Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta4902.03.20216

2352-2020 (03 06 02)

Oikaisuvaatimus koskien vahingonkorvauspäätöstä vesivahingosta

Tiivistelmä:

Omakotitalon kellariin on noussut vettä ja kaupungilta on vaadittu vahingonkorvausta sillä perusteella, että kadulta tontille valuva hulevesi olisi aiheuttanut vahingon. Esitetään hylättäväksi vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämispäätöksestä tehty oikaisuvaatimus.

Kylk § 49

Kaupunkiympäristötoimiala, lakiharjoittelija Juuli Jaraskari ja valvontalakimies Esa Mettälä, 19.2.2021

Kuvaus asiasta

Pientalon omistajat vaativat Turun kaupungilta vahingonkorvausta Tarkk’ampujankadulla sijaitsevan omakotitalon vesivahingosta. Hakijoiden mukaan omakotitalon kellariin on kellarin lattian ja seinän välisestä liikuntasaumasta noussut hulevettä. Mainitusta vedestä ei ole aiheutunut vahinkoa talon rakenteille, mutta veden kuivattaminen on maksanut 947,60 euroa, jota kustannusta hakijat vaativat kaupungilta vahingonkorvauksena. Hakijoiden mukaan Tarkk’ampujankadulla liikkuva hulevesi valuu kadulta heidän tontilleen.

Toimialajohtaja on 13.5.2020 § 62 päätöksellään hylännyt korvausvaatimuksen. Turun kaupunki on katsonut, että kyseessä olevan vesivahingon syynä eivät ole Tarkk’ampujankadulta valuneet hulevedet, vaan kyseiselle omakotitontille sataneet vedet, joiden hallinta on tontin omistajien vastuulla. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on tehty väärien ja vajavaisten tietojen valossa. Vaatimuksen mukaan hulevesi on valunut kiinteistölle sen vuoksi, että vesi ei ole mennyt sadevesikaivoon, jonka kaupunki on kyseiseen kohtaan asentanut. Oikaisuvaatimuksen mukaan hulevesi on valunut tiehöyläyksen tien laitaan jättämän pykälän vuoksi ajourien kautta hakijoiden kiinteistölle asti. Kaupunki on tehnyt vahinkotapahtuman jälkeen höyläyksiä katuun, minkä jälkeen sadevesi on valunut tien toisella puolella olevaan kaivoon. Oikaisuvaatimuksen tekijät katsovat, että kaupunki myöntää kunnossapidon laiminlyönnin sen vuoksi, että kaupunki on rakentanut kyseiseen kohtaan uuden sadevesikaivon sekä tehnyt höyläyksiä katuun vahinkotapahtuman jälkeen.

Sovelletut lainkohdat

Kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, Kunnossapitolaki 3 § ja 4 §)

Tontille johtavan kulkutien, tonttiliittymän kunnossapito kuuluu tontin omistajalle tai vuokraajalle (Kunnossapitolaki 4 §)

Kadun puhtaanapito kuuluu tontin omistajalle tai vuokraajalle tietyin rajoituksin (Kunnossapitolaki 9 § ja 10 §)

Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. (Maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL 103 i §)

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. (MRL 103 e §)

Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella, imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä, ja edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin. (MRL 103 c §)

Kiinteistön omistajan tai haltijan on johdettava kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon. (MRL 103 f §)

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistosta ja rakenteista 103 g §:ssä tarkoitettuun rajakohtaan asti. Järjestelmän, laitteiston ja rakenteiden on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä ja turvallisia olosuhteita. (MRL 103 h § 1 mom)

Kiinteistön omistajan tai haltijan on toteutettava hulevesien hallinta kiinteistöllä kunnan hulevesijärjestelmän kanssa yhteensopivaksi. (MRL 103 h § 2 mom)

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. (VahingonkorvausL 2 luku 1 §)

Perustelut

Hulevedet

Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella ja kiinteistön omistaja vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Mitä samassa luvussa säädetään hulevesistä, koskee MRL 103 a §:n mukaisesti myös perustusten kuivatusvesiä. Kiinteistön omistajalle tai haltijalle kuuluva hulevesien hallinta käsittää oikeuskirjallisuuden (Jääskeläinen et al.) mukaan erityisesti kiinteistön hulevesijärjestelmien rakentamisen ja kunnossapidon siten, että lain 103 c §:n mukaiset hulevesien hallinnalle asetettavat yleiset tavoitteet otetaan huomioon. Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on muun muassa ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Näin ollen kiinteistön omistajan vastuulle kuuluu hulevesijärjestelmän rakentamisen ja kunnossapidon osalta ehkäistä kiinteistölle aiheutuvia haittoja.

Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee MRL 103 f §:n mukaan johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon. MRL 103 h §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistoista ja rakenteista kunnan hulevesijärjestelmän rajakohtaan asti. Vastuuseen kuuluu laitteiston suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito. Kiinteistön omistajan tulee toteuttaa hulevesien hallinta kiinteistöllä kunnan hulevesijärjestelmän kanssa yhteensopivaksi. Kyseessä olevalle tontille on rakennusluvan yhteydessä toimitettujen viemärisuunnitelmien mukaisesti rakennettu sadeverikaivoja. Kaupungille toimitettujen valokuvien perusteella suunnitelman mukainen tontilla lähimpänä katua sijaitseva sadevesikaivo on ainakin osittain maanpinnan yläpuolella, jolloin vesi ei voi valua sadevesikaivoon. Tontin hulevesien hallinnasta ei ole tältä osin huolehdittu asianmukaisesti, mikä osaltaan vaikuttaa tontille kertymän huleveden määrään. Lain mukaan on kiinteistön omistajan vastuulla huolehtia kiinteistön hulevesijärjestelmästä ja siihen kuuluvista laitteista. Hulevesiä ei ole myöskään tältä osin johdettu asianmukaisesti kaupungin hulevesijärjestelmään.

Arvioitaessa kaupungin hulevesijärjestelmän toimivuutta on huomioitava vahinkoaikaan vallinneet sääolosuhteet. Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämien sadetilastojen mukaan sademäärä joulukuussa 2019 on Turussa ollut hyvin runsas, 106,1 millimetriä. Oikaisuvaatimuksen mukaan vahinkopäivää edeltävällä viikolla on satanut 71,3 mm vettä, minkä vuoksi maa on jo valmiiksi ollut kylläinen vedestä. Ennen vahinkopäivää ja vahinkopäivänä on satanut paljon. Kunnan yleisten alueiden hulevesijärjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan rakentaa vetokyvyltään sellaiseksi, että se vastaisi jatkuvasti poikkeuksellisten olosuhteiden maksimikapasiteettia. Tästä huolimatta hulevesiverkosto on rakennettu asianmukaisesti eikä kunta ole laiminlyönyt velvoitteitaan. Myöskään tontin hulevesijärjestelmää ei yleensä mitoiteta poikkeusolosuhteita vastaavaksi, jolloin on mahdollista, että hulevedet aiheuttavat ongelmia tontilla. On täysin mahdollista, että hulevesijärjestelmät sekä tontilla että kadulla ja muilla yleisillä alueilla ovat asianmukaiset ja vaatimusten mukaan rakennetut, mutta siitä huolimatta poikkeuksellisissa olosuhteissa hulevesistä aiheutuu ongelmia.

Kunnossa- ja puhtaanapito

Kadun kunnossapito kuuluu lain mukaan kunnalle. Tämä kunnossapito tarkoittaa mm. kadun rikkoutuneen päällysteen korjaamista tai uudelleen päällystämistä, sorapäällysteisen kadun tasaisena pitämistä ja sorapäällysteisen kadun ajoradan pölyn sitomista. Kunnossapidon taso määräytyy laissa määriteltyjen seikkojen perusteella, joita ovat mm. kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset. Liikennemäärät vaikuttavat oleellisesti myös siihen, onko katu tarpeen asfaltoida vai ei.

Sorapintaisen kadun höylääminen ja suolaaminen ovat perustoimia kadun kunnossapitämiseksi. Kadun höyläämisessä sorapintaisen kadun reunaan syntyy reunus, joka toimiin kestopäällysteisen kadun betonisen reunakiven tapaan ja ohjaa vettä kadulla eteenpäin kohti kadun sadevesikaivoja. Sorareunus ei ole yhtä tehokas kuin betoninen reunakivi ja sorareunus myös rikkoontuu helposti. Erityisesti tonttiliittymien kohdalla sorareunus menee rikki, koska sen yli ajetaan.  Tällöin vedelle syntyy valumareitti ja jos tontin pihamaan korkeusasema on alempana kuin katu, vesi valuu jossakin määrin tontille. Tämä on huomioita tontin rakentamista suunniteltaessa silloin kuin ollaan sorapäällysteisellä kadulla. Kestopäällysteisellä kadulle myös tonttiliittymän kohdalla on betoninen reunakivi estämässä veden valumista tontille.

Kadun puhtaanapito taas lain mukaan kuuluu tontin omistajalle tai vuokraajalle tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Kadun puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä, kuten kadulle kerääntyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä. Kadulla olevien lehtien siivoaminen sadevesikaivon päältä on näin ollen kaivon kohdalla ja kaivon puolella katua sijaitsevan kiinteistön omistajan tai vuokraajan velvollisuus. Korvausvaatimuksessa viitattu sadevesikaivon tukkeutuminen lehtien takia ei johdu kaupungin laiminlyönnistä vaan tontinomistajan tai vuokraajan puhtaanapitovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Korvausvastuu

Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonkorvauslain mukaan vahingon aiheuttajalta tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta. Kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin. Asiassa ei voi pitää selvitettynä, että kaupunki olisi omalla toiminnallaan vaikeuttanut hulevesien hallintaa kiinteistöllä tai että kadun hulevesijärjestelmä olisi ollut puutteellinen. Kaupunkiympäristön kunnossapidolta saadun selvityksen mukaan Tarkk’ampujankatu sekä Lehmikuja ovat olleet kaupungin kunnossapitovelvollisuuden edellyttämässä kunnossa. Kadun höylääminen on normaalia sorapintaisen kadun säännöllistä kunnossapitoa, eikä oikaisuvaatimuksessa esitettyä kadun höyläämistä voi pitää sellaisena seikkana, joka merkitsisi kaupungin myöntävän kadun kunnossapidon olleen puutteellista. Päin vastoin, kadun kunnossapidosta on höyläyksellä huolehdittu riittävällä tavalla. Runsaat sateet, erityisesti poikkeuksellisen runsaat sateet monesti aiheuttavat kunnossapito tarvetta ja höyläämisen tarvetta sorapintaisella kadulla.

