Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Sissi Qvickström 4.12.2020:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus palvelualueen kaavoitus on laatinut 26.11.2020 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Kaerlan kaupunginosaan. Kaavaluonnos on laadittu yhdessä tilaajan ja Schauman Arkkitehdit Oy:n kanssa.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 17.11.2020 § 393 palauttaa 21.10.2020 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen. Nyt käsiteltävässä asemakaavanmuutosluonnoksessa on huomioitu muinaismuistoalue ja alueen luontoarvot autopaikkojen sijoittelussa.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan Kaerlan (083) kaupunginosan korttelin 5 tonteille 20, 22, 23 ja 24 sekä osalle Kairialan muinaismuistoaluetta, jolla sijaitsee vanha muonamiesrakennus ja kevyen liikenteen yhteys. Suunnittelualueen pinta-ala on 1,7650 ha ja se on osoitettu asuinkerrostalojen- sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alue sijaitsee n. 3 km Kauppatorilta koilliseen, Kairialankadun ja Möörönkujan välisellä alueella.

Alue sijoittuu Kärsämäen pientaloalueen ja Kärsämäentien varressa sijaitsevan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (TYK) väliin. Alueelle on liittymät Kärsämäentieltä ja Möörönkujalta. Kärsämäentie on pyöräilyn pääverkoston osa. Kärsämäentien länsipuolella sijaitsee useita puistoalueita, joihin on matkaa noin 100-140 metriä alueen eteläosasta ja pohjoisosasta on matkaa Valkiasvuoren puistoon noin 230 metriä.

Alueella sijaitsee muinaisjäännösrekisterin mukaan Tuomi-Lehtonen-Muonamiestalot muinaisjäännöksen osa-alueita.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A), jolla on pääosin asumistoimintoja. Alueen eteläreunassa sijaitsee suojelukohde SM 853039. Vaihemaakuntakaavassa alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen.

Turun Yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on osa laajaa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), joka ulottuu Kärsämäentieltä Tampereen valtatielle asti. Pientalojen lisäksi alueelle voidaan toteuttaa muutakin asumista, palveluja ja ympäristöön sopivia työpaikkatoimintoja.

Yleiskaava 2029 ehdotuksessa alue on osoitettu asumiselle (A) ja rajautuu kaakossa työpaikka-alueeseen (TP).

Alueella on voimassa kolme eri asemakaavaa. Näissä asemakaavoissa pääosa alueesta on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asemakaavoissa osoitettu rakennusoikeus alueelle on yhteensä n. 6410 k-m², tästä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi 1400 k-m² ja asuinrakentamiselle n. 5010 k-m². Lisäksi alueella on suojeltu muonamiesrakennus 1800-luvun lopulta.

Selvitykset

Ramboll Finland Oy suoritti alueella maaperän haitta-ainetutkimuksen toukokuussa 2018 tarkoituksena selvittää maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Vanhojen ilmakuvien perusteella tutkimusalueella on sijainnut rakennuksia, joiden käyttötarkoitusta ei tiedetä. Tutkimusalueen eteläpuolella, tontilla 26, on toiminut aikaisemmin Maarian Saha.

Tehdyssä maaperätutkimuksessa todettiin yksittäisessä tutkimuspisteessä, tontilla 22, täyttömaakerroksessa sinkin osalta asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason (250 mg/kg) ylittävä pitoisuus. Tämän tutkimuksen perusteella yksittäisessä pisteessä todettu alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus ei aiheuta pilaantuneisuudesta johtuvaa maaperän puhdistustarvetta. Tutkimuspisteen alueen maa-aines tulee tutkia alueella suoritettavien kaivutöiden yhteydessä ja kaivumassat pitää toimittaa todettujen pitoisuuksien perusteella asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Suoritettavista toimenpiteistä sekä lupatarpeesta tulee neuvotella hyvissä ajoin ennen maankaivutöiden aloittamista Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Tutkimusalueella (tontti 20) havaittiin tiilijätettä maan pinnalla ja täyttömaan seassa. Jätteellistä maata sisältävän alueen alustava koko näiden tutkimusten perusteella on arviolta n. 60 m² ja alue sisältää n. 60-80 m³ rakennusjätteen sekaista täyttömaata. Rakennusjätteen sekaisen maa-aineksen käsittelyssä noudatetaan Turun kaupungin ympäristöviranomaisen ohjeita.

Tutkimusalueen maaperässä todettiin myös asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotason ylittävien kaivumassojen sijoittamiseen liittyy rajoituksia, mikä tulee huomioida mahdollisten maanrakennustöiden suunnittelussa. Kyseiset massat tulee sijoittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Arkeologinen koekairaus marraskuu 2018, Muuritutkimus Oy. Koekaivausten tavoitteena oli selvittää, onko alueella säilynyt aiemmin havaittuihin rautakautisiin kohteisiin liittyviä, vielä tutkimattomia jäännöksiä sekä rajata mahdollisten säilyneiden kohteiden laajuus.

