Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Satu Tiainen 1.11.2021:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus vastuualueen kaavoitus on laatinut 1.11.2021 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Sataman kaupunginosaan.

Luonnosvaiheessa ratkaistaan vain suunnittelun pääperiaatteet, kuten matkustajasataman likimääräinen sijainti sekä terminaalin alustava enimmäiskorkeus. Yksityiskohdat voivat muuttua kaavaehdotusvaiheessa. Ennen kaavaehdotuksen valmistumista Turun Satama Oy järjestää uuden matkustajaterminaalin suunnittelusta arkkitehtuurikilpailun. Kilpailuehdotusten perusteella voidaan tarvittaessa muokata esimerkiksi liikennesuunnitelmia ja kaavanmuutosalueen rajausta.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan Sataman kaupunginosaan. Kaavanmuutosalueeseen kuuluvat suuri osa sataman itäisestä alueesta, kortteli 5 (Juhana Herttuan puistokatu 25–27 / Satamakatu 18), kapeat kaistaleet korttelista 4 (makasiinikorttelin pysäköintialue) ja Juhana Herttuan puistosta, osa Linnanaukon vesialueesta, Kuljetuskatu, osa Satamakadusta sekä osia Juhana Herttuan puistokadusta. Kaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 385 270 m², josta noin 123 760 m² on vesialuetta.

Kaavanmuutosalueella sijaitsee satamaan liittyviä toimintoja: Tallink Silja Oy:n laivaterminaalin liikennealue sekä varasto- ja toimistorakennuksia. Alueen lähellä sijaitsevat Viking Line Abp:n laivaterminaali ja Turun linna. Satama on aidattu kansainvälisen ISPS-turvallisuuskoodin vuoksi.

Turun linnaa ympäröivät valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jotka ulottuvat osittain kaavanmuutosalueelle. Toinen lähialueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde on Ruissalo, joka sekin muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Valtaosa Ruissalosta on Natura 2000 -verkoston luonnonsuojelualuetta ja Turun kansallista kaupunkipuistoa. Ruissalo kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Lisäksi kaavanmuutosalueen lähellä on kolmas valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue.

Kaavanmuutosalueen omistaa Turun kaupunki, mutta suurin osa siitä on vuokrattu muiden tahojen käyttöön, muun muassa Turun Satama Oy:lle.

Vuonna 2020 Turun kaupunki järjesti kansainvälisen ideakilpailun Linnanniemen alueen suunnittelusta. Tarkoituksena oli löytää Turun linnan ympäristöön ja Aurajokisuun länsirannalle monipuolisia kehittämisvaihtoehtoja sekä kattava kokonaisidea, jonka pohjalta voidaan määrittää kaupunkikuvallisia ja sisällöllisiä tavoitteita. Kilpailualue sijaitsi Ferry Terminal Turku -kaavanmuutosalueen eteläpuolella, ja siihen kuului myös osia kaavanmuutosalueesta. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto After Partyn ja Sitowisen ehdotus nimeltä ”Kolme palaa”, jossa alueelle esitetään muun muassa puisto, palvelu-, liike- ja työtiloja, asuntoja sekä Historian ja tulevaisuuden museo. Voittaneen kilpailuehdotuksen perusteella kaupunki valmistelee asemakaavanmuutosta, jonka työnimi on Historian ja tulevaisuuden museo, diaarinumero 2540-2021 ja kaavatunnus 6/2021.

Suunnittelutilanne

Alueen maankäyttöä ohjaavat Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004) sekä Varsinais-Suomen taajamien, maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava (hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2018). Kaavanmuutosalue on vaihemaakuntakaavassa suureksi osaksi satama-aluetta (LS). Kaavanmuutosalueen itäreuna on keskustatoimintojen aluetta (C). Osa alueesta kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen sekä teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueeseen. Turun linnan ympäristö sisältyy Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeään alueeseen. Se on maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Linna ympäristöineen on merkitty maakuntakaavassa myös suojeltavaksi rakennetun ympäristön aluekokonaisuudeksi.

