Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö ja Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Noora Lahdenperä 7.6.2021:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus palvelualueen kaavoitus on laatinut yhdessä Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n sekä yhteistyösopimuksen osapuolten kanssa 25.5.2021 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Itäharjun kaupunginosaan.

Taustaa

Suunnittelualue sijoittuu Turun Tiedepuisto -kärkihankkeen alueelle. Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 14.5.2018 § 91 Turun tiedepuisto -kärkihankkeen suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat periaatteet. Kaupunginhallituksen Tiedepuiston kärkihanketta koskevassa täytäntöönpanopäätöksessä 18.6.2018 § 265 määriteltiin toteuttamissuunnitelma. Kehittämisen kärkiteemat ovat: rohkean kokeileva innovaatio- ja osaamiskeskittymä, logistisesti vetovoimainen fiksun liikkumisen keskus, 24/7/365 elävä kohtaamisten keidas, ja kestävästi kasvava kaupunginosa. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi ns. Itäharjun kolmion osalta Masterplanin mukaisen kehittämissuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi.

Tiedepuisto -kärkihankkeen ohjaaman, valmisteilla olevan Yleiskaava 2029:n ehdotuksen alueen kehittämiselle asettamat tavoitteet:

• alue osoitetaan osin asuinalueeksi ja osin työpaikka-alueeksi
• edistetään hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisän ympäristön muodostumista
• suunnittelualue kytketään osaksi kaupunkirakennetta kehittämällä sujuvat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet keskustan palveluihin ja lähivirkistysalueisiin. Suunnittelualueen kautta suunnitellaan joukkoliikennepainotteinen katu.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 16.6.2020 § 233 Voimakadun asemakaavan tavoitteet:

• alueen rakentamistapa tukee joukkoliikenneakselin mukaista tehokasta kaupunkirakentamista sekä kulkumuotojakauman näkökulmasta varautumista joukkoliikennepainoitteiseen elämänmuotoon
• Voimakadulle osoitetaan riittävä tilavaraus raitiotielle ja muille kulkutavoille kuitenkin niin, että vältetään epäviihtyisän ylileveää katutilaa
• joukkoliikenteen pysäkkien sijoittuminen määrittää kaava-alueen osat, joihin erityisesti osoitetaan palveluita. Samalla määritellään kadunvarsilta ne osuudet, joissa ainakin maantasokerrosten tulee sisältää kivijalkamaista toimintaa
• suunnittelualueella toimivan vähittäiskaupan toiminnallisuutta kehitetään
• suunnittelun paikallisista lähtökohdista johtuen kiinnitetään erityistä huomiota terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseen.

Suunnittelualueelle on tullut kaavanmuutosaloite yksityisten maanomistajien ja maanvuokramiesten taholta.

Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päätti 8.6.2020 hyväksyä asemakaavanmuutosalueen kehittämistä koskevan yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on sopia tehtävä- ja kustannusjaosta kaavoituksen valmistelun osalta, sopia kaavoitusta koskevien toimenpiteiden käynnistämisestä sekä toimenpiteistä kaavanmuutoksen tultua hyväksytyksi. Sopimuksessa on mukana Turun kaupunki, alueella olevat yksityiset kiinteistönomistajat ja aluksi osa alueen maanvuokramiehistä. Sittemmin yhteistyösopimusta on täydennetty uusilla osapuolilla siten, että enää vain yksi maanvuokramies on sopimuksen ulkopuolella.

Kaupunginvaltuusto on 20.4.2020 § 51 hyväksynyt Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksen jatkosuunnittelun pohjaksi ja päätti mm. että raitiotien toteutussuunnitelmat laaditaan välille Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori ja että raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös sähkölinja-autolla. Kaupunginhallitus tarkensi yleissuunnitelman laadintaperiaatteita päätöksellään 18.1.2021 § 18.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan Kalevantien, Voimakadun, Karjakadun ja Jaanintien rajaamille kortteleille 39, 42, 46, 62, 67, Kimmonpuistikkoon, osalle Mikkolanmäen puistoaluetta sekä osalle liittyviä katualueita. Osa korttelia 41 Voimakadun eteläpuolella sisältyy asemakaavanmuutosalueeseen kiinteistöteknisistä syistä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 19,8 ha, josta 56 % on kaupungin omistuksessa. Yksitoista kaupungin omistamaa tonttia on vuokrattu ja viisi tonttia on yksityisessä omistuksessa.

