HALLINNANJAKOSOPIMUS      

1.Kiinteistö

Tämä hallinnanjakosopimus koskee Turun kaupungin 15. kaupunginosan korttelin 97 tonttia numero 2 (kiinteistötunnus 853-15-97-2), jota jäljempänä tässä sopimuksessa kutsutaan Kiinteistöksi. Sopijapuolet ovat yhteisesti vuokranneet Kiinteistön Turun kaupungilta 17.07.2019 solmitulla maanvuokrasopimuksella ko. sopimuksessa tarkemmin määrätyillä ehdoilla (vuokraoikeuden laitostunnus: 853-15-97-2-L1). Maanvuokrasopimuksen mukainen vuokra-aika on 1.10.2019-31.12.2068.

Tällä sopimuksella sovitaan Kiinteistön hallinnanjaosta Sopijapuolten kesken.

Pinta-alaltaan 4.444 m2:n Kiinteistö kuuluu voimassa olevan ase­makaavan mukaan asuinkerrostalojen (AK-1) korttelialueeseen ja sille on asemakaavassa merkitty raken­nusoikeutta yhteensä 7.200 kem2. Lisäksi voimassa oleva asemakaava sallii autohallirakennuksen rakentamisen Kiinteistölle kaavassa osoitetussa laajuudessa. Rakennettavan autohallirakennuksen päälle pihakannen tasoon toteutetaan osa Kiinteistön pihatoiminnoista.

2.Sopijapuolet

2.1.   Asunto Oy Turun Pääskynpesä   (Y-tunnus 3106788-1),

Sopijapuolta kutsutaan jäljempänä tässä sopimuksessa ”Pääskynpesäksi”.

2.2.   Asunto Oy Turun Pääskynmetsä   (Y-tunnus 3106799-6),

Sopijapuolta kutsutaan jäljempänä tässä sopimuksessa ”Pääskynmetsäksi”.

2.3.   Asunto Oy Turun Pääskynlehto   (Y-tunnus 3106821-9),

Sopijapuolta kutsutaan jäljempänä tässä sopimuksessa ”Pääskynlehdoksi”.

jäljempänä yhdessä ”Sopijapuolet”.

3.Hallinta-alueet

Sopijapuolet ovat sopineet Kiinteistön hallintaoikeuden jakautumisesta seuraavaa:

3.1 Pääskynpesä hallitsee yksin liitteeseen l kirjaimella A merkittyä aluetta. Pääskynpesä tulee toteuttamaan omistukseensa ja yksinomaiseen hallintaansa liitteessä 1 alueelle A kuvatun asuinrakennuksen. Hallinta-alue A ja sille toteutettava asuinrakennus ulottuu E kirjaimella merkityn alueen yläpuolelle siten kuin liitteen 1 leikkauskuvassa on kuvattu. Pääskynpesä on oikeutettu käyttämään Kiinteistölle asemakaavassa osoitetusta asuinrakennusoikeudesta hallinta-alueellaan myönnetyn rakennuslupapäätöksen mukaisesti 2461 kem2/ 7200 kem2.

3.2 Pääskynmetsä hallitsee yksin liitteeseen l kirjaimella B merkittyä aluetta. Pääskynmetsä tulee toteuttamaan omistukseensa ja yksinomaiseen hallintaansa liitteessä 1 alueelle B kuvatun asuinrakennuksen. Hallinta-alue B ja sille toteutettava asuinrakennus ulottuu E kirjaimella merkityn alueen yläpuolelle siten kuin liitteen 1 leikkauskuvassa on kuvattu. Pääskynmetsä on oikeutettu käyttämään Kiinteistölle asemakaavassa osoitetusta asuinrakennusoikeudesta hallinta-alueellaan 2369,5 kem2 / 7200 kem2.

3.3 Pääskynlehto hallitsee yksin liitteeseen l kirjaimella C merkittyä aluetta. Pääskynlehto tulee toteuttamaan omistukseensa ja yksinomaiseen hallintaansa liitteessä 1 alueelle C kuvatun asuinrakennuksen. Hallinta-alue C ja sille toteutettava asuinrakennus ulottuu E kirjaimella merkityn alueen yläpuolelle siten kuin liitteen 1 leikkauskuvassa on kuvattu. Pääskynlehto on oikeutettu käyttämään Kiinteistölle asemakaavassa osoitetusta asuinrakennusoikeudesta hallinta-alueellaan 2369.5 kem2/ 7200 kem2.

