Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti, ympäristölakimies Nina Mattila ja maankäyttösuunnittelija Juha Lipponen 31.5.2021:

Asian kuvaus

Parkin kentän ystävät ry on esittänyt 23.4.2020 Varsinais-Suomen ELY- keskukselle, että Turun kaupungin VI kaupunginosan korttelissa 29 sijaitseva urheilu- ja virkistyspalvelualue eli Parkin kenttä (853-6-9903-0, 853-6-29-5, 853-6-29-3 ja osa kiinteistöstä 853-6-9901-0) määrättäisiin rakennusperinnön suojelemisesta annetun Iain nojalla suojeltavaksi. Suojeluasia koskee seuraavia rakennuksia, rakennelmia ja alueita: Pyrkivän Urheilutalo (103295778V), kentän huoltorakennus (103295780X), rakennelmat, kenttäalue ja sitä ympäröivät puurivit suojeluesityksessä olevan kartan mukaisesti.

Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää Turun kaupungin lausuntoa kiinteistöjen ja huoltorakennuksen omistajana. Lausuntoa pyydetään myös alueen kaavoituksen näkökulmasta sekä suojeluesityksen kohteen naapurikiinteistön omistajana. Lausuntoa on pyydetty 10.6.2021 mennessä.

Kaupunkisuunnittelun näkemys

Kaavamuutos Parkinkentän alueen kehittämiseksi on tullut vireille loppuvuodesta 2018. Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. Kaupunkiympäristölautakunta on 27.11.2018 asettanut kaavan tavoitteiksi mm. mahdollistaa Parkinkentän täydennysrakentaminen osana kehittyvää Aninkaisten aluetta siten, että alueen liikuntapalvelut paranevat. Asemakaavanmuutos tukee kaupungin väestötavoitetta ja on Keskustan kehittäminen -kärkihankkeen mukainen. Tavoitteena on muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja toiminnoiltaan monipuolinen kortteli, jossa yhdistyvät mm. liikunta, asuminen, toimisto- ja liikekäyttö sekä parantaa alueen kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä. Tavoitteena on säilyttää alueen puistomainen luonne ja Tuomiokirkkonäkymä Aninkaistensillan suunnasta. Liikunnan osalta tavoitteena on rakentaa uudelleen nykyinen tekojäärata ja -kaukalo ja pallokenttä vastaamaan nykystandardeja. Lisäksi alueelle tavoitellaan muita mahdollisia korkeatasoisia liikuntapalveluja osana alueen kokonaiskehittämistä.

Kaavaluonnos on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 24.3.2020. Kaavaluonnoksen pohjalta valmistelu kaavaehdotus on valmistunut 16.4.2021. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 26.4.-25.5.2021. Kaavaehdotuksesta on pyydetty viranomaislausunnot 31.5.2021 mennessä. Tavoitteena on, että lausuntojen ja muistutusten perusteella täydennetty kaavaehdotus tuodaan kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi elo-syyskuussa 2021 ja edelleen kaupunginvaltuustoon loppuvuodesta 2021.

Kaavaehdotus mahdollistaa kahdeksankerroksisten asuin-, liike-, urheilu- ja toimistorakennusten rakentamisen Tuureporinkadun varteen sekä liikuntakenttien rakentamisen alueelle. Korttelialueilla on rakennusoikeutta yhteensä 17 900 k-m².

Urheilukenttä säilyy nähtävillä olevan kaavaehdotuksen mukaan lähes nykyisen kokoisena. Nykystandardien mukaisesti uusittavat tekojääkenttä, tekonurmikenttä ja kaukalo toteutetaan maanpinnan tasoon. Arkistonpolun ja Tuureporinkadun kulmaan suunnitellun uudisrakennukseen ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan kentän huolto- ja pukuhuonetilat. Kentän ja rakennusten alle osoitetaan varaus maanalaiselle kaksikerroksiselle tilalle, jonne on mahdollista sijoittaa mm. pysäköintilaitos, teknisiä tiloja ja liikuntatiloja. Kenttää rajaavista puista Kutomonkadun katupuut säilytetään, Arkistonpolulle ja Ukkokodinpolulle istutetaan korvaavat puut.

Suojeluesityksen tavoite liikuntapaikan ja alueen puistomaisen luonteen säilyttämisestä ovat yhteneviä kaavan tavoitteiden kanssa. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa on osoitettu kenttien alue urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi. Kenttää reunustava puusto on osoitettu säilytettäväksi ja tarvittavilta osin korvattavaksi istutettavilla puilla.

Suojeluesityksen tavoite rakennusten suojelusta poikkeaa nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta. Rakennuksia ei ole esitetty suojeltavaksi kaavaehdotuksessa. Liikunnan tarvitsema apu-, pukuhuone- ja huoltotilat säilyvät alueella ja kaava mahdollistaa liikunnan tilojen lisäämisen alueella.