Kaavanmuutosalueella ovat voimassa Linnakaupungin osayleiskaava (tullut voimaan 25.2.2012) ja Turun yleiskaava 2020 (tullut voimaan 29.5.2004). Yleiskaavan tarkistus on käynnissä. Alueen länsireunalla on pieni yleiskaavaton alue. Kaavanmuutosalue on nykyisessä yleiskaavassa enimmäkseen henkilöliikenteen terminaalialuetta (LHA) ja satama-aluetta (LS). Kortteli 5 (Juhana Herttuan puistokatu 25–27 / Satamakatu 18) on palvelujen ja hallinnon aluetta (P-1). Kaavanmuutosalueeseen kuuluvat myös pienet osuudet työpaikkojen, palveluiden ja asumisen alueesta (PAK-3) sekä Juhana Herttuan puistokadusta, josta osa on merkitty virkistysalueeksi (V). Alueen kaakkoisosaan sisältyvät Turun linnan lähellä kapeat kaistaleet muinaismuistoaluetta (SM), valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä virkistyksen ja palvelujen aluetta (V/P). Juhana Herttuan puistokadulle, Satamakadulle ja Linnankadulle on merkitty kevyen liikenteen pääreitti ja aluevaraus pikaraitiotielle.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli 1.12.2020 (§ 430) yleiskaavan 2029 ehdotusta (30.6.2020, muutettu lausuntojen perusteella 22.10.2020) ja päätti palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Yleiskaavaehdotuksessa valtaosa kaavanmuutosalueesta on satama-aluetta (LS). Kaavanmuutosalueeseen sisältyy myös keskustatoimintojen aluetta (C) sekä pieni osa palvelujen, hallinnon ja kaupan aluetta (P). Kaikki kaavanmuutosalueen maalla olevat osat kuuluvat tiivistyvään kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeeseen. Suuri osa kaavanmuutosalueesta kuuluu tuotantotoiminnan ja logistiikan vyöhykkeeseen, hulevesitulvavaara-alueeseen ja meritulvavaara-alueeseen. Lisäksi kaavanmuutosalue on kemikaalilaitoksen konsultointivyöhykettä. Aluetta halkovat näkymät kohti historiallisia maamerkkirakennuksia: Turun linnaa, Kakolan Länsiselliä, Mikaelinkirkkoa ja Martinkirkkoa. Juhana Herttuan puistokadulle ja Satamakadulle on merkitty joukkoliikenteen laatukäytävä. Yleiskaavaehdotuksessa esitetään, että keskustatoimintojen alue laajenee Linnanniemelle ja kaavanmuutosalueen pohjoispuolelle.

Kaavanmuutosalueella on voimassa useita asemakaavoja. Ne ovat 1950–2010-luvulta. Suuri osa alueesta on merkitty asemakaavassa liikennealueeksi, jota saadaan käyttää ainoastaan satamaliikenteeseen ja siihen liittyviin tarkoituksiin, sekä satama-alueeksi, jonne saa rakentaa satamatoimintoihin liittyviä teollisuus- ja varastorakennuksia. Turun linnan lähellä rakennusten suurin sallittu harjakorkeus on +13,46 m 0-tasosta lukien. Kortteli 5 (Juhana Herttuan puistokatu 25–27 / Satamakatu 18) on asemakaavassa teollisuus- ja varastokortteli. Rakentamiseen saa käyttää enintään puolet tontin alasta. Rakennusten enimmäiskorkeus on korttelin pohjoisosassa 18 m. Eteläosassa suurin sallittu harjakorkeus on +13,46 m 0-tasosta lukien. Makasiinien korttelissa kaavanmuutosalueeseen sisältyvät osat on osoitettu puistoksi sekä teollisuus- ja varastokortteliksi. Kaavanmuutosalueen itäosaan on merkitty aluevarauksia viemärijohdoille.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos laaditaan Turun kaupungin aloitteesta. Kaupunki on tehnyt satama-alueen ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen kehittämisestä kaksi aiesopimusta Turun Satama Oy:n, Viking Line Abp:n ja Tallink Silja Oy:n kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimukset 20.8.2018 § 313 ja 17.12.2018 § 525.