3.4 Sopijapuolet hallitsevat yhdessä liitteeseen l merkinnällä D (edellä kohtien 3.1, 3.2 ja 3.3 ulkopuolelle jäävä tontinosa) merkittyä Kiin­teistön aluetta. Sopijapuolet toteuttavat tälle yhdessä hallitsemalleen alueelle mm. viheralueet istutuksineen, leikki- ja oleskelupihat varusteineen, jätepisteet sekä jalankulku-, liikennealueet, pelastusajoneuvojen pelastuspaikat, vierasautopaikat sekä yhteisen autohallin E (jonka hallinnanjako kuvataan jäljempänä kohdassa 5 sekä liitteessä 2).

3.5 Selvyyden vuoksi todetaan, että Pääskynmetsän (kohta 3.2) ja Pääskynlehdon (kohta 3.3) hallinta-alueille toteutettavien asuinrakennusten suunnittelu on tämän sopimuksen allekirjoitushetkellä vielä kesken. Tästä syystä asuinrakennusoikeuden määrä niiden osalta ei ole vielä selvillä. Osapuolet sitoutuvat päivittämään rakennusoikeudet vastaamaan rakennuslupapäätösten mukaista tilannetta siinä vaiheessa, kun suunnittelu Pääskynmetsän ja Pääskynlehdon osalta on valmistunut ja niiden rakennuslupapäätökset ovat lainvoimaiset. Selvyyden vuoksi todetaan, ettei tällä rakennusoikeuksien muutoksella ole vaikutusta Pääskynpesän rakennusoikeuden määrään.

Hallinta-alueiden toteutus sekä liittymä- ja käyttösopimusten kustannustenjako

Kukin Sopijapuoli vastaa yksin kustannuksellaan oman hallinta-alueensa sekä sille rakennettavan rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta sekä mahdollisesta uudelleenrakentamisesta, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

Kukin Sopijapuoli vastaa yksin omaa hallinta-aluettaan ja rakennuksiaan varten tarvittavi­en vesi-, jätevesi-, sähkö- lämpö-, tietoliikenne- tai vastaavien verkkojen liitty­mä- ja käyttösopimusten sekä mm. kiinteistönhoitoa, jätehuoltoa, isännöintiä ja vakuutuksia koskevi­en sopimusten tekemisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Mikäli jonkin toimittajan osalta liittymä- tai käyttösopi­muksen tekeminen on mahdollista vain kiinteistökohtaisesti tai se palvelee useampaa osapuolta, sopivat Sopijapuolet tämän järjes­tämisestä siten, että Sopijapuolista se, jonka nimiin ko. sopimus kirjataan, sitoutuu pitämään sopimuksen voimassa niin kauan kuin se on Kiinteistölle toteutettavien rakennusten näkökulmasta tarpeen ja sopimuksesta aiheutuvat kustannukset jaetaan Sopijapuolten kesken kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien suhteessa. Siltä osin kuin sopimuksesta aiheutuu Sopijapuolten kesken määrään perustuvia kustannuksia, maksetaan kustannukset mitattujen kulutusyksiköiden ja kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu. Velvollisuus osallistua em. kustannuksiin alkaa siitä hetkestä, kun Sopijapuolen omalle hallinta-alueelle rakennettava uudisrakennus on valmistunut ja viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi.

Sopijapuolten yhteisessä hallinnassa olevalla alueella (D ja E) Sopijapuolet vastaavat alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta aina kunkin Sopijapuolen oman hallinta-alueen rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueiden rakentaminen toteutetaan vaiheittain ja alueen (D ja E) rakentaminen sisällytetään aina kunkin Sopijapuolen oman hallinta-alueen rakentamista koskevaan urakkasopimukseen.

4.Autohalli

Kiinteistölle toteutetaan Sopijapuolten yhteiseen omistukseen liitteessä 1 merkinnällä E osoitettu osittain maanalainen autohallirakennus. Sopijapuolet omistavat autohallin jäljempänä todettujen autohallissa sijaitsevien autopaikkojen lukumäärien suhteessa. Autohallirakennus siihen liittyvine kulku- ja ajoväylineen sekä laitteineen ja varusteineen muodostaa Sopijapuolten yhteiseen käyttöön tulevan pysäköintiratkaisun siten, että autohallirakennukseen on kullekin Sopijapuolelle osoitettu sen yksinomaiseen käyttöön ja hallintaan tulevat pysäköintipaikat. Autohalliin toteutetaan yhteensä tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti 84 autopaikkaa.

