Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö 3.12.2020:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitusyksikkö on laatinut 3.12.2020 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen. Asemakaavanmuutos laaditaan III kaupunginosaan korttelin 12 tonteille 4 (Sepänkatu 2) ja 6 (Sirkkalankatu 35a).

Taustaa

Asunto-osakeyhtiö Sirkkalankatu 35 on 14.1.2010 tehnyt kaavanmuutosaloitteen lisärakentamisen mahdollistamiseksi tontilleen. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä vuonna 1964 rakennettu 6-kerroksinen asuinkerrostalo ja autotallirakennus

Turun ammattikorkeakoulun käytössä ollut tontti ja vanhat koulurakennukset ovat kaupungin omistuksessa. Turun kaupunginhallitus teki periaatepäätöksen kampushankkeen toteuttamisen valmistelusta 31.10.2011. Hankkeen taustalla oli ammattikorkeakoulun pyrkimys keskittää toimintojaan Kupittaalle. Ammatti-korkeakoulun toiminta Sepänkatu 2:n tiloissa loppui 31.5.2015. Tiloja on sittemmin käytetty kaupungin kouluverkostotarpeita palvelevina väistötiloina. Rakennuksissa on tehty sisäilmatutkimuksien perusteella väistötilakäyttöä turvaavia toimenpiteitä. Laajoja korjaustoimenpiteitä rakennuksissa ei ole toteutettu, joten rakennuksissa on edelleen perusteellista korjaustarvetta. Kaupunginvaltuusto päätti 1.6.2015, että Sepänkatu 2 myydään asemakaavan mukaiseen käyttöön. Voimassa olevassa asemakaavassa käyttötarkoitus tulkitaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi.

Tonttien 4 ja 6 mahdollisella lisärakentamisella on vaikutuksensa molempien tonttien rakentamismahdollisuuksiin, joten maankäyttöratkaisu tulee suunnitella yhteistyössä. Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päätti 30.4.2018 hyväksyä tonttien 4 ja 6 asemakaavanmuutosalueen kehittämistä koskevan yhteistyösopimuksen Asunto-osakeyhtiö Sirkkalankatu 35:n sekä Bonava Suomi Oy:n kanssa. Maankäyttöratkaisun lisäksi yhteistyösopimuksen tavoitteena on etsiä suojeltaviksi tuleville koulurakennuksille uutta omistajaa sekä käyttöä.

Suunnittelutilanne

Yleiskaava 2020:ssa Sepänkatu 2:n tontti on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä osa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokasta aluetta. Asunto-osakeyhtiö Sirkkalankatu 35:n tontti on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Kaupunginhallituksessa 5.11.2018 hyväksytyssä Yleiskaava 2029:n luonnoksessa tontit on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C); pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja yksityiset palvelut, hallinto sekä keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat. Vanhat koulurakennukset ovat osa yleiskaava 2029:n luonnoskarttaan 8 merkityn arvokkaan rakennetun ympäristön kohdetta nro 1/35, Luostarinkadun kouluympäristö.

Sepänkatu 2:n tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1897. Turun kaupungin voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan tonttia koskee rakentamismääräykset vuoden 1964 rakennusjärjestyksen 52 §:n mukaisesti. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/3 tontin pinta-alasta. Tonttitehokkuus on e = 1, jolloin bruttokerrosalaa saa olla enintään 3945 k-m². Rakennuksen kerrosluku saa olla enintään kuusi. Pohjakerroksen eräitä erikseen mainittuja tiloja saa rakentaa rakennusoikeuden ylittäen.

14.4.1963 voimaan tulleessa asemakaavassa (117/1962) Asunto-osakeyhtiö Sirkkalankatu 35:n tontti on Asunto- ja liikerakennusten korttelialuetta (A). Tontilla saa rakentaa 7-kerroksisia rakennuksia, rakennusoikeutta on 1982 k-m². Tontin lounaisreuna on osoitettu yhtenäiseksi istutettavaksi alueen osaksi naapuritontin kanssa.