Kaavoitus käynnistyi, kun kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 18.6.2019 § 284 asemakaavanmuutoksen tavoitteet. Kaavanmuutoksen vireille tulosta on tiedotettu vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa. Siitä ilmoitettiin myös kuulutuksella.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäinen versio on päivätty 13.6.2019. Sitä päivitettiin kaksi kertaa: 9.12.2019 ja 5.1.2021. Tammikuussa 2021 muutettiin myös kaavanmuutoksen tavoitteita.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tavoitteiden muutokset 19.1.2021 (§ 16). Kaupunginhallitus otti lautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen 1.2.2021 (§ 45) ja päätti hyväksyä sen 1.3.2021 (§ 96).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmien perusteella saapui yhteensä 28 kirjallista mielipidettä. Lisäksi Turun museokeskus antoi lausunnon 28.9.2021. Mielipiteiden ja lausunnon pääkohdat sekä kaavoituksen vastaukset on koottu vuorovaikutusraporttiin. Raporttiin on merkitty myös yksi suullinen mielipide.

Kaavoitus, Turkuseura ja Turun Satama Oy järjestivät 26.5.2021 yleisötilaisuuden, jossa kaavoitusarkkitehti esitteli alustavan kaavaluonnoksen ja kertoi kaavanmuutoksen lähtökohdista. Järjestäjien lisäksi läsnä oli 32 muuta osallistujaa, joista osa esitti kysymyksiä ja mielipiteitä. Yleisötilaisuuden muistio on liitteenä vuorovaikutusraportin lopussa.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti, että satama-alueen toiminta kehittyy osana kehittyvää merellistä Turkua ja että uusi satamaterminaali osaltaan vahvistaa Turun logistista asemaa. Satamaterminaali kytkeytyy osaksi kansainvälistä TEN-T-liikenneverkkoa.

Kaavanmuutoksella mahdollistetaan uuden satamaterminaalin ja sen tarvitsemien rakennuksien, liikenneyhteyksien ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen. Tavoitteena on uusin ratkaisuin saavuttaa kustannushyötyjä ja tehostaa laivaliikenteen toimintaa. Lisäksi uuden terminaalin toteutus tarjoaa luontevan mahdollisuuden ajanmukaiseen turvallisuuden kehittämiseen. Päämääränä on, että uusi terminaali liikenneyhteyksineen on käytössä 1.1.2026.

Turun Satama Oy on teettänyt konsultilla alustavia suunnitelmia uudesta satamaterminaalista, sataman kenttäalueista ja katuyhteyksistä. Turun Satama Oy:n hallitus päätti 10.6.2019, että matkustajaterminaalialueen osalta siirrytään hankesuunnitteluvaiheeseen. Satamaterminaalissa on kaksi laivapaikkaa. Tällä hetkellä kaavanmuutoksen tavoitteet perustuvat 26.10.2020 päivättyyn Ramboll Finland Oy:n liikennesuunnitelmaluonnokseen, jossa laivaterminaalin liikennealueelle ajetaan Juhana Herttuan puistokadulta.