Ajo ja jalankulku autohalliin tapahtuu autohallia palvelevien liikennealueiden, kulkuyhteyksien ja kulkuovien kautta. Hätätilanteissa Sopijapuolilla on oikeus käyttää autohallin kaikkia hätäpoistumisteitä riippumatta siitä, kenen hallinta-alueella ne sijaitsevat.

Autohallin yhteisestä hallinnasta huolimatta Sopijapuolten kesken on sovittu oikeudesta sijoittaa asemakaavan mukaiset autopaikat yhteiseen autohalliin seuraavasti:

-Pääskynpesällä on pysyvä käyttöoikeus autohallissa sijaitseviin autopaikkoihin AH1-AH28 eli yhteensä kahteenkymmeneenkahdeksaan (28) autopaikkaan

-Pääskynmetsällä on pysyvä käyttöoikeus autohallissa sijaitseviin yhteensä kahteenkymmeneenkahdeksaan (28) autopaikkaan, joiden sijoittelu ja numerointi selviää suunnittelun edetessä.

-Pääskynlehdolla on pysyvä käyttöoikeus autohallissa sijaitseviin yhteensä kahteenkymmeneenkahdeksaan (28) autopaikkaan, joiden sijoittelu ja numerointi selviää suunnittelun edetessä.

Selvyyden vuoksi todetaan, että Pääskynmetsän ja Pääskynlehdon hallinta-alueille toteutettavien asuinrakennusten suunnittelu on tämän sopimuksen allekirjoitushetkellä vielä kesken. Tästä syystä niiden autopaikkojen määrä ei myöskään ole vielä täysin selvillä. Osapuolet sitoutuvat päivittämään autopaikkamäärät vastaamaan rakennuslupapäätösten mukaista tilannetta siinä vaiheessa, kun suunnittelu Pääskynmetsän ja Pääskynlehdon osalta on valmistunut ja niiden rakennuslupapäätökset ovat lainvoimaiset. Selvyyden vuoksi todetaan, ettei tällä muutoksella ole vaikutusta Pääskynpesän autopaikkojen määrään. Sopijapuolet vastaavat autohallin ja sitä palvelevien järjestelmien käytöstä, kunnossapidosta, hoidosta ja mahdollisesta peruskorjauksesta sekä uusimisesta yhdessä autopaikkojen lukumäärään perustuvassa omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Velvollisuus osallistua em. kustannuksiin alkaa kunkin Sopijapuolen osalta siitä hetkestä, kun Sopijapuolen omalle hallinta-alueelle rakennettava uudisrakennus on valmistunut ja Sopijapuolen käyttöön tulevat autopaikat on viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi. Autohallin yleisvalaistus, sähkölämmitystolppien ja savunpoisto- yms. laitteiden sähkönkulutus järjestetään Pääskynpesän nimissä olevasta sähköliittymästä erillismittauksella. Tältä osin autohallin sähkönkulutuksesta aiheutuvista kustannuksista vastaavat Sopijapuolet autopaikkojen lukumäärien suhteessa.

Niiltä osin, kun autohallissa on vain yhtä Sopijapuolta palvelevia rakenteita, laitteita tai järjestelmiä, vastaa tämä yksin näiden hoidosta, kunnossapidosta ja mahdollisesta peruskorjauksesta ja uusimisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi, mikäli autohallipaikoille asennetaan sähköautojen latauspisteitä, johdetaan niihin sähkö Pääskynpesän nimissä olevasta sähköliittymästä erillismittauksella siten, että autopaikkakohtainen sähkönkulutus voidaan mitata ja kukin autopaikkoja hallitseva Sopijapuoli vastaa näistä kustannuksista suhteessa Pääskynpesään ja on oikeutettu perimään nämä kustannukset edelleen autopaikan varsinaiselta käyttäjältä.

Kukin Sopijapuoli vastaa autohallirakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta ja varustamisesta oman uudisrakennushankkeensa yhteydessä. Autohallirakennuksen rakentaminen sisällytetään aina kunkin Sopijapuolen uudisrakennushankkeen rakentamista koskevaan urakkasopimukseen.

