Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Paula Aantaa 6.11.2020:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus palvelualueen kaavoitus on laatinut 6.11.2020 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen III kaupunginosaan.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan III kaupunginosan kortteliin 25, Itsenäisyydenaukio-nimiseen puistoon, Itsenäisyydenaukio-nimiselle katuaukiolle, Aleksis Kiven aukiolle sekä liittyville katualueille. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 3,9 ha ja sillä sijaitsee Kaupunginteatteri ja Valtion virastotalo. Alue sijaitsee n. 0,9 km Kauppatorilta lounaaseen, Itäisellä Rantakadulla Aurajoen rannalla.

Turun kaupunginteatteri, Virastotalo ja alueen vieressä oleva Wäinö Aaltosen museo muodostavat Itsenäisyydenaukion ympärille arvokkaan modernistisen arkkitehtuurin monumentaaliympäristön. Itsenäisyydenaukion puistossa on 3 julkista muistomerkkiä ja teatterin edessä on Aleksis Kiven rintakuva. Kaupunginteatterin ja Virastotalon välissä olevaan ”monttuun” on suunnitteilla pysäköintilaitos.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen, kaupunkikehittämisen kohdealueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Suojelukohteiksi sr 853019 on merkitty Turun kaupunginteatteri ja Valtion virastotalo.

Turun Yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Alue kuuluu myös kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnontilallisesti arvokkaaseen alueenosaan, jolla muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.

Valmisteilla olevassa Yleiskaava 2029:ssä alue varataan Turun kaupunkialuetta palveleville keskustatoiminnoille. Alueen pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja yksityiset palvelut, hallinto ja keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat. Alue kuuluu myös arvokkaaseen maisema-alueeseen (ma-2). Alueen maisemalliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella tapahtuva rakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin.

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa Virastotalon tontti 2 on yleisten rakennusten korttelialuetta, jonka tehokkuusluku e = 3,40 ja rakennusoikeus 19278 k-m², josta käyttämättä on 360 k-m². Teatterin käytössä oleva tontti 4 on kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YY-1, jonka tehokkuusluku e = 2,40 ja rakennusoikeus on 15698 k-m², josta käyttämättä on 3218 k-m². Teatteritalon laajennus ulottuu korttelirajan yli LPA-alueelle. Sekä Virastotalo että Teatteritalon vanha osa on suojeltu kaavassa sr-merkinnällä rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaana rakennuksena.

Autopaikkojen korttelialue LPA-1 on tarkoitettu korttelin 25 käyttöön ja yleiseen pysäköintiin. Korttelialueeseen liittyy oikeus rakentaa maanalaisia pysäköintipaikkoja kolmeen tasoon Itsenäisyydenaukion katutilan alle (ma-III-LPA-a). Autopaikkoja saadaan näin muodostuvalle alueelle sijoittaa enintään 400.

Osa Virastotalon edessä sijaitsevasta Itsenäisyydenaukiosta on merkitty Katuaukio/Toriksi. Aurajoen puoleinen osa Itsenäisyydenaukiota on kaupunkikuvallisesti arvokas puisto VP/s. Teatteritalon edustalle on merkitty kortteliaukio, joka liittyy saumattomasti yleiseen alueeseen.

Alue kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon, joka on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä 5.6.2013 YM 2/5541/2011.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavan laadinta perustuu kaupunginhallituksen päätökseen (6.4.2020 § 142), jossa Konserttitalon sijaintipaikaksi valittiin Itsenäisyydenaukio, hankintamenettelyksi allianssimalli ja päätettiin kaavoituksen käynnistämisestä.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 16.6.2020 § 231. Kaava kuulutettiin vireille 1.8.2020.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 1.9.2020 mennessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saatiin yhteensä 8 mielipidettä ja yksi lausunto. Mielipiteiden tiivistelmät sekä yksityiskohtaiset vastineet niihin on selostettu oheismateriaalina olevassa vuorovaikutusraportissa.

Aloituskokous pidettiin 21.9.2020. Aloituskokouksen muistio on oheismateriaalina.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Tavoitteena on mahdollistaa uuden ensisijaisesti akustisen orkesterimusiikin esittämiselle tarkoitetun konserttitalon rakentaminen Itsenäisyydenaukiolle. Rakennuksen pääsali mitoitetaan 1300 katsojalle ja vähintään 95 soittajalle. Pienempi monitoimisali mitoitetaan 350 katsojalle. Laaditun tilatarpeita kuvaavan tilaohjelman laajuus on 11380 brm². Konserttisalit aula- ja taustatiloineen muodostavat toimivan kokonaisuuden, jossa Konserttitalon ja Kaupunginteatterin toiminnallinen integroituminen ja synergia hyödynnetään.

