Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristölakimies Ville Erkkola 8.4.2021:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Kärsämäki (458), kortteli 4, tontti 107

Osoite: Puustellinkatu 6

Hakija

As. Oy Turun Puuseppä, 3017468-5

Rakennushanke

- Kuusi kaksikerroksista luhtitaloa kolmelle rakennuspaikalle, joista myöhemmin muodostetaan omat tontit.

- Rakennuspaikka 1 (T1): Kolme- ja neljäasuntoiset kaksikerroksiset asuintalot ja yksikerroksinen saunarakennus, talo A 511 k-m² ja talo B 410 k-m², saunarakennus 53 k-m².

- Rakennuspaikka 2 (T2): Kaksi neljäasuntoista kaksikerroksista asuintaloa, talo C 481 k-m² ja talo D 481 k-m².

- Rakennuspaikka 3 (T3): Kaksi kaksiasuntoista kaksikerroksista asuintaloa ja kaksi kellarillista varastorakennusta, talo E 310 k-m² ja talo F 310 k-m². Varasto H, 131 k-m² ja varasto I, 131 k-m².

Kaavoitustilanne

ASEMAKAAVA

Alueella on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan 11.2.2012. Rakennuspaikkaa koskevat seuraavat kaavamääräykset:

AR-3 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Uudisrakentaminen on toteutettava siten, että se sopii sijainnin, muodon, värityksen, julkisivujen jäsentelyn ja materiaalien osalta Kärsämäen kartanon ympäristökokonaisuuteen. Asuin- ja talousrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu tumma punatiili tai tummaksi peittomaalattu puu. Saumalaasti tiilen sävyinen. Rakennuksissa tulee olla satulakatto, kattokulma asuinrakennuksissa noin 1:1.5, talousrakennuksissa noin 1:2. Katemateriaalina tulee olla konesaumattu teräspelti tai tiili. Parvekkeiden ja katosten tulee olla sirorakenteisia ulokkeita. Parvekkeita ei sallita rakennusten päädyissä. Talousrakennukset tulee rakentaa erillisinä rakennuksina. Asuinrakennuksen julkisivun korkeus saa olla enintään 8 metriä ja talousrakennuksen enintään 4 metriä rakennuksen korkeimman julkisivun kohdalta maanpinnasta mitattuna. Puustellinkadun varren istutusvyöhyke tulee olla samassa korossa katutason kanssa. Maanpinnan likimääräinen korkeusasema on lukuarvona ohjeellinen. Rakennusten ja pihojen keskinäinen suhde tulee säilyä samana koko korttelialueella. Asuntojen pihat tulee rajata istutuksin. Leikki- ja oleskelualuetta tulee rakentaa vähintään 10 m²/100 m² asuinkerrosalaa kohden. Puita tulee istuttaa 1 kpl/100 m² vapaata tonttimaata kohti. Jäteastiat tulee keskittää, aidata yhteneväiseksi ja olla sävyltään tummat.

Ajoväylän ja pysäköintialueen tulee olla sorapintainen. Korttelialueelle saa sijoittaa sallitun rakennusoikeuden ylittäen koko korttelia palvelevan yhteisen tai kullekin tontille oman väestönsuojan. Korttelialueilla on sallittava naapuritonttien kesken yhteisjärjestely ajoyhteyksien, autopaikkojen, huoltoliikenteen, jätteiden keräilyn, jalankulun, ulko-oleskelutilojen ja yhdyskäytävien sekä kunnallisteknisen huollon järjestämiseksi. Korttelialueella tulee sallia maanalaisten johtojen tarvitsemien rasitteiden perustaminen.

sr-3 Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyvät. Pääasiallinen julkisivumateriaali ja vesikaton perusmuoto on säilytettävä. Rakennuslupaa käsitellessään on rakennuslautakunnan kuultava asiassa museoviranomaista.

a/t Rakennusala, jolle saa sijoittaa auton säilytyspaikan tai talousrakennuksen.

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Parvekkeiden ja katosten tulee olla sirorakenteisia. Rakennuksissa tulee käyttää ns. avoräystäitä. Rakentaminen on sovitettava alueen oleviin pinnanmuotoihin. Alueelta kertyvät pintavedet tulee johtaa hulevesiverkkoon. Pohjavesialueella tehtävissä täyttötöissä saa käyttää ainoastaan puhdasta, karkearakenteista kivennäismaalajia. Suunnittelualue sijaitsee merkittävällä pohjavesialueella. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Kortteleissa, jotka ovat pohjavesialueella on rakennusluvan yhteydessä esitettävä rakentamisen vaikutus pohjaveteen. Kortteleihin 100, 106 ja 30 kohdistuu hulevesien ja tarpeen vaatiessa myös jätevesien pumppausvelvoite. Liittymispisteet tulevat Heikki Huhtamäen kadulle. Autopaikat: AO-korttelialueilla autopaikkoja on rakennettava 2 ap/asunto. AP-korttelialueilla autopaikkoja on rakennettava 2 ap/asunto. AR-korttelialueilla autopaikkoja tulee rakentaa 1,5 ap/asunto + 1 vierasap/7 asuntoa. AK-1-korttelialueella autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap/85 k-m² + 1 vierasap/7 asuntoa. P-korttelialueella autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap/85 k-m².