Suunnittelualueella sijaitsee 1950-1980 -luvuilla rakennettuja teollisuus-, varasto- ja liikekäytössä olevia rakennuksia. Suunnittelualueen kaakkoispäässä alun perin varastona toiminut rakennus on 1990-luvulla muutettu vähittäiskaupan suuryksiköksi (Prisma). Suunnittelualueen länsiosaan on 2000-luvulla rakennettu päivittäistavarakauppa (Lidl). Osalla tonteista on vanha rakennuskanta purettu ja tontit ovat rakentamattomia.

Suomen Puhallintehdas Oy:n arvot

Turun Museokeskus on arvottanut Woldemar Baeckmanin Suomen Puhallintehtaalle suunnitteleman teollisuusrakennuksen rakennushistoriallisesti arvokkaaksi paikallisella tasolla ja puoltaa sen vanhimman osan säilyttämistä. 21.1.2021 valmistuneen rakennushistoriaselvityksen mukaan puhallintehtaan alkuperäinen osa edustaa 1950-luvun modernistista teollisuusarkkitehtuuria ja on looginen osa Baeckmanin arkkitehtuurituotannon teollisuusrakennusten sarjaa. Tehtaan vaikuttavimpana tilana selvityksessä pidetään alkuperäistä tehdashallia, mutta kaupunkikuvallisesti rakennuksen asema on korostumaton. Rakennushistoriaselvityksen mukaan myöhemmillä laajennusosilla ei ole erityistä arvoa, ja niiden purkamisella voi olla alueen kaupunkikuvaa kohottava vaikutus.

Luontoselvitys hullukaalin ja koirankielen esiintymistä

Kaavoitus tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy:ltä Sammonpuiston luontoselvitykseen lisätyön, joka käsittää selvityksen täydentämisen hullukaalin ja koirankielen sekä muiden huomionarvoisten kulttuuriympäristöihin sitoutuneiden lajien osalta ns. Itäharjun kolmion alueelta lukuun ottamatta omakotialuetta. 22.2.2021 valmistuneen selvityksen mukaan suunnittelualueella ei havaittu asemakaavoituksessa suojeltavia kohteita.

Suunnittelutilanne

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kaavanmuutosalue on osoitettu tulevaksi keskustatoimintojen alueeksi C/m. Suunnittelun tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa eheyttävää ja ominaispiirteet huomioivaa.

Yleiskaava 2020:ssa alue on työpaikkojen ja asumisen aluetta PAK, nykyinen teollisuusalue, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen. Vähittäiskaupan suuryksikkö suunnittelualueen kaakkoisosassa on osoitettu pääkeskustasoisten keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen länsipään kautta on merkitty Kupittaalta Nummelle ja Koroisiin kulkeva pääviheryhteys.

Valtuuston 14.5.2018 § 91 päätöksen mukaisesti Turun Tiedepuisto -kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa, mm. käynnissä olevalla yleiskaavakierroksella kärkihanke ohjaa yleiskaavoitusta kaupunkikehityksen uudistumisen painopisteen sijoittuessa Itäharjun puolelle. Valmisteilla olevassa yleiskaava 2029 ehdotuksessa alue on osoitettu osin asumiseen ja osin työpaikkatoiminnoille. Voimakatu on osoitettu osaksi joukkoliikenteen laatukäytävää ja pyöräilyn pääverkostoa. Alueen suunnittelussa on korostettu hyvää kaupunkikuvaa ja viihtyisää ympäristöä.

Alueella on voimassa olevissa asemakaavoissa teollisuus- ja varastorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien toimitilarakennusten korttelialueita, vähittäiskaupan suuryksikölle varattu liikerakennusten korttelialue, autopaikkojen korttelialue sekä katu- ja puistoalueita. Voimassa olevat asemakaavat ovat tulleet voimaan vuosina 1961, 2003 ja 2004.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 16.6.2020 § 233. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2018 ja 2019 kaavoituskatsauksissa.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 31.8.2020 mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saatiin yhteensä 7 mielipidettä. Mielipiteiden tiivistelmät ja vastineet on kuvattu vuorovaikutusraportissa.

Leipomo Rosten Oy:n nestekaasulaitokselle tehty seurausanalyysi

Leipomo Rostenin toiminnasta on tehty propaanisäiliön seurausanalyysi, jonka pohjalta Tukes on antanut lausunnon. Lausunnon mukaan kerrostalorakentamista ei saa ulottaa 30 metriä lähemmäs nestekaasulaitosta. Syttymiskelpoinen alue voi ulottua pisimmillään tälle etäisyydelle. Kyseinen nestekaasulaitoksen suoja-alue sijoittuu suunnitelmassa kokonaisuudessaan Voimakadulle, eikä ulotu asuinkortteleihin. Sen sijaan syttymiskelpoisen pilven alueelle sijoittuvat Turun raitiotien yleissuunnitelmassa raitiotien avojohdot, jotka ovat merkittävä syttymislähde.

Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta siirtää nestekaasusäiliötä Leipomo Rostenin kiinteistöllä siten, että säiliön täyttöpiste sijaitsisi kauempana kuin 30 metrin etäisyydellä suunnitellusta raitiotiestä. Asemakaavaehdotuksessa tullaan esittämään ratkaisu, joka poissulkee nestekaasusäiliön aiheuttaman mahdollisen vaaratilanteen.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Voimakadun kehittyessä merkittäväksi joukkoliikenneakseliksi yksityisten maanomistajien sekä kaupungin vuokratonteilla oleva tehoton ja nykykäytöltään epätarkoituksenmukainen rakennuskanta on tarkoitus korvata keskustamaisella asuin- ja liikerakentamisella. Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa niin, että mahdollistetaan pääasiassa 4-8 -kerroksisten asuinkerrostalokorttelien sekä uuden kaupan- ja vapaa-ajanelämysten keskittymän (ns. Vamos -kortteli) ja siihen liittyvän 12-kerroksisen hybriditalon rakentaminen. Prisman nykyinen vähittäistavarakaupan toiminta jatkuu ja sen kehittäminen mahdollistetaan.

Asemakaavassa varaudutaan Turun raitiotien rakentamiseen Voimakadulle. Samalla suunnitellaan uudelleen alueen liikenneverkko huomioiden eri liikkumismuotojen tarpeet. Tavoitteena on kehittää aluetta erityisesti joukkoliikenteen ja jalankulun näkökulmasta. Suurimman osan autopaikoista on tarkoitus sijoittua maan alle, jonka lisäksi autopaikkoja sijoitetaan kolmeen keskitettyyn pysäköintilaitokseen ja vierasautopaikkoja maantasoon. Muutoksilla voidaan parantaa alueen viihtyisyyttä, muodostaa kaupunkimaista ja turvallista asuinympäristöä sekä kasvattaa alueen vetovoimaa.

Asemakaavanmuutosluonnos

Luonnos on laadittu Turun Tiedepuisto -kärkihankkeen ja asemakaavanmuutokselle asetettujen tavoitteiden sekä yhteistyösopimuksessa mukana olevien tahojen ja konsulttien kanssa pidettyjen suunnittelutapaamisten pohjalta. Kokonaissuunnitelma on laadittu kaupungin toimeksiannosta konsulttityönä, jonka lisäksi Prisman ja Vamos -nimisen palvelu- ja vapaa-ajankorttelin ratkaisut pohjautuvat alueen maanomistajien tilaamiin erillisiin kehittämissuunnitelmiin.

Suunnittelualueelle osoitetaan rakennusoikeutta kaikkiaan noin 203 000 k-m². Tästä asuntokerrosalaa on yhteensä 152 170 k-m², liike-, toimitila ja palvelurakentamista noin 51 000 k-m², joka sisältää Vamos -elämyskorttelin ja nykyisen Prisman laajennusvarauksineen. Voimakadun varressa asuinkortteleiden kivijalkaan varaudutaan sijoittamaan liike- ja palvelutiloja ja niille varattava kerrosalamäärä täsmentyy asemakaavaehdotuksessa. Korttelitehokkuus asettuu Prisman korttelia lukuun ottamatta välille 2,2-2,9. Vaihtelevasti 4-8 -kerroksisia asuintaloja yhdistävät matalat 1-2 -kerroksiset rakennusosat ja erilaiset muurimaiset rakenteet.

Peronkatu 40:n tontilla sijaitseva Suomen Puhallintehdas Oy:n rakennus esitetään purettavaksi. Kaavaluonnoksen yhteydessä on arvioitu myös eri rakennusvaiheet säilyttäviä vaihtoehtoja.

Uusi korttelirakenne on suunniteltu nykyinen aluerakenne, nykyiset kiinteistörajat ja alueella toistaiseksi säilyvät toiminnot huomioiden, jolloin rakentaminen voidaan toteuttaa vaiheittain. Asuinkorttelit muodostavat ruutukaavamaisesti rajattuja pihapiirejä. Massoittelu suojaa asuinpihoja Kalevantien ja Voimakadun liikennemelulta. Kalevantien varren massoittelussa huomioidaan, etteivät asunnot avaudu pelkästään Kalevantien suuntaan eivätkä muodosta pitkiä ja varjostavia muurimaisia julkisivuja. Joukkoliikennekadun sekä jalankulkuraitin puolella massoittelu on huokoisempaa, jolloin rakenteen sisälle avautuu näkymiä ja pihat saavat paremmin auringonvaloa.

Pitkiä katunäkymiä on pyritty jäsentelemään ja luomaan mielenkiintoista ja vaihtelevaa jalankulkuympäristöä. Kaupunkirakennetta läpäisevät jalankulku- ja pyöräilyreitit jäsentävät korttelirakennetta ja tarjoavat yhteyksiä Kalevantien ja Voimakadun välille. Alueen kaupunkikuvallinen koroste Voimakadun joukkoliikennekadun päätenäkymänä on asuinkortteleiden ja Prisman välisessä liike- ja vapaa-ajan korttelissa (Vamos -kortteli) oleva 12-kerroksinen toimitila- ja asuintorni.

Alueen kautta on suorat pyöräilyn pääreitit läpi alueen tavoitesuuntiin ja korttelirakenteen läpi riittävän tiheässä poikittaisia kävelyreittejä. Teräskatu muutetaan asuinkortteleiden välissä pitkittäin kulkevaksi, kortteleita yhdistäväksi jalankulkuraitiksi, jonka itäisenä ankkurina on Vamos-elämyskorttelin ja Prisman palvelut. Raitti palvelee myös huoltoliikenteen ja palveluajon tarpeita. Sammonkadun kulkuakseli muodostaa korttelirakenteeseen leveämmän katkon ja vehreän pohjois-eteläsuuntaisen jalankulku- ja pyöräily-yhteyden. Kimmonpuistikkoa kehitetään yleisenä puistona ja leikkipaikkana. Tierankadun ja Voimakadun päätteeksi sijoittuu toiminnallinen puisto- ja aukiotila elämyskorttelin ja asuinkorttelien liitoskohtaan. Suunnittelualueelta mahdollistetaan suorien ja turvallisten jalankulun ja pyöräilyn reittien jatkuminen Sammonpuistoon ja Kupittaalle.

Prisman ja Vamos -elämyskorttelin muodostama kokonaisuus kaava-alueen itäpäässä kehittyy vahvana paikallisena vähittäistavarakaupan ja vapaa-ajan keskuksena. Karjakadun ja Kalevantien risteyksessä mahdollistetaan nykyisen Lidlin päivittäistavaramyymälän toiminnan jatkuminen. Karjakadun puolelle, lähimmäksi suunniteltua joukkoliikennepysäkkiä, varataan myös jatkossa tila pienelle kivijalkakaupalle.

Uusia kivijalkapalveluja tavoitellaan etupäässä Voimakadun varren rakennuksiin. Rakennuksiin mahdollistetaan palvelujen sijoittuminen rakentamalla osa kivijalkatiloista palveluille ja liike- tai työtiloille sopiviksi. Korttelirakenteen keskellä kulkevan raitin varrella asuinrakennusten kivijalkaa elävöitetään sijoittamalla maantasokerrokseen asuntoja. Asemakaavanmuutos tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa Voimakadun ja raitin varrelle asuntotarjontaa monipuolistavaa rakentamista, kuten tavallista korkeampia huonetiloja, loft-tyyppisiä asuntoja, työn ja asumisen yhdistäviä ratkaisuja sekä asuntoja omalla sisäänkäynnillä suoraan kivijalasta.

Voimakadun linjaus ja pysäkit on suunniteltu Turun raitiotien yleissuunnitelman tilavarauksen mukaisesti. Kaupungin liikennesuunnittelu on tarkentanut pääkatujen tilavarauksia.