Koekaivausten perusteella muinaisjäännöskohteella Kaerlan Mylly on vuoden 1982 kaivauksen ulkopuolelle jääneellä alueella edelleen jäljellä kalmistoon liittyviä kerroksia, jotka vaativat arkeologisen kaivaustutkimuksen, mikäli rakennussuunnitelmat toteutuvat. Sen sijaan osittain jo aiemmin raskaan rakentamisen alaisena olleesta alueen pohjoisosasta ei tehty lainkaan havaintoja 1900-lukua vanhemmista kerrostumista.

Kiinteät muinaisjäännökset merkitään aluerajauksena kaavakarttaan ja huomioidaan kaavamääräyksissä.

Ympäristönsuojelun kannanotto asemakaavan (5/2018) luontoarvoihin 10.11.2020:

Luontoarvojen suhdetta kaavaluonnokseen tarkasteltiin maastokäynneillä 14.10.2020 ja 5.11.2020. Kaava-alueen pohjakartta on päivitetty 30.11.2020, jolloin rajaukset on tarkistettu. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee kaakkoon avautuva kivikkoinen lehtorinne. Rinteessä on edustavaa kulttuurivaikutteista lehtokasvillisuutta ja se on merkitty kaavakarttaan merkinnällä s-1- luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, kulttuurivaikutteinen rinnelehto.

Kallioon louhitun jyrkänteen päällä ja reunalla on karua kallioketoa (luontotyyppien uhanalaisuus 2018, erittäin uhanalainen CR), jossa on vaateliasta kalliokasvillisuutta. Kaikki kedot ovat uhanalaisia luontotyyppejä. Arvokkaan alueen rajaukseen on sisällytetty se kedon osa, joka ei ole merkittävästi kärsinyt umpeenkasvusta. Kaavakartassa merkinnällä s-2- luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, kallioketo.

Suunnittelualue sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella, minkä takia ehdotusvaiheessa on tarpeellista selvittää melusuojausvaatimukset.

Infrakustannukset

Rakentaminen perustuu oleviin katualueisiin ja teknisen huollon verkostoihin. Möörönkujalle tulee rakentaa uusi jalkakäytävä.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavan laadinta perustuu Sato-Asunnot Oy:n ja TVT Asunnot Oy:n aloitteisiin, joihin kaupunki on yhtynyt tontin -5.-20 osalta.

Kaupunkiympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 20.2.2018 § 96. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2018 kaavoituskatsauksessa ja vireilläolosta edelleen vuonna 2019.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 29.3.2018 mennessä.

Kaavanlaatimissopimus on allekirjoitettu 14.2.2018.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saatiin yhteensä 7 mielipidettä.

Mielipiteensä jättivät Oy Turku Energia Ab, Maarian Saha Oy, As. Oy Turun Möörönkuja 8, Takakirveen Omakotiyhdistys ry, Makslankadun lastenkodin henkilökunta, Kairialankatu 12:n asukas ja Kairialankatu 4:n asukas.

Turku Energia Sähköverkot tuo esille, että kaava-alueella sijaitsee runkokaapeleita, jotka tulee siirtää.

Osalliset toivat esille huolen kadunvarren pysäköintiongelmista (pientalojen asukkaat), liikennejärjestelyistä autoliikenteen osalta, alueen tiivistymisestä ja kaupunkilaisten lähivirkistysalueen riittävyydestä. Nytkin koirien ulkoilutus ja kävelyretket suuntautuvat pientaloalueelle. Rakentaminen voitaisiin suunnata Toijalan radan itäpuolelle. Tulisi harkita kohtuullista rakentamista, liian tiivis rakentaminen tuo mukanaan ongelmien kasaantumista. Lisäksi esitetään, että liikenne tulisi ohjata Markulantien kautta.

Aloituskokous 23.4.2018, jossa liikennesuunnittelu painotti, että Kärsämäentien kevyen liikenteen väylä tulee huomioida suunnittelussa ja sen, ettei viereinen kylmäasema aiheuta ongelmia. Muonamiehentorpalle muodostetaan oma tontti. Alueen maaperä, luonto, liikenne ja muinaismuistot tulee selvittää. Kaavamuutoksessa tulee huomioida alueen kiinteistötekniset verkostot.

Alustavaa luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 4.4.2019, siitä julkaistiin kuulutus 16.3.2019. Yleisötilaisuuteen osallistui 26 asukasta. Esiteltävä luonnos ei ole oleellisesti muuttunut asukastilaisuuden jälkeen.

Yleisötilaisuuden jälkeen mielipiteensä jättivät Takakirveen Omakotiyhdistys ry, jossa mukana 11 allekirjoitusta sekä Punomontien asukas. Mielipiteissä tuodaan esille samoja asioita kuin aikaisemmin on esitetty. Lisäksi moitittiin yleisötilaisuutta siitä, että puheenvuorot olivat ennalta valmisteltuja. Esitettiin kysymys myös aluetehokkuudesta. Aluetehokkuus on n. 0.75.

Kairialankadulla pysäköinti ajoradan itäreunalla aiheuttaa saatujen palautteiden perusteella ilmeistä haittaa kadun vastakkaisen puolen tonttiliikennöinnille. Kairialankadun pysäköintiongelma on korjattu pysäköintikiellolla.

Kaupungin liikennesuunnittelupäällikön päätöksellä pvm. 25.4.2019 on asetettu pysäköintikielto Kairialankadun itäreunalle.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentaminen aluetta tiivistäen. Alue sijoittuu nykyisten kerrostalojen kaakkoispuolelle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueen väliin. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet ja palvelut. Tilalla 853-433-7-28 sijaitsevalle muonamiestalolle muodostetaan oma tontti, joten sen säilyminen on helpompi ratkaista.

Asemakaavanmuutosluonnos

Luonnos on laadittu selvitysten, neuvottelujen ja saadun palautteen pohjalta. Alustavaa luonnosta on esitelty yleisötilaisuudessa. Luonnoksen on laatinut aloitteentekijöiden palkkaama arkkitehtitoimisto.

Luonnoksessa on huomioitu kaava-alueen eteläosassa sijaitseva muinaismuistoalue ja sille on muodostettu oma tontti. Kaavamääräys (AO-1/s/sm). Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, jolla saattaa sijaita muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavaluonnoksessa (26.11.2020) on myös huomioitu 10.11.2020 valmistunut luontoselvitys. Rakennusaloja ja pysäköintiä on siirretty. Kaavakarttaan on lisätty määräykset s-1: Alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas lehto ja s-2: Alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas keto.

Kaavamuutoksella muutetaan 2-kerroksiselle liike- ja toimistorakennukselle varatun rakentamattoman tontin käyttötarkoitus asuinrakentamiselle ja olevalle asuinkerrostalojen korttelialueelle sijoitetaan lisärakentamista. Kairialan muinaismuistoalueella sijaitsevalle Muonamiesrakennukselle muodostetaan asuinkäyttöön tontti ja rakennus suojellaan. Rakennusoikeus lisääntyy n. 5200 k-m² ja alueelle tulee n. 130 uutta asuntoa. Autopaikat sijoitetaan avopaikkoina olemassa oleville ja uusille pysäköintialueille. Autopaikkoja on osoitettava 1 ap/120 k-m² asuinkerrostalojen kerrosalaa kohden ja 1 ap/135 k-m² palveluasumisen/ senioriasumisen tai korkotuetun vuokratuotannon kerrosalaa kohden. Uudet rakennusalat sijoittuvat rinteeseen, nykyisten kerrostalojen lomaan. Rakennusten korkeus tulee olemaan 6 kerrosta ja kellari, mutta niiden räystäslinja ei nouse nykyisten kerrostalojen yläpuolelle. Tontille ajetaan nykyisten liittymien kautta Kärsämäentieltä ja Möörönkujalta. Leikkipaikat sijoittuvat Kairialankadun puolelle ja olevaa puustoa pyritään säilyttämään.

Vaikutukset

Kaavamuutoksen myötä alueen asuntokanta lisääntyy. Möörönkuja paranee jalkakäytävän rakentamisen myötä. Muonamiesrakennukselle muodostetaan oma tontti ja sen suojelua ja säilymistä voidaan paremmin suunnitella.

Suunnitellut uudet rakennukset eivät estä näkymiä olevista kerrostaloista, ne eivät myöskään nouse korkeammiksi. Olevaa puustoa tontilla pyritään säilyttämään. Rakentamaton tontti otetaan käyttöön ja alue siistiytyy.

Rakennettaessa alueen maamassat tutkitaan ja sijoitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Luontoarvot turvataan kaavamerkinnöin ja -määräyksin ja huomioidaan rakennusten ja pysäköinnin sijoittelussa.

Maankäyttösopimuksen tarve

Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta.

Seuraavat vaiheet

Lautakunnan päätöksen pohjalta kaavoitus valmistelee kaavaehdotuksen. Kaavaehdotuksesta laaditaan meluselvitys. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ja se asetetaan julkisesti nähtäville.

Liite 1Luonnoskartta Kairialankatu pvm 26.11.2020

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 2Yleisötilaisuuden mielipiteet alustavasta luonnoksesta 4.4.2019

Oheismateriaali 3Museokeskuksen lausunnot arkeologisesta tutkimustarpeesta (18.5.2018) ja riittävyydestä (15.2.2019)

Oheismateriaali 4Luontoselvitys, Ympäristönsuojelu 10.11.2020

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 26.11.2020 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Kairialankatu pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle van Ooikin Laukkasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.