Lähtökohtana on, että varmistetaan sujuvat liikennejärjestelyt ja että terminaali on helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Huomiota kiinnitetään erityisesti liikennehuippuihin: liikenne on lyhyen aikaa vilkkaimmillaan aamulla ja illalla, kun laivat saapuvat ja lähtevät. Kaavanmuutoksen tavoitteisiin kuuluvat liikenneyhteyksien selkeyttäminen ja sujuvoittaminen, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä laivaan kulkevan matkustaja- ja rahtiliikenteen eriyttäminen muusta saatto- ja saapumisliikenteestä. On oleellista kasvattaa kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Satama-alueen kehittämisellä tavoitellaan maankäytön muutoksia siten, että sataman toiminnan tehostuessa vapautuu uusia kiinnostavia alueita kaupunkikehitykseen etenkin Turun linnan ja Aurajoen väliseltä alueelta, mutta myös laajemmin Turun linnan ympäristössä. Tavoitteena on lisäksi, että kaavanmuutos ei estä kaupunkikehittämistä kaava-alueen pohjoispuolella Linnanaukon rannalla. Aurajokirannassa ja sataman suulla vapautuvien alueiden tulevaan käyttöön ei tässä asemakaavanmuutoksessa oteta kantaa, vaan niiden kehittäminen toteutetaan erillisinä kaupungin omina strategisina hankkeina. Suurin osa vapautuvista alueista kuuluu Historian ja tulevaisuuden museo -asemakaavanmuutokseen, jonka tavoitteet kaupunginhallitus hyväksyi 27.9.2021.

Kaavanmuutosta valmisteltaessa huomioidaan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot erityisesti Turun linnan ympäristössä sekä Ruissalon Natura 2000- ja luonnonsuojelualueet.

Muutokset kaavan tavoitteisiin ja kaava-alueen rajaukseen

Kaavanmuutoksen tavoitteita päivitetään vähäisesti. Aiemmin päämääränä oli, että uusi terminaali liikenneyhteyksineen on käytössä vuonna 2025. Aikataulu on kuitenkin muuttunut. Tällä hetkellä tavoitteena on, että terminaali on käytössä 1.1.2026.

Kaava-alueen rajausta muutetaan Linnanniemen kohdalla, jotta se ei menisi päällekkäin Historian ja tulevaisuuden museo -kaavanmuutosalueen kanssa (diaarinumero 2540-2021, asemakaavatunnus 6/2021). Kaavateknisistä syistä Ferry Terminal Turku -kaavaan lisätään osa Juhana Herttuan puistokadusta sekä pieni osa satama-aluetta Linnanniemen kärjessä.

Asemakaavanmuutosluonnos

Kaavaluonnos perustuu 26.10.2020 päivättyyn ja 16.4.2021 muokattuun Ramboll Finland Oy:n liikennesuunnitelmaluonnokseen, jonka lähtökohtana oli WSP Finland Oy:n vuonna 2020 tekemä liikenteen ja liikkumisen yleissuunnitelma. Luonnoksessa valtaosa sataman liikennealueesta säilyy satama-alueena (LS-1). Alueelle saa sijoittaa henkilöliikenneterminaalin, muita satamatoimintaan liittyviä rakennuksia ja rakenteita sekä sellaisia liike-, toimisto- ja palvelutiloja, jotka eivät haittaa sataman toimintaa. Liike-, toimisto- ja palvelutilat voivat sijaita esimerkiksi pysäköintilaitoksen maantasokerroksessa aukion tai kadun reunalla, missä ne lisäisivät kaupunkitilan elävyyttä ja viihtyisyyttä.

Satama-alueelle lisätään määräyksiä rakennusten enimmäiskorkeudesta. Uuden terminaalin vesikatto saa ulottua enintään 19,0 m merenpinnan yläpuolelle, jotta se ei peittäisi taakseen maamerkkirakennuksia, kuten Turun linnaa. Suurimmassa osassa satama-aluetta rakennusten vesikaton enimmäiskorkeus on +15,0 m merenpinnasta. Tuolloin rakennuksissa olisi enintään 3–4 kerrosta.

Tämänhetkiseen asemakaavaan merkittyä enimmäiskorkeutta on lisättävä nykyisen Tallink Siljan terminaalin vieressä, jotta laivaan johtavista matkustajakäytävistä saadaan tarpeeksi korkeat. Matkustajakäytävien vesikaton korkeus merenpinnasta saa olla enintään +18,5 m. Jos käytävien viereen tehdään muita rakennuksia, näiden rakennusten on kuitenkin oltava matalampia, enintään +13,5 m merenpinnasta.

Linnanniemen kärjessä sijaitsevan matkustajapaviljongin taideteokset on tarkoitus suojella. Jos paviljonki puretaan, Hilkka Toivolan fresko ja Jussi Vikaisen pronssireliefi tulisi säilyttää purkamisesta huolimatta, mutta ne voi siirtää toiseen paikkaan. Rakennus- ja toimenpidelupaa vaativista muutoksista sekä taideteosten siirtämisestä, suojaamisesta ja siirtämisen jälkeisestä käsittelystä on hankittava museoviranomaisen lausunto.

Kuljetuskadun, Juhana Herttuan puistokadun ja Satamakadun väliin osoitetaan sijainniltaan ohjeellinen pysäköinti- ja saattoliikennealue, jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen. Satamakadun ja Juhana Herttuan puistokadun varsi on rajattava rakennuksella tai istutusalueella, jolla kasvaa kookkaita lehtipuita. Pysäköintilaitokseen saa sijoittaa liike-, toimisto- tai palvelutiloja.

Satama-alueen eteläosaan varataan sijainniltaan ohjeellinen liikennealue joukkoliikennettä sekä jalankulkua ja pyöräilyä varten (l-1) sekä sijainniltaan ohjeellinen puistomainen liikennealue, jolle saa sijoittaa kestävää liikkumista tukevia palveluita, kuten tiloja polkupyörävuokraukselle, yhteiskäyttöautoille tai infopisteelle (l-2). Joukkoliikennealueen läpi tulee järjestää kävely- ja pyöräilyreitit uudelta terminaalilta Linnankadulle. Liikennejärjestelyt tarkentuvat kaavan valmistelun aikana.

Osoitteessa Linnankatu 87 sijaitsevan jugendrakennuksen pihamaa merkitään liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös asunnon (K-1). Rakennus pihoineen kuuluu Turun linnan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Jugendtyylinen asuintalo esitetään suojeltavaksi. Takapihalla sijaitsevaa talousrakennusta voi laajentaa noin 40 kerrosneliömetrillä.

Kadunvarren lehmusrivit merkitään säilytettäviksi Linnankatu 87:n kohdalla ja Juhana Herttuan puistokadun pohjoisosassa. Muutamia lehmuksia pitää kaataa, jotta satama-alueelle voitaisiin järjestää ajoliittymä Juhana Herttuan puistokadulta. Muille katualueille ei osoiteta istutusmerkintöjä kaavaluonnosvaiheessa, koska katusuunnitelmat ovat vasta alustavia.

Linnankatu 87:n suojeltavan rakennuksen kerrosala on noin 230 k-m². Lisäksi kaavanmuutosalueelle osoitetaan muuta rakennusoikeutta yhteensä 50 100 k-m², josta 50 000 k-m² on satama-alueen (LS-1) rakennusoikeutta ja 100 k-m² liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K-1) rakennusoikeutta. Rakentamistehokkuus on satama-alueella noin 0,22 ja liike- ja toimistorakennusten korttelialueella noin 0,30.

Kaavaluonnokseen ei merkitä pysäköintipaikkojen määrää. Autopaikkoja tarvitaan terminaalirakennusta varten noin 600–800. Valtaosa niistä voidaan sijoittaa pysäköintilaitokseen. WSP Finland Oy:n vuonna 2020 tekemässä liikenteen ja liikkumisen yleissuunnitelmassa on 600 autopaikkaa pysäköintilaitoksessa ja 135 ulkona sekä lisäksi 25 autopaikkaa saatto- ja jättöliikennettä varten. Arviot tarvittavista autopaikkamääristä tarkentuvat kaavaehdotusvaiheessa.

Maankäyttösopimuksen tarve

Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen ei edellytä maankäyttösopimusta, koska kaava-alueen omistaa Turun kaupunki.

