin ympäristösuojelumääräysten 15.1 §:n mukaan maalämpöjärjestelmissä saa käyttää vain sellaisia lämmönsiirtoaineita, joista ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Ympäristösuojelumääräysten 15.2 §:n mukaan, jos maalämpöjärjestelmä poistetaan käytöstä tai sitä huolletaan, on lämmönsiirtoaineet otettava talteen putkistoista ja toimitettava luvanvaraiseen käsittelyyn. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa rakennuksen ja siihen liittyvien järjestelmien kunnosta ja ylläpidosta. Ympäristönsuojelun lausunto on huomioitu päätöksen ehdoissa.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1 Asemapiirros 18.5.2021

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

PäätösPäätin seuraavilla ehdoilla myöntää hakemuksen ja asemapiirroksen mukaiset poikkeukset:

- jätevedet tulee käsitellä siten, että asetetut puhdistustasovaatimukset täytetään

- saunarakennuksella ei saa olla itsenäisen vapaa-ajan asunnon tunnusmerkkejä

Samalla päätän, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 950 euroa sekä naapurien kuulemisesta 70 euroa/kuultava kiinteistö (3kpl), yhteensä 1160 euroa.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on 10.11.2021.

Christina Hovi

Kaupunkiympäristöjohtaja

Valitusosoitus päätöksen liitteenä