Myöskään sitä seikkaa, että kaupunki on asentanut kadulle uuden sadevesikaivon, ei voida pitää sellaisena seikkana, että kaupungin laiminlyönti voitaisiin pitää näytettynä. Sadekaivojen lukumäärä kadulla on jo ennen uuden kaivon asentamista vastannut tavanomaista mitoitusta vastaavissa kohteissa. Kaupunki on höyläyksen ja sadekaivon asentamisen osalta toiminut osaltaan sen yli, mihin kaupunki on lain mukaan velvollinen.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää lisäksi, että toiminta tai laiminlyönti on aiheuttanut syntyneen vahingon. Asiassa ei voi pitää osoitettuna, että vahingon aiheuttajana olisivat kunnan huolimattomuudellaan tai laiminlyönnillään kiinteistölle johtamat vedet. Sille, että vahinko ei olisi voinut johtua ainoastaan kiinteistölle sataneista vesistä, ei voi saada riittävää varmuutta, erityisesti ottaen huomioon vahinkotapahtumaa edeltänyt runsas sademäärä sekä tontin sadevesikaivon virheellinen tai keskeneräinen asennus maanpinnan yläpuolelle. Kaupunki on toiminut velvoitteidensa mukaisesti eikä sen hulevesijärjestelmässä ole kohteessa kaupunkiympäristön kunnossapidon antaman selvityksen mukaan ollut puutteita. Kadun kunnossapidosta ja hulevesien hallinnasta on huolehdittu riittävällä tavalla. Kaupunki ei ole laiminlyönyt velvoitteitaan.

Kiinteistön rakennustekniset ominaispiirteet, kuten kiinteistön poikkeuksellinen korkeusasema suhteessa katuun, mikä saattaa asettaa erityisen vaatimustason hulevesien hallinnalle, on myös korostetusti huomioitava kiinteistölle rakentamista ja hulevesijärjestelmää suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kyseessä olevan tontin pihamaa on selvitysten perusteella suunniteltu ja rakennettu Tarkk’ampujankadun pintaa alemmaksi. Kiinteistön omistajat ovat olleet jo rakennusvaiheessa tietoisia yleisen viemärin padotuskorkeudesta. Asemapiirroksen mukaan pihan on tarkoitus laskea kadulta poispäin mentäessä kohti tontin takaosaa. Viemärisuunnitelman mukaiset sadevesikaivojen korkeudet laskevat kadulta poispäin mentäessä kohti tontin takaosaa. Suunnitelmissa olevien korkeuslukujen mukaan vesi valuu osittain kadulta tontille, aivan kuten on kaikesta päätellen suunniteltu. Tonttiliittymä muodostaa kadulle kohdan, joka muuttaa kadulla valuvan veden suuntaa, koska kadun reunaan höylätty reunus on poikki tonttiliittymän kohdalta eikä reuna ohjaa vettä valumaan kadulla eteenpäin. Tontille rakentaminen on muuttanut vedenkulkua kadulla siten, että se osittain valuu tonttiliittymää pitkin katua alemmaksi rakennetulle tontin pihamaalle. Tontille on suunniteltu kadun välittömään läheisyyteen sadevesikaivo, jota ei ollut vielä asennettu sellaiseen korkeuteen, että hulevesi olisi päässyt valumaan kaivoon. Lisäksi rakennuksen vesitiiviyteen on maan alle rakennettaessa kiinnitettävä erityisesti huomiota. Tontin ominaispiirteiden ja rakennusteknisten erityisvaatimusten aikaansaama erityinen vahinkoriski kuuluu kiinteistön omistajalle. Kunnan hulevesijärjestelmää suunniteltaessa ei ole mahdollista ottaa huomioon jokaisen yksittäisen kiinteistön erityisominaisuuksia eikä kaupungilla ole tällaista velvollisuutta.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella voitaisiin pitää selvitettynä, että vahinko olisi aiheutunut Turun kaupungin huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Kaupungille ei ole syntynyt lakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta vahingosta.

Oheismateriaali 1Oikaisuvaatimus 5.6.2020

Oheismateriaali 2Toimialajohtajan päätöspöytäkirja 13.5.2020 § 62

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä toimialajohtajan päätöksestä 13.5.2020 § 62 tehdyn oikaisuvaatimuksen ja siinä esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

aoOikaisuvaatimuksen tekijät