Arviot kaavan vaikutuksista

Turun kaupunki on syksyllä 2021 teettänyt alustavan tarkastelun terminaalin vaikutuksista maisemaan. Uusi terminaali vaikuttaa oleellisesti näkymään, joka avautuu laivaväylän suunnalta keskustaa kohti. Kaavanmuutosalueella rakennusten korkeus määritetään siten, että ne eivät kaukaa katsottuna peitä taakseen Turun linnaa. Terminaalista voi parhaimmillaan tulla uusi komea maamerkki merenrantamaisemaan.

Kaavamääräyksillä edistetään kaupunkikuvan vehreyttä ja viihtyisyyttä erityisesti Turun linnan ympärillä. Linnankatu 87:n jugendrakennus suojellaan, ja sen pihalla kasvavat lehmusrivit tulee säilyttää Linnankadun ja Satamakadun varrella. Saatto- ja joukkoliikennealueet sekä pysäköintikentät tulee jäsennellä istutuksin, ja Satamakatu ja Juhana Herttuan puistokatu on rajattava joko rakennuksella tai istutusalueella saattoliikenne- ja pysäköintialueen kohdalla.

Linnanniemen kärjessä sijaitsevaa vanhaa matkustajapaviljonkia ei todennäköisesti pystytä säilyttämään kosteusongelmien vuoksi. Paviljongin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat taideteokset on kuitenkin tarkoitus säilyttää.

Turun museokeskus toivoo 28.9.2021 päivätyssä lausunnossaan, että satama-altaasta tehdään vedenalainen arkeologinen selvitys. Kaavoitus harkitsee, onko selvitys tarpeen.

Uuden satamakentän kohdalta joudutaan poistamaan varasto- ja toimitilarakennuksia. Korvaavien tilojen järjestämisestä vastaa lähtökohtaisesti Turun Satama Oy. Myös Kuljetuskadun ja Satamakadun välissä sijaitsevat rakennukset pitää todennäköisesti purkaa osoitteista Juhana Herttuan puistokatu 25–27, Kuljetuskatu 2 ja Satamakatu 18.

Kaavanmuutoksella voidaan kehittää liikennejärjestelyjä selkeämmiksi ja turvallisemmiksi. Lähtökohtaisesti kaavanmuutos ei lisää merkittävästi matkustajasataman liikennettä. Liikennemäärää voivat kuitenkin lisätä esimerkiksi uudet matkustajalaivat ja uusi rakentaminen ympäröivillä alueilla, muun muassa Herttuankulman alueella ja Turun linnan lähellä. Kaavanmuutos vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa ajoneuvoista ajaa minkäkin katualueen kautta. Alustavassa maankäyttösuunnitelmassa laivaan menevä ajoliikenne tulee satama-alueelle Juhana Herttuan puistokadulta liikekeskus Aurigan luoteispuolelta ja samassa kohdassa on liittymä myös laivasta poistuville ajoneuvoille. Tämä voisi periaatteessa vähentää liikennettä Turun linnan ja nykyisten terminaalien ympäristössä. Liikennemäärään vaikuttavat kuitenkin myös muut seikat, kuten se, mihin Linnanniemeä tulevaisuudessa käytetään. Linnakaupungin rakentaminen kaavanmuutosalueen ympärillä lisää ruuhkaisuutta erityisesti Pansiontien ja Juhana Herttuan puistokadun liittymässä. Kaavanmuutoksesta on tarpeen tehdä meluselvitys ja liikennemääräarvio.

Uudet liikennejärjestelyt edellyttävät Satamakadun leventämistä. Kadun laajennus on enimmillään noin 9 metriä leveä, ja sen kohdalta on kaadettava muutamia puita Juhana Herttuan puistosta. Kadun leventäminen vähentää autopaikkojen määrää kaupungin omistamalla pysäköintikentällä, joka on vuokrattu Turun Satama Oy:lle.