5.Piha-alue katutasossa ja pihakannella

Sopijapuolten yhteisessä hallinnassa olevan Kiinteistön kaikki piha-alueet suunnitellaan ja rakennetaan koko kiinteistöä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Sopijapuolilla on yhtäläinen oikeus käyttää kaikkia yhteisessä hallinnassa olevia piha-alueen (D) vieraspysäköintipaikkoja, ajo- ja kulkuteitä, portaita, leikki- ja oleskelualueita, jäteastioita sekä viher- ja istutusalueita niillä olevine laitteineen ja varusteineen.

Kiinteistölle toteutetaan osana yhteisessä hallinnassa olevan piha-alueen yhteydessä liitteessä 1 viitteellisesti osoitetut jätepisteet (2 kappaletta), jotka ovat kaikkien Sopijapuolten yhteisessä käytössä siitä hetkestä, kun Sopijapuolen käyttöön osoitettu rakennus on valmistunut ja viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi. Jätesopimus tehdään ensimmäiseksi valmistuvan yhtiön nimiin ja siitä aiheutuvat kustannukset jaetaan edellä kohdassa 4 kuvatulla tavalla. Selvyyden vuoksi todetaan, että jätepisteet toteutetaan vaiheistettuna Sopijapuolten rakennushankkeiden rakentamisen yhteydessä.

Siltä osin kuin piha-alueen valaistus ja muu sähkönkäyttö on järjestetty jonkun Sopijapuolen nimissä olevasta mittauskeskuksesta erillismittauksella ja on useamman Sopijapuolen käytössä, jaetaan siitä aiheutuvat kustannukset kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa. Puolestaan niiltä osin kuin piha-alueen valaistus toteutetaan asuinrakennuksen ulkoseiniin kiinnitetyin valaisimin vastaavat valaisimista ja niistä aiheutuvista kustannuksista kuten sähkönkulutuksesta, kunnossapidosta, hoidosta, peruskorjauksista ja uusimisista se Osapuoli, jonka omistaman rakennuksen seinään valaisin on kiinnitetty.

Sopijapuolet vastaavat piha-alueen (D) käytöstä, kunnossapidosta, hoidosta ja mahdollisesta peruskorjauksesta sekä uusimisesta kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa. Velvollisuus osallistua em. kustannuksiin alkaa siitä hetkestä, kun Sopijapuolen omalle hallinta-alueelle rakennettava uudisrakennus on valmistunut ja viranomaisten toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi. Yhteisen piha-alueen rakentaminen sisällytetään edellä todetulla tavalla kunkin Sopijapuolen oman hallinta-alueen rakentamista koskevaan urakkasopimukseen.

6.Viemärit, putket ja johdot

Autohallia ja asuinrakennuksia palvelevia savunpoistoon ja ilmanvaihtoon liittyviä rakenteita, kuiluja, putkia, kanavia ja laitteita sekä autohallia ja asuinrakennuksia palvelevia vesi-, viemäri- ja sähköjohtoja sekä niihin liittyviä laitteita voidaan tarvittaessa sijoittaa koko Kiinteistön alueelle hallinta-alueiden rajoista välittämättä.

Sopijapuolilla on puolin ja toisin oikeus sijoittaa omia hallinta-alueitaan palvelevia sade- ja jätevesiviemäreitä, salaojia sekä vesi-, lämpö-, iv-, sähkö-, tietoliikenne- yms. johtoja ja putkia niihin kuuluvine laitteineen yhteisessä hallinnassa olevalle alueelle (D ja E) ja rakennuksiin sekä toistensa hallinta-alueille ja rakennuksiin. Vastaavasti myös ainoastaan yhteisessä hallinnassa olevaa aluetta (D ja E) palvelevia johtoja, putkia ja laitteita voidaan sijoittaa Sopijapuolten hallinta-alueelle. Tämä sopimus ei ota kantaa johtojen, putkien ja laitteiden tarkkaan sijaintiin ja niiden rakentamiseen liittyviin detaljeihin, vaan Sopijapuolet sitoutuvat suunnittelemaan ja rakentamaan Kiinteistön viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti edellä sovittua periaatetta noudattaen.