Liittymät asukaspysäköintiin keskitetään Kalevantielle, Karjakadulle ja Peronkadulle. Henkilöautoliikenteen ajotarvetta joukkoliikennekadulle ja alueen sisälle pyritään minimoimaan. Kalevantien nykyiset tonttiliittymät poistetaan ja tilalle tulee yksi ajoliittymä keskitettyyn pysäköintilaitokseen. Liittymä sovitetaan Sammonkadun jalankulun ja pyöräilyn ylityksen kanssa yhteen. Voimakadulta suunnitellaan kaksi valo-ohjattua liittymää suunnittelualueelle pysäköintiä, asiointia ja huoltoa varten. Ajoliittymien sijoittamisessa varaudutaan myös Voimakadun eteläpuoleisen maankäytön muutoksiin. Prisman ja Vamos -elämyskorttelin huollolle ja asiakasliikenteelle lisätään valo-ohjattu liittymä Kalevantielle. Prisman asiakasliikenteen ajoyhteydet Voimakadulta sekä Jaanintieltä säilytetään.

Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap/ 120 k-m², vähintään 1 ap/ 2 asuntoa. Asuntojen tarvitsemat noin 1230 autopaikkaa sijaitsevat yhdessä yhteiskäyttöisessä pysäköintilaitoksessa ja muilta osin korttelikohtaisena pysäköintinä pihakannen alla. Vamos -korttelin autopaikat sijaitsevat osin pysäköintikellarissa ja osin keskitetyssä useampitasoisessa laitoksessa. Prisman maantasoasiointipaikkojen lisäksi tontille on esitetty keskitetty pysäköintilaitos. Asuntojen vieraspaikat (1 ap/ 10 asuntoa) n. 250 autopaikkaa, pyritään jakamaan tasaisesti alueelle ajoliittymien yhteyteen ja osin ne sijaitsevat myös pysäköintilaitoksissa ja pihakannen alla. Kalevantien katualueella varaudutaan mahdollistamaan lyhytaikainen pysähtyminen porrashuoneiden yhteyteen.

Prisman tontin eteläpuolella kulkeva Itäharjunoja on hulevesien kannalta tärkeä avoimena säilytettävä ojauoma, jonka toimivuus hulevesiuomana on varmistettava myös suunnitellun maakäytön toteutuessa. Asuinkorttelien maanvaraiset korttelipiha-alueet vähentävät hulevesikertymää ja mahdollistavat tehokkaamman viivyttämisen lähellä hulevesien kertymispaikkoja. Teräskadun raitiksi muutettavaa tilaa voidaan hyödyntää hulevesien viivyttämiseen. Hulevesikertymän ja viherympäristön kannalta haastavampia ovat laajat yhtenäiset pihakansirakenteet. Suunnitelluista pihakansikortteleista on laadittu alustava siniviherkertoimen esimerkkitarkastelu. Riittävän viherpinnan saavuttaminen edellyttää erilaisia viherrakentamisen toimenpiteitä, mm. matalien rakennusosuuksien viherkattoja.

Alueelle on laadittu asemakaavoituksen yhteydessä pilaantuneiden maiden selvitys. Pilaantuneiden maiden kunnostustoimet vaikuttavat siihen, syntyykö kortteleihin kellaritiloina ja autopaikoille hyödynnettäviä kaivantoja vai pyritäänkö pilaantuneet maat jättämään paikoilleen ja rakentamaan nykyisestä maantasosta ylöspäin.

Tämän asemakaavanmuutoksen yhteydessä ei suunnitella Voimakadun eteläpuolen alueita. Voimakadulle tarvittava tila ulottuu Voimakadun eteläpuolen tonteille Voimakatu 9–17. Mikäli kyseisille tonteille ei kaavaehdotusvaiheessa tehdä tonttijakoa ja eikä niitä siten voi jättää kaavoitettavan alueen ulkopuolelle, Voimakadun eteläpuolen tonteille jää voimaan asemakaava 56/1961, jossa tontit on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi.

Yhteistyösopimuskumppanin perustelut Puhallintehtaan vuosina 1956-59 rakennettujen vanhimpien rakennusosien purkamiselle

Maanomistajan tavoitteena on kehittää aluetta vapaa-ajanelämysten ja asuntorakentamisen paikkana, mitä silmällä pitäen on selvitetty Puhallintehtaan rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista erilaisiin vapaa-ajan toimintojen käyttötarkoituksiin. Maanomistaja on mm. selvittänyt yhteistyössä urheiluseurojen kanssa Turun kaupungin liikuntatoimintojen siirtämistä hallitiloihin. Puhallintehtaan tilat eivät olleet soveltuvia tavoiteltaviin vapaa-ajan toimintoihin ja käyttötarkoituksiin. Tila on uusiokäyttöön hyvin vaikea matalan huonekorkeutensa ja tiheän pylväsrakenteensa takia. Tila ei ole myöskään esteetön.

