Kaupunkiympäristö, ympäristölakimies Ville Erkkola 1.6.2021:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Brinkalan kylän (407), Järvirinne-niminen tila, rek.nro. 1:272, pinta-ala 1400 m² ja Järvirinne II -niminen tila, rek.nro 1:410, pinta-ala 260 m².

Osoite: Lehtikuusitie 72

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

- Käyttötarkoituksen muutos, vapaa-ajan asunto ympärivuotiseen asumiseen.

Kaavoitustilanne

Kaupunginvaltuuston 14.12.2020 § 217 hyväksymä Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotus, rakennuspaikkaa koskee kaavamääräys:

RA-1: Loma-asuntoalue. Rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maaston ominaispiirteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee ottaa huomioon. Olemassa olevalle rantaan rajoittuvalle rakennetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 150 k-m². Alle 2000 m²:n rakennuspaikoilla asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 k-m². Yli 5000 m²:n rakennuspaikoilla asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa saunarakennuksen enintään 25 k-m², vierasmajan enintään 20 k-m² ja muita talousrakennuksia enintään 50 k-m². Vierasmajan tulee sijoittua samaan pihapiiriin asuinrakennuksen kanssa eikä sillä saa olla itsenäisen vapaa-ajan asunnon tunnusmerkkejä. Rakennuspaikalla saa sijaita enintään kolme talousrakennusta.

Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi edellyttää, että

- teiden rakentaminen, vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle aiheuttamatta kaupungille erityisiä kustannuksia

- hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin myös talviolosuhteissa.

Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää kantatilaselvitykseen perustuvaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta.

Satava-Kakskerta osayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.1985:

RA-1; Loma-asuntoalue. Alue varataan yksiasuntoisille yksikerroksisille loma-asuntorakennuksille ja niihin liittyville talousrakennuksille. Alueen vesi- ja jätehuollon järjestämisessä on noudatettava rakennuslupa- ja terveysviranomaisten antamia ohjeita.

Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (YM 23.8.2004), jossa rakennuspaikkaa koskee kaavamääräys M: maa- ja metsätalousvaltainen alue. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn.

Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 §:n mukaiselle ranta-alueelle tulee rakentamatonta varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja.

Poikkeukset

- Rakennuslupaa edellyttävä olennainen käyttötarkoituksen muutos (MRL 125 §) rantavyöhykkeellä ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakija on kuullut naapurit itse. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei tehty.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: Hakemusasiakirjoista ei selviä yksiselitteisesti, onko kyseessä olemassa olevat vai rakennettavat jätevesien käsittelyjärjestelmät. Mikäli käsittelyjärjestelmiä ei ole vielä rakennettu, tulee päärakennuksen osalta hakea ympäristönsuojelulta ympäristönsuojelumääräysten 7.4 §:n mukaisesti poikkeamista 7.3 §:n mukaisesta puhdistettujen jätevesien purkupaikan viiden metrin vähimmäissuojaetäisyydestä tontin rajaan. Saunan osalta poikkeamista tulee hakea purkupaikan alle 20 metrin suojaetäisyydestä vesistöön. Hakemuksia varten tarvitaan kirjallinen lupa vesien purkamisille niiltä naapureilta, joiden rajaan vähimmäissuojaetäisyydet eivät täyty.

Umpisäiliön tulee olla varustettu hakemuksen mukaisesti täyttymishälyttimellä ja säiliö tulee tyhjentää tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliötä ja sen täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa tulee seurata säännöllisesti vuosittain. Umpisäiliön tyhjentämisen on oltava mahdollista kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkoaikana. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista.

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Jätevesien käsittelyjärjestelmää tulee ylläpitää ja huoltaa säännöllisesti niin, että ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla täyttyy.

Päätöksen perustelut

Rakennuspaikka on Kakskerranjärven pohjoisrannalla Lehtikuusitie-nimisen yksityistien varrella tien loppupäässä. Tien pituus on 0,81 km. Lehtikuusitien ja järven välissä on tiiviinä nauhana pieniä rakennuspaikkoja, joilla on vapaa-ajan asuntoja. Yhdelle tien alkupäässä olevalle loma-asunnolle on myönnetty lupa käyttötarkoituksen muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi. Tien pohjoispuoli on rakentamaton. Kyseessä on olemassa oleva loma-asunnon rakennuspaikka, eikä uutta rakennuskantaa muodosteta, vaan nykyinen loma-asunto muutetaan käyttötarkoitukseltaan pysyvään asumiseen. Hakemuksen mukaisen poikkeamisen myöntäminen ei aiheuta näin ollen muutoksia maisemassa. Rakennusluvan yhteydessä arvioidaan laajemmin, täyttääkö rakennus käyttötarkoituksen muutosta koskevaa rakennuslupaa haettaessa voimassa olevat, pysyvältä asumiselta edellytettävät tekniset ominaisuudet mm. lämmöneristyksen suhteen. Kiinteistön jätevesijärjestelmä on hyväksytty loppukatselmuksen yhteydessä 15.9.2009.

Turun hallinto-oikeus on Lehtikuusitiellä olevan kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta koskevassa kielteisessä päätöksessään 18.9.2006 (06/0281/1) todennut, että poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Asiaa arvioidaan siten rakennuspaikan soveltuvuuden lisäksi erityisesti siltä kannalta mikä merkitys poikkeuksen myöntämisellä on laajemman alueen maankäyttöön. Alueella jo toteutunut tiivis lomarakentaminen sekä maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus korostavat tarvetta suunnitella kokonaisuutena alueen maankäyttöön liittyvät ratkaisut.

Kaupunginvaltuuston 14.12.2020 § 217 hyväksymässä Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotuksessa on huomioitu käyttötarkoituksen muutosmahdollisuus, rakennuspaikkaa koskee kaavamääräys RA-1; Loma-asuntoalue. Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi edellyttää, että

- teiden rakentaminen, vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle aiheuttamatta kaupungille erityisiä kustannuksia

- hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin myös talviolosuhteissa.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1Asemapiirros 15.5.2008

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Karttalinkki

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää seuraavilla ehdoilla myöntää hakemuksen ja 15.5.2008 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset:

- yksityistien soveltuvuus pelastustieksi on varmistettava ennen rakennusluvan lopputarkastuksen hyväksymistä.

Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 950 euroa.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen välillä:

"Asia palautetaan valmisteluun ja tuodaan lautakuntaan, kun osayleiskaava on saanut lainvoiman."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Helin, Laukkanen, van Ooik, Lindell, Euro, Häkkinen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Asian käsittely jatkui äänin 11-2.