Tässä kohdassa tarkoitettujen johtojen, putkien ja laitteiden rakentamisesta, käytöstä, hoidosta, kunnossapidosta ja mahdollisesta peruskorjauksesta sekä uusimisesta vastaavat Sopijapuolet kukin niiltä osuuksilta, kun ne niitä käyttävät. Siltä osin, kuin johdot, putket ja laitteet palvelevat kaikkia Sopijapuolia, jaetaan näiden rakentamisesta, käytöstä, hoidosta, kunnossapidosta ja mahdollisesta peruskorjauksesta sekä uusimisesta aiheutuvat kustannukset kunkin johtoja, putkia ja laitteita tarvitsevan Sopijapuolen kesken kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa. Velvollisuus osallistua em. kustannuksiin alkaa siitä hetkestä, kun Sopijapuolen omalle hallinta-alueelle rakennettava uudisrakennus on valmistunut ja viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi.

7.Yhteiset rakenteet

Kullakin Sopijapuolella on pysyvä oikeus ulottaa oman hallinta-alueen rakentamisen kannalta välttämättömiä rakenteita, laitteita tai järjestelmiä hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti yhteisessä hallinnassa olevalle alueelle sekä toistensa hallinta-alueille. Tässä kohdassa tarkoitettujen hallinta-alueiden rajat ylittävien rakenteiden, laitteiden tai järjestelmien käytöstä, hoidosta, kunnossapidosta ja mahdollisesta peruskorjauksesta sekä uusimisesta vastaa aina se Sopijapuoli, jota ne palvelevat. Mikäli tässä kappaleessa esitetyt asiat palvelevat kaikkia Sopijapuolia, vastaavat Sopijapuolet em. kustannuksista kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa. Velvollisuus osallistua em. kustannuksiin alkaa siitä hetkestä, kun Sopijapuolen omalle hallinta-alueelle rakennettava uudisrakennus on valmistunut ja viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi.

8.Vakuutukset

Sopijapuolet sitoutuvat vakuuttamaan kukin erikseen omistamansa ja hallitsemansa rakennuksen sen täydestä arvosta. Sopijapuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä omaisuuttaan vakuuttaessaan siten, että kaikki Kiinteistöä koskevat vakuutukset pyritään ensisijaisesti ottamaan samalta vakuutuksentarjoajalta, ja kuitenkin siten, että Sopijapuolten yhteinen omaisuus ja yhteinen intressi tulevat aina vakuutussopimuksissa huomioiduksi.

Sopijapuolet voivat niin halutessaan sopia yhteisen erillisen vakuutuksen ottamisesta koko autohallille ja piha-alueelle, jossa edunsaajina tulee olla alueen käyttämiseen oikeutetut Sopijapuolet. Tällöin Sopijapuolet vastaavat vakuutusmaksusta kohdassa 3. mainittujen rakennusoikeuksien suhteessa. Mahdollisen vahingon sattuessa korvaussumma on käytettävä vahingoittuneen omaisuuden korjaamiseen tai uudelleen rakentamiseen.

Velvollisuus osallistua em. kustannuksiin alkaa kunkin Sopijapuolen osalta siitä hetkestä, kun Sopijapuolen omalle hallinta-alueelle rakennettava uudisrakennus on valmistunut ja viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi. Vakuutuskorvaukset on käytettävä mahdollisen vahingon sattuessa täysimääräisesti tuhoutuneen tai vaurioituneen omaisuuden korjaamiseen tai uudelleenrakentamiseen.

9.Kiinteistövero

Sopijapuolet vastaavat Kiinteistöön kohdistuvasta kiinteistöverosta maanvuokrasopimuksen mukaisesti. Asuinrakennuksista maksettavista kiinteistöveroista vastaavat ko. rakennusten omistajat kokonaisuudessaan yksin. Sopijapuolten yhteisessä omistuksessa olevien rakennusten (so. autohalli) osalta Sopijapuolet vastaava kiinteistöverosta kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa tai verottajan Sopijapuolille erikseen määrittelemien verotusarvojen mukaisesti.