Vanhimpien rakennusosien säilyttämistä ei käyttömuutosten näkökulmasta käytännössä voida toteuttaa. Tilalle ei ole löytynyt käyttäjää tai käyttötarkoitusta, jonka toiminta sopisi rakennukseen ilman sen mittavaa muutosta ja rakennushistoriallisesti keskeisiä arvoja hävittämättä. Johtopäätöksenä maanomistaja ei puolla Museokeskuksen esitystä Puhallintehtaan vanhempien rakennusosien säilyttämisestä.

Maanomistaja viittaa myös rakennushistorialliseen selvitykseen, jossa todetaan, että tehtaan asema on kaupunkikuvallisesti korostumaton. Säilytettävän kohteen koko ja keskeinen sijainti kaava-alueella ei mahdollistaisi kaupunkikuvallisesti viihtyisän asuinalueen rakentamista. Alueella ei ole asemakaavoitusta ohjaavissa muissa suunnitelmissa osoitettu suojeluarvoja. Yleiskaavassa 2029 kortteli on varattu asumiseen ja palveluihin, osoittamatta arvokkaita tai suojeltavia rakennetun ympäristön kohteita.

Maankäyttösopimuksen tarve

Kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä laaditaan maankäyttösopimuksia, joissa sovitaan maanomistajien osallistumisesta yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Arvio kaavan vaikutuksista

Asemakaavanmuutos on Turun Tiedepuisto -kärkihankkeen ja sen ohjaaman, vireillä olevan Yleiskaava 2029 ehdotuksen tavoitteiden mukainen. Voimakadun asemakaavanmuutoksella mahdollistetaan raitiotien sekä muut liikkumismuodot huomioivien yhteyksien rakentaminen. Rakentamisen tehokkuuden lisääminen tukee tavoitetta joukkoliikenneakselin varren kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Kaupunkimainen asuinrakentaminen joukkoliikennekadun varressa sekä palvelukeskittymien painottuminen erityisesti pysäkkien läheisyyteen edesauttaa joukkoliikennepainotteista elämäntapaa. Kaavaratkaisulla varaudutaan liikennemäärien kasvuun tulevaisuudessa sekä parannetaan seudullisten jalankulku- ja pyöräreittien jatkuvuutta.

Suunnitelman mahdollistamat noin 3000 uutta asukasta tukeutuvat nykyisiin vähittäistavarakaupan palveluihin, jotka täydentyvät Vamos -elämyskorttelin sekä Prisman laajennuksen myötä. Vamos -korttelin palvelu- ja vapaa-ajankeskittymä muodostaa alueelle uudenlaisen vetovoimatekijän. Kaavan ehdotusvaiheessa täydennetään hankkeen vaikutus ympäröivän kaupunkirakenteen palveluverkkoon ja liikenneverkon toimivuuteen. Voimakadun varressa mahdollistetaan kivijalkapalvelujen sijoittuminen rakentamalla osa kivijalkatiloista palveluille ja liiketiloille sopiviksi. Ratkaisu mahdollistaa liiketilojen sijoittumisen vähintään myöhemmin, mikäli niille ei ole välitöntä kysyntää.

Asemakaavanmuutos muuttaa merkittävästi alueen toimintoja sekä kaupunkikuvallista ilmettä Voimakadun eteläpuolta ja Prisman korttelia lukuun ottamatta. Nykyiset matalat ja laatikkomaiset teollisuusrakennukset korvataan 4–8 -kerroksisilla asuinkerrostaloilla. Rakentaminen on osa käynnissä olevan ns. Itäharjun kolmion muutosta kaupunkimaisemmin ja tiiviimmin rakennetuksi kaupunkiympäristöksi. Maisemaa muuttavat selkeimmin Kalevantien varren 8-kerroksiset asuintalot sekä paikallisesti Vamos -korttelin 12-kerroksinen maamerkkirakennus. Voimakadun puoleinen asuinrakentaminen jää Kalevantien varren taloja matalammalle maaston korkojen ja valon saannin vuoksi.

Maanomistaja ei näe perusteita Suomen Puhallintehtaan vanhimpien rakennusosien säilyttämiselle ja rakennukset esitetään kokonaan purettavaksi. Keskeinen ongelma Puhallintehtaan säilyttämisen kannalta on toiminnallinen: rakennukselle ei ole löydetty uutta käyttöä tai toimijaa, jolle tilat soveltuisivat. Uusiokäyttö edellyttäisi toisaalta rakennuksen arvot tuhoavia mittavia muutoksia. Purettavan puhallintehtaan tilalle esitetään asuinkortteleita, jolloin Kalevantien varteen sijoittuu yhteensä 38 070 k-m² asuinrakentamista.

Turun Museokeskus on puoltanut Puhallintehtaan alkuperäisten 1950-luvun rakennusvaiheiden säilyttämistä. Kaavaluonnoksen yhteydessä on tehty vertailun vuoksi myös vaihtoehtoisia luonnoksia Puhallintehtaan vanhempien rakennusosien säilyttämisen vaikutuksesta korttelirakenteeseen. Rakennuksen vanhimpien osien säilyessä Peronkadun risteys jää nykytilanteen mukaiseksi avoimeksi pysäköintialueeksi. Alkuperäisen vuonna 1956 rakennetun osan säilyessä Kalevantien varteen mahtuu kaksi asuinkorttelia, joiden kerrosalaa on tällöin 22 900 k-m². Mikäli myös vuosien 1956-59 rakennusvaiheet säilytetään, Kalevantien varteen sijoittuisi 16 000 k-m² asumista.

Suunnittelualueen maaperässä on sen teollisen historian vuoksi haitta-aineita ja jätteitä. Alueelta on myös otettu maa-ainesta ja syntyneitä kuoppia on täytetty erilaisilla jätejakeilla. Pilaantuneiden maa-ainesten määrää ja kunnostustarpeita on arvioitu ympäristöteknisessä tutkimuksessa ja laaditussa riskiarviossa. Pilaantuneita maa-aineksia on havaittu erityisesti Peronkadusta länteen olevilla kiinteistöillä.

Tämänhetkisessä selvitysraportissa on peilattu pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta vasta nykyiseen maankäyttöön. Jotta kukin hanke voisi arvioida tontilleen sopivimpia maaperän kunnostustoimia, riskiarviointia täydennetään asemakaavanmuutoksen mukaisella maankäytöllä ehdotusvaiheessa. Toimenpiteet riippuvat siitä, mitä pima-aineksia kohteessa on havaittu ja millä syvyydellä ne ovat maanpinnasta. Pilaantuneiden maiden puhdistamisesta syntyvät kaivannot voidaan hyödyntää esim. autokellarien sijoittamiseen. Toisena mahdollisena vaihtoehtona on uusien rakennusten rakentaminen maanvaraisten laattojen päälle nykyisistä korkeusasemista lähtien, mikäli riskiarvio ei edellytä maaperän kunnostamista.

Suunnittelualue sijaitsee Jaaninojan valuma-alueella. Valmisteilla olevassa yleiskaavassa (Yleiskaava 2029) Kestävä vesien hallinta -osiossa Prisman tontin vieressä kulkeva Itäharjunoja on määritelty hulevesien kannalta tärkeäksi avoimena pidettäväksi ojauomaksi. Asemakaavaprosessin aikana tulee ratkaistavaksi raitiotielinjan, pyöräilyväylän sekä vesiuoman yhteensovittaminen. Jaaninojassa on uhanalaisia lajeja sekä hulevesien määrän voimakkaasta vaihtelusta johtuvia virtaamavaihteluita, mikä aiheuttaa eroosio-ongelmia. Jaaninojan tilannetta tulee lähtökohtaisesti yrittää parantaa.

Liite 1Luonnoskartta Itäharjun Voimakatu pvm 25.5.2021

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet ja lausunnot

Oheismateriaali 2Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto nestekaasulaitokselle tehdystä seurausanalyysistä, 20.1.2021

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti, 7.6.2021

Oheismateriaali 4Varjoanalyysi, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 31.5.2021

Oheismateriaali 5Kannanotto, 8.6.2021

Laaditut selvitykset ja raportit, Rakennushistoriaselvitys Suomen Puhallintehdas Oy Turku, Sammonpuiston luontoselvitys ja Itäharjun rohtokoirankieliselvitys, www.turku.fi/kaavahaku

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 25.5.2021 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Itäharjun Voimakatu pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ilvessalon Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti järjestää kohteessa katselmuksen.

Pöydältä 15.6.2021 § 237

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavalla muutoksella:

"Lisäksi kaavaehdotusta valmisteltaessa selvitetään tarkemmin, millaiseen käyttöön ja millä kustannuksilla Puhallintehtaan vanhin osa olisi mahdollista hyödyntää, ja kaavaehdotus valmistellaan kyseisen kohdan osalta selvitysten perusteella."

Päätös asiassa syntyi äänin 10-2, 1 poissa.

Ennen päätöksentekoa suoritettiin kaksi äänestystä.

1.äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Ilvessalon Laukkasen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen välillä:

"Asia palautetaan uuteen valmisteluun sen tutkimiseksi, millaiseen käyttöön ja millä kustannuksilla Puhallintehtaan vanhin osa olisi mahdollista hyödyntää. Eri käyttömahdollisuuksia ei ole selvitetty riittävän laajasti, jotta päätöstä mahdollisesta purkamisesta tai suojelusta olisi mahdollista tehdä."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Kesti, Euro, Häkkinen ja Manni.

Asian palauttamisen puolesta äänestivät Ilvessalon ja Laukkasen lisäksi Sandelin, Lähteenmäki ja van Ooik.

Asian käsittely jatkui äänin 8-5.

Tämän jälkeen todettiin, että Ilvessalon Laukkasen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti:

"Lisäksi kaavaehdotusta valmisteltaessa selvitetään tarkemmin, millaiseen käyttöön ja millä kustannuksilla Puhallintehtaan vanhin osa olisi mahdollista hyödyntää, ja kaavaehdotus valmistellaan kyseisen kohdan osalta selvitysten perusteella."

2. äänestys

Toisessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän Ilvessalon muutosehdotuksella täydentyneen pohjaehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän hylkäysehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Ilvessalon muutosehdotuksella täydentyneen pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Ilvessalon ja häntä kannattaneen Laukkasen lisäksi Lintunen, Anttila, Muurinen, van Ooik, Kesti, Euro, Häkkinen ja Manni.

Sandelinin hylkäysehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän Ilvessalon muutosehdotuksella täydentynyt pohjaehdotus tuli päätökseksi äänin 10-2, 1 poissa.

Hellsten oli poissa kokouksesta.

Sandelinin hylkäysehdotuksen perustelut:

"Alue sijoittuu Itäharjun vanhalle teollisuusalueelle, jonka maankäyttöön kohdistuu tulevaisuudessa erittäin merkittäviä muutoksia. Alueen kehittäminen pitää tehdä perustuen riittävään kokonaisnäkemyksen, joka turvaa kestävän kaupunkikehityksen ja yleisen edun. Ennen Voimakadun asemakaavoitusta, koko alueelle tarvitaan riittävän tarkka osayleiskaava, jossa määritellään osayleiskaavatasoisesti mm. rakentamisen mittaluokat, palveluiden (julkiset, yksityiset) sijoittuminen, yleiset viheralueet ja liikenneratkaisut.

 Voimakadun asemakaavaluonnoksen ratkaisut on perustuvat yksipuolisesti yksityisten aloitteentekijöiden taloudellisiin intresseihin. Kalevantien reunalle sijoitetut kerrostalomassat eivät muodosta viihtyisää kaupunkikuvaa. Suhteessa rakentamisen huomattavaan tehokkuuteen kaavaluonnoksen korttelien sisälle jäävät piha-alueet ja nk. puistikko ovat hyvin pieniä. Puhallintehtaan koko rakennuksen purulle ei ole perusteita, vaan kaavaluonnoksen ratkaisu on tehty lyhyentähtäimen yksityisen taloudellisen edun näkökulmasta.

Asemakaavoituksessa puhallintehtaan vanhin osa tulee suojella. Tehtaan vaikuttavin tila on alkuperäinen tehdashalli, jolle on löydettävissä uusia käyttötarkoituksia julkiseen tai yksityiseen toimintaan. Puhallintehtaan alkuperäinen osa edustaa 1950-luvun modernistista teollisuusarkkitehtuuria ja on looginen osa Baeckmanin arkkitehtuurituotannon teollisuusrakennusten sarjaa. Myöhemmillä laajennusosilla ei museoviranomaisen mukaan ole erityistä arvoa."