Alun perin kaavanmuutoksen lähtökohtana oli, että henkilöliikenneraide siirretään matkustajasataman pohjoispuolelle. Kaupunkiympäristölautakunta poisti raiteen siirtäminen kaavanmuutoksen tavoitteista 19.1.2021 (§ 16), jotta kaupunkikehittäminen olisi tulevaisuudessa mahdollista matkustajasataman pohjoispuolella. Pohjoisesta tuleva raide vaikeuttaisi paitsi kaupunkikehittämistä myös ajoyhteyden järjestämistä terminaalin liikennealueelle Juhana Herttuan puistokadulta. Kaavaluonnoksessa ei esitetä, että raide kulkisi Ferry Terminal Turku -kaavanmuutosalueen kautta. On kuitenkin mahdollista, että junan pysähtymispaikka muuttuu osana toista Linnanniemen alueelle valmisteltavaa asemakaavanmuutosta (Historian ja tulevaisuuden museo, diaarinumero 2540-2021, asemakaavatunnus 6/2021).

Kaavanmuutos laaditaan tulvariskialueelle. Siksi tarvitaan hulevesi- ja meritulvaselvitys, jossa tarkastellaan, miten hule- ja tulvavesiä käsitellään ja mitkä alueen osat tulee erityisesti suojata tulvilta. Kaavaluonnoksessa annetaan määräyksiä hule- ja tulvavesien laadusta. Vesien laatua voidaan parantaa esimerkiksi suodattavalla menetelmällä tai öljynerottimella. Työmaavesiä ei saa päästää käsittelemättöminä vesistöön.

Suunnitteilla olevan terminaalin kohdalla ja lähistöllä on maanalaisia johtoja, muun muassa Turun Vesihuolto Oy:n talous-, jätevesi- ja hulevesijohdot sekä Turku Energian kaukojäähdytysjohto. Osa johdoista pitää mahdollisesti siirtää terminaalin tieltä.

Laivaliikenteen määrää ei ole tarkoitus lisätä. Siksi kaavanmuutos ei lisää merkittävästi Ruissalon rantojen eroosiota. Kaavaluonnokseen merkitty satama-alue (LS-1) sijaitsee noin 500 m etäisyydellä Ruissalon Natura 2000- ja luonnonsuojelualueista, joten myös vaikutukset Natura-alueen ja luonnonsuojelualueiden meluun ja valoisuuteen ovat vähäisiä.

Seuraavat vaiheet

Seuraavaksi valmistellaan kaavaehdotus. Kaavaluonnos on ehdotuksen lähtökohta, mutta suunnitelman yksityiskohdat voivat muuttua ehdotusvaiheessa.

Sitowise tarkentaa liikennesuunnitelmaa, jonka WSP Finland Oy teki vuonna 2020. Tavoitteena on kehittää terminaalin eteläpuolelle suunniteltua joukkoliikennealuetta viihtyisämmäksi ja vähemmän kenttämäiseksi. Liikennesuunnitelman muutokset saattavat vaikuttaa kaava-alueen rajaukseen, erityisesti uuden terminaalin eteläpuolella.

Turun Satama Oy järjestää arkkitehtuurikilpailun uuden matkustajaterminaalin suunnittelusta. Tavoitteena on, että voittaja valitaan keväällä 2022. Kaavaehdotus valmistellaan voittaneen suunnitelman pohjalta.

Liite 1Luonnoskartta Ferry Terminal Turku pvm 1.11.2021

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet ja lausunnot

Oheismateriaali 2Vuorovaikutusraportti 1.11.2021

Oheismateriaali 3Ote liikenteen ja liikkumisen yleissuunnitelmasta (WSP Finland Oy 2020)

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 1.11.2021 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Ferry Terminal Turku pohjaksi. Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi edellä kuvatut vähäiset muutokset kaavan tavoitteisiin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta päätti Valkosen Perhon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti suorittaa ensi keväänä alueella katselmuksen, jonka yhteydessä tutustutaan myös Historian ja tulevaisuuden museon sekä Forum Marinumin edustan alueeseen. Katselmuksen tarkempaan ajankohtaan palataan myöhemmin.

Bergström ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Sihteerinä tämän asian kohdalla toimi Harri Lehtinen.