Koulurakennusten arvot

Koulurakennusten vanhin kolmikerroksinen kertaustyylinen osa rakennettiin vuosina 1902-03 Sepänkadun ja Luostarinkadun kulmaan Turun teollisuuskoulun käyttöön. Piirustukset tilattiin yleisten rakennusten ylihallitukselta ja todennäköisesti rakennuksen piirsivät Theodor Granstedt ja Sebastian Gripenberg mukaillen Turun teollisuuskoulussa opettajana työskennelleen Gustaf E. Aspin luonnoksia. Koulua laajennettiin vuosina 1939-41 Sepänkadun puoleisella piirustussaleja ja laboratorioita sisältävällä nelikerroksisella osalla. Rakennushallituksessa suunnitelman piirsi Lauri Sipilä, joka toimi samaan aikaan Turun teollisuuskoulussa opettajana. Teknillisen opiston perustamisen (1943) myötä tarvittiin uusia tiloja ja rakennusta laajennettiin vuosina 1945-47 Rakennushallituksen Onni Ermalan ja Ragnar Wessmanin suunnitelman mukaan vanhan rakennuksen jatkeeksi Luostarinkadun puolelle ja tontin perälle. Luostarinkadun puoleiseen nelikerroksiseen osaan rakennettiin luokkahuoneita ja tontin koillisrajan kaksi- ja kolmikerroksiseen rakennukseen mm. laivanrakennuslaboratorio. Molemmat laajennukset rakennettiin jälleenrakennuskauden tyyliin.

Sepänkatu 2:ssa sijaitsevat rakennukset edustavat Turun teknillisen oppilaitosrakentamisen vanhinta kantaa ja ovat osa oppilaitoksen eri tonteille kuuluvien rakennusten muodostamaa historiallista kerroksellisuutta. Samppalinnan vuoren eteläreunaan on 1900-luvun alusta alkaen rakennettu useita kouluja ja Teknillisen oppilaitoksen rakennukset ovat osa tätä kokonaisuutta.

Koulurakennuksista on tehty rakennushistoriaselvitys (Rakennushistoriallinen selvitys, Sepänkatu 2, Schauman Arkkitehdit, 20.11.2020). Selvityksen mukaan rakennukset edustavat erityiseen tarkoitukseen suunniteltuja koulutaloja ja kolmen eri ikäisen rakennuksen kokonaisuus on kulttuuri- ja opetushistoriallisesti merkittävä. Turun teollisuuskoulun vuonna 1903 valmistunut rakennus on arkkitehtuuriltaan omintakeinen ja selkeästi turkulainen, mitä selittää rakennusalan koulutuksen kehittämiseen vaikuttaneen ja alan oppimateriaalia tuottaneen arkkitehti G. E. Aspin osuus. Tyyliltään se poikkeaa selkeästi Suomen muista teollisuuskouluista. Alkuperäisen rakennusosan viereen rakennetut, oman aikakautensa koruttomampaa ja keskeissymmetriasta irtoavaa tyyliä edustavat laajennukset tuovat kokonaisuuteen arkkitehtonista kontrastia ja jännitettä.  

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Sirkkalankatu 35:n tonttia koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa tiedoksi 26.3.2013. Aloituskokouksessa 3.4.2013 Kiinteistöliikelaitoksen tonttipalvelut totesi, että naapuritontilla oleva vanha Teollisuuskoulu jää kampushankkeitten toteutuessa kaupungin kiinteistökehitettäviin eli myytäväksi, joten kaava-alue tulisi laajentaa koskemaan vähintään myös koulutonttia. Kesällä 2016 on kaikilta samaan kortteliin kuuluvilta naapureilta kyselty tarpeita kehittää tonttien käyttöä asemakaavanmuutosta edellyttävällä tavalla ja halukkuutta osallistua kaavanmuutokseen. Naapureilla ei ollut tarvetta muuttaa asemakaavaa.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Sepänkatu 2:n ja Sirkkalankatu 35:n tontteja koskevan kaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 28.8.2018 § 339. Tässä aluelaajuudessa kaavan vireille tulosta ja vireillä olosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksissa 2014 - 2020.

Kaavan valmisteluun liittyen on tullut kolme mielipidettä. Mielipiteissä on kannettu huolta lisärakentamisen vaikutuksista kaupunkirakenteeseen ja maisemaan sekä alueen pysäköintipaikkojen vähyydestä. Yhdessä mielipiteessä ehdotetaan Sepänkadun muuttamista pihakaduksi ja sen vehreyttämistä. 

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on tutkia suojeltavien rakennusten määrä, käyttötarkoitus ja suojelun taso sekä täydennysrakentamisen määrä ja sijoittuminen tonteille 4 ja 6. Kaavanmuutoksen tavoitteena on myös toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita vanhan rakennuskannan innovatiivisesta uusiokäytöstä yhdistämällä luovasti vanhaa ja uutta rakentamista.