10.Maanvuokrasopimuksen mukaiset vastuut

Sopijapuolet sitoutuvat yhteisvastuullisesti vastaamaan Turun kaupungille 17.07.2019 allekirjoitetussa maanvuokrasopimuksessa vuokramiehelle asetetuista maksuista, takuista, muista velvoitteista ja sitoumuksista, mukaan lukien vuokran maksusta. Maanvuokrasopimuksesta aiheutuvat kustannukset jaetaan Sopijapuolten kesken kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa. Mikäli joku Sopijapuolista toteuttaa omistamaansa ja hallitsemaansa rakennukseen enemmän kerrosalaa kuin mitä vuokrasopimuksen perusteella perittävän vuokran määrittämisessä on huomioitu tai kaava sallii, vastaa kerrosalaa ylittänyt Sopijapuoli perusvuokran ylittävästä osuudesta toteutetun kerrosalan mukaisesti.

11.Kiinteistön vastuu kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta

Sopijapuolet huolehtivat ja vastaavat kustannuksellaan Turun kaupungin edellyttämässä laajuudessa Kiinteistöön rajoittuvien yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (mukaan lukien pelastusviranomaisen edellyttämät pelastusajoneuvon paikat yleisillä alueilla) kohdassa 3 mainittujen rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa. Velvollisuus osallistua em. kustannuksiin alkaa kunkin Sopijapuolen osalta siitä hetkestä, kun Sopijapuolen omalle hallinta-alueelle rakennettava uudisrakennus ja kyseessä olevat tilat ovat valmistuneet ja viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettaviksi.

12.Yhteistoiminnan järjestäminen

Sopijapuolet ovat tietoisia, että yhteisellä vuokrasopimuksella vuokratun Kiinteistön hallinta ja tämän sopimuksen mukaisesti yhteiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen ja alueiden ylläpito edellyttää Sopijapuolilta yhteistyötä. Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan ja pyrkimään yksimielisyyteen tämän sopimuksen toteuttamiseksi tarpeellisista käytännön järjestelyistä.

Yhteistoiminnan järjestämiseksi Sopijapuolet perustavat yhteistoimintaelimen, kun Kiinteistön kolmesta yhtiöstä kaksi ensimmäistä on valmistunut ja viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi ja yhtiöiden hallinto on luovutettu. Yhteistoimintaelimen tehtävänä on neuvotella ja tarvittaessa tehdä päätökset Kiinteistön yhteisiin huoltoon, kunnossapitoon, peruskorjauksiin ja mahdollisiin muutos-, parannus-, tai lisävarusteluhankkeisiin liittyvissä asioissa. Yhteistoimintaelimessä päätetään myös talouden suunnittelusta, laskujen jakamisesta, maksatuksesta sekä huolto- ja kunnossapitopalveluiden valvonnasta, valinnasta ja sopimusehdoista.

Kukin Sopijapuoli nimeää yhteistoimintaelimeen yhden edustajan. Sopijapuolet sopivat erikseen ensimmäisen yhteistoimintaelimen kokouksen sen jälkeen, kun kaksi ensimmäistä asunto-osakeyhtiötä on valmistunut ja käyttöönotettu sekä yhtiöiden hallinto on luovutettu.

Yhteistoimintaelin kokoontuu käsittelemään sen toimialaan kuuluvia asioita vähintään kerran kalenterivuodessa maaliskuun loppuun mennessä. Kokouksessa valitaan edustajien keskuudesta yhteistoimintaelimelle puheenjohtaja ja sihteeri. Puheenjohtaja edustaa Sopijapuolia ulkopuolisiin päin Kiinteistöä koskevissa asioissa niissä rajoissa, joista Sopijapuolet kulloinkin erikseen sopivat. Sihteeri laatii kokouksista pöytäkirjan, johon merkitään tehdyt päätökset ja joka jaetaan tarkastettavaksi kaikille Sopijapuolille.

Puheenjohtaja kutsuu yhteistoimintaelimen vuosittain koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta Sopijapuolille lähetettävällä kutsulla. Kullakin Sopijapuolella on oikeus niin halutessaan vaatia puheenjohtajaa kutsumaan kokouksen koolle muulloinkin. Mikäli puheenjohtaja ei noudata Sopijapuolen vaatimusta kohtuullisessa ajassa, tällä on oikeus itsenäisesti kutsua yhteistoimintaelin koolle.