Uudisrakentamisen sovittamiseksi ympäristöön rakennuksille on kaavaehdotuksessa määrätty julkisivumateriaaleiksi tiili tai rappaus sekä ylin vesikaton korkeusasema, joka on samaa tasoa kuin Verkahovin ja Aninkaisten koulutalon rakennuksissa. Ylin kahdeksas kerros on vajaa ja se tulee rakentaa katulinjasta sisäänvedettynä, jolloin vaikutus lähiympäristöön vähenee. Parkinportin katuaukion kautta säilyy näkymä Tuomiokirkolle.

Kiinteistön omistajan ja rakennuksen omistajan näkemys

Suojeltavaksi esitetty alue on kokonaan kaupungin omistuksessa.  Parkinkentänalueen pinta-ala on noin 1,7 ha ja alue sisältyy kaupungin käynnistämään Aninkaisten kaupunkikehityshankkeeseen. Aninkaisten kaupunkikehityshankkeen tavoitteena on vahvistaa koko VI kaupunginosan identiteettiä korkeatasoisena asumis-, työpaikka- ja liikunta-alueena. Alueella sijaitsevat Konserttitalo ja Aninkaisten Ammatti-instituutti siirtyvät lähivuosina uuteen sijaintiin, minkä seurauksena myös Parkinkenttään rajoittuvan korttelin VI-26 käyttötarkoitus tulee muuttumaan. Parkinkentän alueen täydennysrakentaminen, urheilukentän saneeraaminen ja kadunvarsipysäköinnin siirtäminen maanalaiseen pysäköintitilaan tukevat alueen säilymistä perinteisenä virkistys- ja urheilualueena.

Turun kaupungin omistama Parkin kentän huoltorakennus (103295780X) on peruskuntoinen. Käyttötarkoituksensa puolesta rakennus on sekä tekninen huoltorakennus että mm. asiakkaiden puku- ja pesutila. Nykyisellään rakennus palvelee toimintaa vain kohtuullisesti. Suurimmat puutteet liittyvät rakennuksen esteettömyyteen ja ihmisvirtojen ohjaamisen logiikkaan sekä varasto- ja huoltotilojen lisäämistarpeeseen. Omistajan näkökulmasta ei ole erityistä syytä säilyttää tai purkaa nykyistä huoltorakennusta, mutta tulevaisuudessa on kuitenkin vastattava muuttuviin tarpeisiin ja rakennuksen teknisen kunnon ylläpitoon, jolloin suuremmat muutostarpeet tulevat kuitenkin ajankohtaisiksi.

Museokeskuksen lausunto nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta

Turun museokeskus on antanut nähtävillä olleesta asemakaavaehdotuksesta lausunnon 24.5.2021. Museokeskuksen lausunnossa todetaan:

- 1930-luvulla urheilu- ja leikkipaikaksi rakennettu Parkinkenttä sitä kiertävine lehmuspuineen on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Asemakaavanmuutosehdotus turvaa kentän sekä Arkistonpolun ja Kutomonkadun vastaisten sivujen puurivien säilymisen, mutta Ukkokodinpuoleisista lehmuksista on säilytetty vain osa. Yli kulmien Ukkopolunpuolella taittuvilla lehmusriveillä, jotka jättivät näkymän Ukkokodin puistoon avoimeksi, oli kaupunkikuvallinen tavoite avata kenttä osaksi puistomaista viherakselia. Sittemmin yhteys on katkennut Ukkokodin tontin täydennysrakentamisen myötä ja tulee entisestään muuttumaan, mikäli Ukkokodin laajentumissuunnitelmat polun suuntaan toteutetaan,

- Parkinkentän Tuureporinkadun vastaiset rakennukset ovat toiminnallinen osa kokonaisuutta. Turun urheilu- ja seuratoiminnan historiaa ilmentävä, vuonna 1956 valmistunut Turun Pyrkivän Urheilutalo edustaa rakennustavaltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan sekä arkkitehtuuriltaan tyypillistä 1950-luvun laadukasta arkirakentamista. Museokeskus ei ole kuitenkaan inventoinnissaan arvottanut sitä Turun rakennusperinnön säilyttämisen kannalta oleelliseksi eikä asemakaavan muutosprosessin yhteydessä esittänyt sitä suojeltavan. Uusien asuinkerrosten sijoittaminen Tuureporinkadun varteen tukeutuu luonnikkaasti alueen 1930-luvun alun asemakaavaan, jossa jo alkujaan alue oli tarkoitettu rakennettavan kaupunkimaiseksi, ja

- alueen halki 1600-luvulta lähtien kulkenut kaupungin tullimuuri on hyvin todennäköisesti tuhoutunut modernin rakentamisen seurauksena. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei selvitystarpeita.

Turun museokeskus esittää lausunnossaan, että kaikki Parkinkenttää kehystävät lehmukset merkitään asemakaavaan säilytettäviksi ja niiden kasvuedellytykset turvataan maanalaiselta rakentamiselta. Muilta osin Museokeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotukseen Parkinkenttä.

Museoviraston lausunto

Museovirasto on antanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselle suojeluesityksestä lausunnon, jossa todetaan muun muassa, että Parkinkentän urheilu- ja virkistyspalvelualueella on rakennusperintölain 8 §:n tarkoittamaa paikallista merkitystä. ”Parkinkenttä edustaa Turun keskustan toiminnallista lähipuistoa. Sitä ympäröivät katupuurivistöt jatkavat keskustalle ominaista vehreän kaupunkikuvan perinnettä (kohdat 2 ja 3; tyypillisyys ja edustavuus). Turun Pyrkivän Urheilutalo kuuluu moderneihin urheilutaloihin, jotka rakennettiin varta vasten tarkoitukseensa. Se edustaa rakennustavaltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan sekä arkkitehtuuriltaan tyypillistä 1950-luvun laadukasta arkirakentamista. Rakennus kuvastaa Turun urheilu- ja seuratoiminnan historiaa. Huoltorakennus on pääasiassa tekninen ja toiminnallinen tarverakennus, mutta se on ulkoasultaan omaleimainen identiteettitekijä kentän laidalla (kohdat 3 ja 5; edustavuus ja historiallinen todistusvoimaisuus). Kenttä rakennuksineen on alkuperäisessä käytössään. Kenttä on suorituspaikoiltaan muuttunut alkuperäisestä. Urheilutalo sekä huoltorakennus ovat säilyneet ominaispiirteiltään varsin alkuperäisinä (kohta 6; alkuperäisyys).”

Museovirasto toteaa, että ”asemakaava-alueella sijaitsevan paikallisesti merkittävän kohteen suojelutarve selvitetään ja ratkaistaan ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain määräysten ja säädösten nojalla. Näin ollen Museovirasto päättelee, että edellytykset soveltaa kohteen suojelemiseen rakennusperintölakia eivät täyty.”

Rakennetun perinnön suojelua koskeva lainsäädäntö

Rakennusperintölain 2.2 §:n mukaan rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Rakennusperintölain 2.3 §:n mukaan sitä sovelletaan kuitenkin 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitetulla alueella, jos: 1) kohteella on valtakunnallista merkitystä; 2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai 3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Asiantuntijaviranomaisena toimiva Museovirasto on todennut, että kohteella ei ole valtakunnallista merkitystä. Rakennusperintölain esitöiden mukaan (HE 101/2009 2 §:n yksityiskohtaiset perustelut) ”erityislakia voitaisiin soveltaa asemakaavoitustilanteen vuoksi esimerkiksi silloin, kun asemakaavaa voidaan pitää rakennusperinnön huomioon ottamisen kannalta vanhentuneena eikä asian selvittäminen ja ratkaiseminen asemakaavanmuutoksella käynnisty. Erityisenä syynä voidaan pitää myös kaavoituksen viivästymistä joko kunnan ottaman kannan tai kaavoituksen resurssien vuoksi niin, että rakennuksen purkaminen tai ajan kulumisesta johtuva kunnon rappeutuminen uhkaavat.” Alueen asemakaavoitus on käynnissä ja kohteen suojelutarpeet tutkitaan ja ratkaistaan vireillä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Oheismateriaali 1Suojeluesitys

Oheismateriaali 2Museoviraston lausunto 24.3.2021

Oheismateriaali 3Nähtävillä ja lausunnoilla ollut kaavaehdotus

Oheismateriaali 4Turun museokeskuksen lausunto 24.5.2021

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle lausunnon, jonka mukaan se ei puolla Parkin kentän ystävät ry:n tekemää suojeluesitystä. Alueen suojelutarpeet tutkitaan ja ratkaistaan vireillä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Samalla päätetään, että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin äänin 11-2.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

"Kaupunkiympäristölautakunta päättää antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle lausunnon, jossa se toteaa, että suojeluesityksessä on nostettu esille erityisiä perusteluja, jotka puoltavat Parkin kentän ystävät ry:n rakennusperintölain mukaista suojeluesitystä. Kuten esityksen perusteluissa tuodaan esille, Turun kaupungin Kansallis-yhtiöt Oy:n kanssa tehtyyn kumppanuussopimukseen liittyy eturistiriitoja, jotka heikentävät Parkin kentän alueen asemakaavoituksen puolueettomuutta."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Helin, Laukkanen, van Ooik, Lindell, Euro, Häkkinen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.