Asemakaavanmuutosluonnos

Tontit osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös palveluasuntoja, päiväkodin, palvelun toimitiloja ja kokoontumistiloja. Kaavaluonnoksessa esitetään suojeltavat rakennusosat, uudisrakentamisen sijoittuminen, määrä ja massoittelu.

Vuosina 1902-03 Sepänkadun ja Luostarinkadun kulmaan ja vuosina 1939-41 Sepänkadun puolelle laajennettu koulurakennus suojellaan. Vanhin rakennusosa määritellään rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti erittäin arvokkaaksi ja sisätiloissa suojellaan kantavat rakenteet ja porrashuoneiden sekä käytävien muodostamat tilasarjat alkuperäisine kiinteine sisustuksineen, materiaaleineen ja pintakäsittelyineen. Vuosina 1939-41 Sepänkadun puolelle rakennettu rakennusosa määritellään historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi ja sisätiloissa suojellaan porrashuone. Ullakoille saa rakentaa pääkäyttötarkoituksenmukaisia tiloja, mutta kattoikkunat sallitaan vain sisäpihan puolella.

Vuosina 1945-47 rakennettu laajennusosa esitetään purettavaksi ja sen tilalle mahdollistetaan VI-kerroksinen uudisrakentaminen kooltaan 2800 k-m². Pihakannen alle saa rakentaa maanalaista tilaa kahteen kerrokseen pysäköintiä, varastointia, väestönsuojia, teknisiä tiloja tms. varten.

Sepänkatu 35a:n tontille osoitetaan rakennusala VIII-kerroksiselle uudisrakennukselle kooltaan 2700 k-m². Rakennus saadaan rakentaa kiinni Sepänkatu 2:n uudisrakennukseen.

Uudisrakentaminen ottaa huomioon suojeltavien rakennusten korkeudet eikä nouse näitä korkeammalle. Uudisrakennuksiin arvioidaan tulevan n. 100-110 asuntoa ja n. 160-170 asukasta. Lisäksi asuntoja on mahdollisuus rakentaa myös suojeltuihin rakennuksiin.

Vihertehokkuuden velvoitteiden toteuttamiseksi ja asukasviihtyisyyden lisäämiseksi viherkertoimen tulee olla vähintään 0,8. Sepänkatu 2:n tontin keskeiselle pihalle osoitetaan toteutumisen varmistamiseksi leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Kaksi puuta, kadun reunalla puistolehmus ja tontin keskellä vaahtera, merkitään säilytettäviksi. Maanpäällisiin autokatoksiin määrätään rakennettavaksi viherkatto.

Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap/ 120 k-m². Auton säilytyspaikat rakennusten maantasokerroksissa ja pihakannen alaisten tilojen kerrosala ei mitoita autopaikkoja. Autopaikkoja saa osoittaa myös pysäköintilaitoksesta enintään 400 metrin etäisyydeltä. Mikäli toteutetaan laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja enemmän kuin rakennusjärjestys edellyttää, voidaan autopaikkoja vähentää valmisteilla olevan pysäköinnin mitoitusohjeen mukaisesti. Kullekin tontille saa rakentaa rakennusalan ja rakennusoikeuden ylittäen 55 k-m² polkupyöräkatoksen.

Korttelialueella on sallittava tonttien kesken asukkaiden yhteistilojen, väestönsuojien, leikki- ja oleskelualueiden sekä autopaikkojen yhteisjärjestely.

Ehdotusvaiheessa kaavaan lisätään mm. liikenteeseen ja uudisrakennusten arkkitehtuuriin liittyviä määräyksiä.

Yhteistyösopimuskumppanin perustelut vuosina 1945-47 rakennetun laajennusosan purkamiselle