Yhteistoimintaelin on päätösvaltainen, kun läsnä on Sopijapuolet, joilla on oikeus käyttää enemmän kuin puolet Kiinteistön rakennusoikeudesta. Sopijapuolet pyrkivät yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti ratkaisemaan yhteistoimintaelimen toimialaan liittyvät kysymykset. Mikäli Sopijapuolet eivät kuitenkaan saavuta yksimielisyyttä, on asiasta äänestettävä. Kullakin Sopijapuolen äänimäärä vastaa sille kohdassa 3 osoitettua rakennusoikeutta. Äänestyksessä voittaa ehdotus, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

13.Muut ehdot

Sopijapuolet ovat tietoisia, että tämän sopimuksen mukaisten hallinta-alueiden eriaikaisen rakentamisen vuoksi edellä tässä sopimuksessa sovittuja pysyviä järjestelyjä joudutaan tilapäisesti muuttamaan aina kunkin Sopijapuolen hallinta-alueen rakentamisen aikana. Nämä tästä sopimuksesta poikkeavat tilapäiset rakentamisen aikaiset järjestelyt Sopijapuolet sitoutuvat hyväksymään tämän sopimuksen allekirjoituksin sillä edellytyksellä, että ko. järjestelyt eivät aiheuta kohtuutonta haittaa asuinkäytössä olevan Sopijapuolen rakennuksen käytölle.

Sopijapuolet sitoutuvat tarvittaessa täydentämään tätä sopimusta suunnitelmien täydentymisen ja tarkentumisen niin vaatiessa. Lisäksi Sopijapuolet sitoutuvat tekemään tähän sopimukseen kaikki ne lisäykset tai korjaukset, jotka ovat tarpeen Sopijapuolten yhtiöiden tarkoituksenmukaisen käytön ja toteutuksen kannalta. Sopijapuolet sitoutuvat muutoinkin myötävaikuttamaan toistensa rakennushankkeiden mahdollisimman suotuisaan etenemiseen ja loppuunsaattamiseen mm. myöntämällä tarvittavat luvat ja niihin liittyvät suostumukset viipymättä.

Sopijapuolet voivat enempää toista Sopijapuolta kuulematta hakea rakennuslupia ja asioida viranomaisten kanssa koskien tämän sopimuksen mukaista hallinta-aluettaan tämän sopimuksen toimiessa samalla valtakirjana. Sopijapuolet sitoutuvat tiedottamaan rakennushakkeistaan, siten kuin lain mukaan rajanaapureille yleensä tiedotetaan.

Tämän sopimuksen liitepiirustus (liite 1) päivitetään kunkin Sopijapuolen hyväksytyssä rakennusluvassa esitettyjen suunnitelmien mukaisilla muutoksilla viimeistään siinä vaiheessa, kun viimeinen kiinteistölle toteutettava uudisrakennus on valmistunut ja viranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi.

Mikäli joku Sopijapuolista laiminlyö edellisissä kohdissa (kohdat 4. -13.) mainitut maksuvelvollisuutensa ja muut Sopijapuolet joutuvat suorittamaan laiminlyöneen Sopijapuolen maksun yhteisvastuullisesti, syntyy maksun suorittaneille Sopijapuolille regressioikeus maksun laiminlyönyttä Sopijapuolta kohtaan.

Tämän sopimuksen perusteella syntyvistä väliaikaisista tai pysyvistä oikeuksista tai velvollisuuksista ei suoriteta korvauksia Sopijapuolten kesken.

Tämä sopimus on tarkoitettu olemaan voimassa niin kauan kuin Kiinteistön kohdassa 1 tarkoitettu vuokraoikeus jatkuu. Kaikki myöhemmät muutokset tähän sopimukseen tehdään kirjallisesti ja kir­jataan Maakaaren 14 luvun 3 §:n mukaisessa järjestyksessä.

Sopijapuolista Pääskynpesä hakee omasta sekä Pääskynmetsän ja Pääskynlehdon puolesta tämän hallinnanjakosopimuksen kirjaamista Maakaaren 14 luvun 3 §:n mukaisessa järjestyksessä.

Tätä sopimusta on allekirjoitettu neljä (4) samansanaista kappaletta, yksi kullekin Sopijapuolelle ja yksi (1) kirjaamisviranomaisia varten.

Turussa xx. päivänä tammikuuta 2021

Asunto Oy Turun Pääskynpesä   Asunto Oy Turun Pääskynmetsä

_____________________________   _________________________________

Antero Mäkelä       Antero Mäkelä

Asunto Oy Turun Pääskynlehto

____________________________

Antero Mäkelä   

Liitteet:    Liite 1 Hallinnanjako ()