Poikkeukset (MRL 58 §)

Rakennuspaikka 1 (T1):

• rakennusaloilta poikkeaminen, poikkeaminen rakennusalan rajaan kiinni rakentamisesta
• pysäköintialueen rakennusalalta poikkeaminen
• kattokulmasta poikkeaminen, määräys 1:1.5, rakennetaan 1:2
• rakennusoikeuden ylitys 21 k-m², 2,3 %. (Tulevan tontin osalta)

Rakennuspaikka 2 (T2)

• rakennusaloilta poikkeaminen, poikkeaminen rakennusalan rajaan kiinni rakentamisesta
• pysäköintialueen rakennusalalta poikkeaminen
• kattokulmasta poikkeaminen, määräys 1:1.5, rakennetaan 1:2
• rakennusoikeuden ylitys 62 k-m², 6,8 %. (Tulevan tontin osalta)

Rakennuspaikka 3 (T3)

• rakennusaloilta poikkeaminen, poikkeaminen rakennusalan rajaan kiinni rakentamisesta
• pysäköintialueen rakennusalalta poikkeaminen
• kattokulmasta poikkeaminen, määräys 1:1.5, rakennetaan 1:2.

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Yksi naapuri on tehnyt muistutuksen. Hakija on antanut vastineen naapurin muistutukseen.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

Päätöksen perustelut

Rakennuspaikka sijaitsee Kärsämäessä. Kyseessä on kuuden kaksikerroksisen luhtitalon, kahden kellarillisen talousrakennuksen- ja yksikerroksisen saunan rakentaminen. Rakennuspaikan muodostaa sitovan tonttijaon jälkeen yksi tontti. Tontti on tarkoitus jakaa kolmeksi eri tontiksi, jotka muodostavat yhden taloyhtiön. Kiinteistönmuodostuksen mukaan tonttijako on mahdollinen ja tontin rajat ja rakennusalat sopivat tonteille sekä suunnitelmien mukaiset rakennusoikeudet tulevat kaikilla tonteilla käytetyksi. Tontilla rakentamatta jäävä rakennusala tulee poistaa kaavamuutoksella. Asemakaavassa asuinrakennuksille tarkoitettu kerrosalamäärä jakamattomalle tontille on 2500 k-m² ja talousrakennuksille tarkoitettu kerrosala on 350 k-m². Kolmelle tontille jaettuna asuinrakennuksille tarkoitetut kerrosalamäärät jakautuvat: T1, 921 k-m², T2, 964 k-m² ja T3, 620 k-m². Yhteensä 2503 k-m². Talousrakennukset jakautuvat: T1 sauna ja tekniset tilat 53 k-m² ja T3 varastot H (kellarilla) 131 k-m² sekä I (kellarilla) 131 k-m². Yhteensä talousrakennukset 315 k-m². Kokonaisrakennusoikeutta ei ylitetä. Pysäköinnin rakennusaloilta poiketaan koska pysäköinti halutaan keskittää yhtenäiselle alueelle yhdessä varastojen kanssa. Rakennusten kattomuoto on asemakaavan mukainen satulakatto. Kaavan mukaan kattokulman tulee olla 1:1,5. Suunnitelma perustuu konseptirakentamiseen, jossa tyyppitalon kattokulma on 1:2. Kaavan rakennusalojen mukaisesta rakennusten sijoittelusta poiketaan tontin korkeusolosuhteisiin perustuen. Rakennukset A, E ja F on sijoitettu korkokäyrien suuntaisesti ja muodostavat yhtenäistä katunäkymää. Sijoittelulla on saavutettu esteetön kulkureitti rakennuksille ja vältetty korkeita sokkeli- ja tukimuurirakenteita. Talousrakennukset H ja I toimivat rinneratkaisuna tukimuurin tavoin pohjoiseen laskevalla tontilla asuinrakennusten ja pysäköinnin välillä. Asemakaavoituksella ei ollut suunnitelmiin huomautettavaa ja suunnitelma on asemakaavan hengen mukainen.

Rakennuspaikka (853-458-4-107, määräalat 4:107-M510 ja 4:107-M511) on osa voimassa olevan, asemakaavan muutoksen yhteydessä hyväksytyn tonttijaon tonttia 1. Tontti ei ole rekisterissä, koska tontin omistaja (poikkeamisen hakija) ei ole hakenut tontin lohkomista. Maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n 2 momentista poiketen Helsingin, Vantaan ja Turun asemakaava-alueilla rakennuslupa voidaan myöntää ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakennusta saa ottaa käyttöön ennen kuin tontti on merkitty kiinteistörekisteriin.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1Asemapiirros 16.12.2019

Liite 2Kerrosalalaskelma

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Naapurin muistutus 3.12.2020

Oheismateriaali 3Vastine naapurin muistutukseen 15.2.2021

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää seuraavilla ehdoilla myöntää 16.12.2019 päivätyn hakemuksen ja liitteenä olleen 16.2019 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset:

- rakennuksia ei saa ottaa käyttöön ennen kuin tontit on merkitty kiinteistörekisteriin, ja

- asemakaavanmuutoksen valmistelutyötä koskeva sopimus pitää allekirjoittaa ennen poikkeamispäätöstä vastaavan rakennusluvan myöntämistä.

Samalla kaupunkiympäristölautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 950 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (5 kpl), yhteensä 1300 euroa.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 20.4.2021 § 123

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa syntyi äänin 11-2.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän hylkäysehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Häkkinen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin hylkäysehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 11-2.

Sandelinin hylkäysehdotuksen perustelut:

"Rakentamista tulee ohjata asemakaavoituksella. Poikkeamispäätöksessä esitetyt muutokset muuttavat olennaisesti asemakaavaa, jossa paikkaan on kaavoitettu rivitaloja. Mikäli rakentamista ei tehdä voimassa olevan asemakaavan perusteella, hanke edellyttää asemakaavamuutosta."

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.