Sisäpihan matalan siipiosan purkaminen mahdollistaa tonttien uudisrakentamisen suunnittelun molempia tontteja hyödyttävällä tavalla. Sisäpihan muurimaisen osuuden purkaminen muuttaa näkymää huomattavasti Luostarinkadulta tarkasteltuna. Purkamalla myös kadunvarren rakennusosa alkuperäinen rakennus nousee paremmin esiin Luostarinkadulta pidemmältä etäisyydeltä. Tontilla olevista rakennusosista Luostarinkadun varren nelikerroksinen laajennusosa on kaikkein eniten kärsinyt kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista. Myös käyttöarvoltaan (uudiskäyttö esim. asumiseen) tämä rakennusosa lienee vaikeimmin käytettävissä korkeusasemien, tilajaon ja portaan sijainnin vuoksi. Purkamalla vanhoista rakennuksista vaikeimmin käytettävät osat lisätään jäljelle jäävien osien käyttöarvoa ja siten helpotetaan niiden suojelua ja ylläpitoa. Vanhimman rakennusosan molemmissa päissä on laajennusosat suunnilleen samalta aikakaudelta, tontilla oleva ajallinen kerrostuma siis säilyy. Rakennushistoriallinen selvitys ei tuo esiin sellaista tietoa, jonka perusteella laivanrakennuslaboratorion suojelua olisi välttämätöntä esittää.

Kun laivanrakennuslaboratorio puretaan, ovat uudisrakentamisen mukanaan tuomat vaatimukset (esim. pelastus, pysäköinti, tonttiliikenne) toteutettavissa siten, että jäljelle jäävien tontin osien luonteva käyttö ja tätä kautta suojeleminen helpottuu ja ympäristön laatu paranee.

Liite 1Luonnoskartta Sepänkatu 2 - Sirkkalankatu 35a pvm 3.12.2020

Oheismateriaali 1Mielipiteet

Oheismateriaali 2Varjoanalyysi, Schauman Arkkitehdit Oy 10.6.2020

Oheismateriaali 3Asunto Oy Sampanpolun kannanotto 15.12.2020

Laaditut selvitykset ja raportit, Sepänkatu 2:n rakennushistoriaselvitys, www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 3.12.2020 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Sepänkatu 2 – Sirkkalankatu 35a pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lähteenmäen Lintusen kannattamana yksimielisesti.

Pöydältä 15.12.2020 § 458

Oheismateriaali 4Asunto Oy Sampanpolun kannanotto 7.1.2021 (kumoaa ja korvaa 15.12.2020 päivätyn kannanoton)

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavin lisäyksin:

-kaavaehdotusvaiheessa tutkitaan ratkaisuja, joilla pihamaa-aluetta saadaan lisättyä esimerkiksi autopaikkajärjestelyitä tarkistamalla, ja

-jatkovalmistelussa varmistetaan, että suojeltavien rakennusten kaupunkikuvallinen asema turvataan.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän palautusehdotuksen välillä. Puheenjohtaja ilmoitti käsittelevänsä Sandelinin tekemän muutosehdotuksen sen sisällöstä johtuen palautusehdotuksena. Kukaan lautakunnan jäsenistä ei ilmoittanut vastustavansa puheenjohtajan em. menettelyä.

Sandelinin palautusehdotus:

"Asemakaavanmuutosluonnos palautetaan valmisteluun seuraavan esityksen mukaisesti:

Asemakaavanmuutosluonnos; Sepänkatu 2 - Sirkkalankatu 35a, (III) 3. kaupunginosa (os. Sepänkatu 2 / Luostarinkatu 16 ja Sirkkalankatu 35a) (6/2013) hyväksytään siten muutettuna, että jatkovalmistelussa varmistetaan, että suojeltavien rakennusten kaupunkikuvallisesti asema turvataan. Uudisrakennusten korkeus ei saa ylittää suojeltavien rakennusten korkeutta. Lisäksi kuusi- ja kahdeksankerroksisiksi esitettyjen uudisrakennusten runkosyvyyttä kevennetään vastaamaan Sirkkalankadun varrella olevaa kuusikerroksista rakennusta."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Häkkinen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Asian käsittely jatkui äänin 11-2.

Tämän jälkeen Ilvessalon Lintusen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti:

"Kaavaehdotusvaiheessa tutkitaan ratkaisuja, joilla pihamaa-aluetta saadaan lisättyä esimerkiksi autopaikkajärjestelyitä tarkistamalla."

Tämän jälkeen Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti:

"Lisäksi lautakunta edellyttää, että jatkovalmistelussa varmistetaan, että suojeltavien rakennusten kaupunkikuvallinen asema turvataan."

Sandelinin palautusehdotuksen perustelut:

"Uudisrakentamisen massoitusta määriteltäessä on keskeistä turvata suojeltavien koulurakennusten kaupunkikuvallinen asema. Keventämällä rakennusten runkosyvyyttä saadaan aikaiseksi esitettyä viihtyisämpää asuinympäristöä ja parempaa kaupunkikuvaa. Kevyempi runkosyvyys sopii paremmin olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön."