Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden lakimiesharjoittelija Jenna Härkönen ja konsernihallinnon lakipalveluiden lakimies Jukka Jyrkinen 24.6.2021:

Oikaisuvaatimuksen tekijä (jäljempänä hakija) vaatii Turun kaupungilta vahingonkorvausta Pryssinkadulla 8.12.2019 klo 10.45 tapahtuneesta auton rengasvahingosta. Hakija kertoo ajaneensa isänsä omistamalla ja hakijan pääsääntöisessä hallinnassa olevalla autolla kotiinsa Pryssinkatua pitkin, kunnes auton eturengas on osunut kadun reunasta irronneisiin ja murentuneisiin reunakiviin, jotka ovat olleet ajoradalla, minkä vuoksi auton rengas on puhjennut ja tyhjentynyt välittömästi ajokelvottomaksi. Vahinkotapahtuman jälkeen hakija on turvallisuussyistä ostanut autoonsa neljä uutta rengasta, jotka on asennettu autoon vanhojen renkaiden tilalle. Hakija on esittänyt kaupungille uusien renkaiden hankinnasta ja asennuksesta Rengas Turku Oy:n kuitin nro 1050284 päivältä 16.12.2019 määrältään 319,00 euroa (sis. alv 24 %).   

Kaupunki on lähettänyt hakijan vahingonkorvausvaatimuksen If Vahinkovakuutus Oyj:n (jälj. If) tutkittavaksi kaupungin vastuuvakuutuksen perusteella. If on 27.1.2020 antamallaan korvauspäätöksellä katsonut, että kaupunki ei ole korvausvelvollinen asiassa. If:n päätös on annettu tiedoksi hakijalle.

If:n käsittelyn jälkeen kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja on päätöksellään 3.12.2020 § 176 hylännyt hakijan korvausvaatimuksen samoilla perusteilla kuin If. Hakija on tehnyt 12.12.2020 päivätyn oikaisuvaatimuksen mainitusta toimialajohtajan päätöksestä. 

Oikaisuvaatimuksessaan hakija katsoo, että ei voida pitää hänen syynään, että valituksia vahinkopaikan kunnosta ei ole tullut kaupungille ennen hakijan vahinkotapahtumaa. Hakijan mukaan kaupungin vastuulla on pitää teistään huolta. Oikaisuvaatimuksessa täsmennetään, että vahingon tapahtuma-aikana on ollut hämärää ja ajoradalla olleita reunakiviä on ollut vaikea havaita, koska ne ovat samanvärisiä kuin asfaltti. Hakija kertoo seuranneensa tietä ajaessaan, ja täsmentää, ettei olisi mitenkään voinut väistää vastaan tulevalle kaistalle, mikäli olisi kivet nähnyt, sillä vastaan tuli tapahtuma-aikana toinen auto. Hakijan mukaan vahinkopaikan kohdalla on jyrkkä kurvi, jonka edessä on iso kerrostalo, jolloin tällaisessa kohdassa on haastavaa reagoida vastaan tuleviin autoihin tai kiviin, jotka ilmestyvät kuin ”puskista”, vaikka ajaisi sallittua liikennenopeutta. Lisäksi hakija tukee vahingonkorvausvaatimustaan asian hänelle aiheuttamalla henkisellä vahingolla/rasituksella. Oikaisuvaatimuksessaan hakija alentaa ja täsmentää korvausvaatimuksensa määräksi 159,50 euroa.   

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Mainitun lain 3 §:n mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Vahingonkorvauslain mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen (vahingonkorvauslaki 2 luku 1 §). Kaupungin vastuu kadun kunnossapitäjänä määräytyy vahingonkorvauslain mukaisena tuottamusvastuuna eikä vastuu ole ns. ankaraa tuottamuksesta (huolimattomuus, laiminlyönti) riippumatonta vastuuta. Oikeuskäytännössä kadun kunnossapitäjän vastuun on katsottu olevan ns. korostetun huolellisuusvelvollisuuden alueelle sijoittuvaa tuottamukseen perustuvaa vastuuta. Kaupungilla ei ole korvausvastuuta, jos vahinkotapahtuma on ollut kaupungille ennalta-arvaamaton.

Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta (tieliikennelaki 3 § 1 mom.). Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa (tieliikennelaki 5 §).

Suomen vahingonkorvausoikeudessa noudatetun vakiintuneen linjan mukaan vahingoittunut esine korvataan käyvän arvon mukaisesti eli siitä arvosta, joka esineellä on ollut vahinkohetkellä. Tällöin tulee huomioitavaksi muun muassa esineen ikä ja kuluneisuus. Kysymyksessä olevassa tapauksessa ei ole tarkempaa tietoa vahingoittuneen renkaan iästä tahi kulutuspinnan ja nastoituksen laadusta. Kyseisessä tapauksessa on kuitenkin arvioitavissa, että vahingoittunut rengas ei ole ollut uusi tai uuden veroinen, koska hakija on muun muassa vaihtanut turvallisuussyitä kaikki auton renkaat. Sinänsä voidaan pitää perusteltuna, että yhden renkaan vaurioiduttua, samalle akselille hankitaan molemmat renkaat, jotta auton kummankin puolen renkaiden kulutuspinta ja nastoitus turvallisuussyistä ovat samalla tasolla. Hakijan antaman selvityksen perusteella voidaan arvioida, että vahingoittuneen renkaan käypä arvo suhteessa uuden renkaan arvoon on ollut enintään 75 % uuden renkaan arvosta. Viimeksi mainitulta pohjalta korvattavan vahingon määräksi tulisi renkaista 97,13 euroa (2 x 64,75 euroa x 0,75), rengastyöstä 20,00 euroa (0,50 x 40,00 euroa) ja renkaiden alle laitosta 10,00 euroa (0,50 x 20,00 euroa) eli yhteensä 127,13 euroa.

Korvauksen suorittaminen edellyttää, että korvauksen maksamiselle on lain mukainen peruste olemassa.

Asiassa saadun selvityksen mukaan, kaupunki ei ollut saanut ilmoitusta kyseisistä ajoradalla olleista reunakivistä ennen hakijan vahinkotapahtumaa. Kaupungilla ei ole tiedossa, mikä on siirtänyt reunakiviä/kivien palasia ajoradalle. Todennäköisenä syynä voidaan pitää, että raskas ajoneuvo on ajanut reunakivetyksen yli särkien ja siirtäen reunakivetystä. Tällaiset reunakivivahingot voivat syntyä nopeastikin.

Hakijan vahinko on ollut kaupungille ennalta-arvaamaton. Saatuaan tiedon kyseisestä kadun reunakivivauriosta, kaupunki on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin ja on korjannut vahinkopaikan. Kaupunki ei ole laiminlyönyt kadun kunnossapitovelvollisuuttaan. Kaupungin toiminnassa ei ole ollut huolimattomuutta tai laiminlyöntiä, joka synnyttäisi korvausvastuun. Kaupungilla ei ole lain mukaan korvausvastuuta hakijan vahingosta. Vahinko olisi ollut vältettävissä noudattamalla tieliikennelain edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta liikenteessä. 

Edellä esitetyillä perusteilla Turun kaupunki hylännee 12.12.2020 kaupungille saapuneen oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan.

Liite 1Oikaisuvaatimus 12.12.2020

Oheismateriaali 1Toimialajohtajan päätös 3.12.2020 § 176

Oheismateriaali 2If Vahinkovakuutus Oyj:n korvauspäätös 27.1.2020

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä hakijan toimialajohtajan päätöksestä 3.12.2020 § 176 tekemän oikaisuvaatimuksen ja siinä esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.