Kohde sijaitsee arvokkaaksi määritellyllä maisema-alueella Aurajoen itärannan kulttuurirakennusten muovaamassa ympäristössä. Kaikki toimenpiteet Itsenäisyydenaukiolle tulee tehdä vaativan kaupunkikuvallisen ympäristön ehdoilla siten, että turvataan ja parhaimmillaan vahvistetaan Kaupunginteatterin, Virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon muodostaman kokonaisuuden asemaa. Rakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja aikaa kestävää. Konserttitalo synnyttää ympärilleen elämyksellisiä ja toiminnallisesti monipuolisia kaupunkitiloja, joissa viheristutuksilla on erityinen rooli. Kaavamuutoksella tutkitaan aukion/ puistikon luomista teatterin ja konserttitalon väliin ja julkista tilaa rakennuksen katolle. Tutkitaan myös nykyisen ja uuden taiteen sijoittelua.

Samalla tutkitaan alueelle sijoittuvan pysäköintitalon suunnitteluratkaisua.

Asemakaavahankkeen rajaus

Aloituskokouksessa tuotiin esille tarve tarkastella kaava-aluetta laajempaa kokonaisuutta, jolloin olisi voitu kompensoida poistuvaa kaupunkivihreää joko ”Hämähäkkitontilla” tai Paavo Nurmen puistotien varrella olevalla korttelilla 16, jonka kaava on laadittu 1934. Koska sekä ”Hämähäkkitontille” että korttelille 16 on mietitty erilaisia käyttövaihtoehtoja, kaavoitus katsoo, että kyseisten tonttien osalta kaavanmuutos on syytä käynnistää erikseen, kun niitä koskien on selvillä, mihin käyttöön niitä halutaan lähteä kehittämään.

Asemakaavanmuutosluonnos

Luonnos on laadittu Konserttitalon tilatarpeen, maakuntakaavan, yleiskaavan, tehtyjen selvitysten ja annettujen mielipiteiden pohjalta. Konserttitalo tullaan hankkimaan allianssimallilla. Allianssikumppanin ideoita ja luonnoksia tulevasta Konserttitalosta saadaan vasta keväällä 2021, jonka jälkeen valmistellaan kaavaehdotus.

Kaavaluonnoksessa Itsenäisyydenaukio-niminen kaupunkikuvallisesti arvokas puisto ja osa katuaukiota muutetaan kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YY-2). Itsenäisyydenaukio siirtyy teatterin ja uuden konserttitalon väliin. Konserttitalo on mahdollista rakentaa kiinni teatteriin niin, että laitosten aulatiloja voidaan yhdistää. Samalla pitää järjestää yhteys aukiolta Virastotalolle joko yhdysosan yli tai ali.

Kaavamääräyksillä ohjataan rakennusten korkeutta ja arkkitehtuuria. Konserttitalon pääsalin katto nousee n. +30 m korkeuteen, kun teatterin torni on korkeudella +32.2 m. Katukäytävän päälle kurkottavan ulokkeen korkeus on rajattu +21 m:iin, kun vieressä olevan teatterin lämpiön korkeus on +19.6 m. Matalammalla massan osalla kadun reunassa tavoitellaan keventävää vaikutelmaa ja sopeutumista viereisten rakennusten mittakaavaan. Virastotalon korkein toimisto-osa kohoaa +36,6 m:iin ja iv-konehuone +39,3 m:iin. Virastotalon auditoriosta ja osaksi myös ruokalasta avautuvat jokinäkymät tulevat peittymään. Virastotalon ja teatterin käyttötarkoitusta ja suojelumääräyksiä ei muuteta.

Korttelin 25 yleiseen pysäköintiin tarkoitettua autopaikkojen korttelialueen laajuutta on muutettu teatterin toteutuneen laajennuksen takia. Pysäköintilaitoksen korkeudeksi sallitaan kolme maanpäällistä kerrosta kahden sijaan. Laitokseen mahtuisi puolikerrosramppeja käyttäen 6 + 5 tasolle noin 187 autopaikkaa. Pysäköintilaitoksesta olisi yhteys olemassa olevan autotallin 14 paikkaan. Lisäksi maanalaista pysäköintiä on osoitettu ”Itsenäisyydenkadun” ja Samppalinnankadun alle. Vireillä olevassa pysäköintitalohankkeessa "Itsenäisyydenkadun" alla olevasta tilasta on toistaiseksi luovuttu maaperän rakennusteknisestä haastavuudesta ja Virastotalon pääsisäänkäynnin keskeytymättömän käytön tarpeesta johtuen. Tästä huolimatta kaavassa säilytetään mahdollisuus maanalaisen tilan käyttöön. Virastotalossa on 50 autopaikkaa, joista 38 autopaikkaan on ajo ”Itsenäisyydenkadulta”. Maanalaista pysäköintiä osoitetaan myös Samppalinnankadun alle. Rakentaminen edellyttäisi mittavia johtojen siirtoja. Samppalinnan katualueen eteläreunaan on jätetty tilaa johdoille.

Itäiselle Rantakadulle on valittu yleissuunnitelman pohjaksi yksisuuntaiset pyörätiet. Keskustavisiossa tavoitteena on ollut ”kulttuurirannan” kävely- ja kevytliikennepainotteisuus. Edellä mainittujen seikkojen perusteella rantakadulta ei sallita ajoneuvoliittymiä. Aurajokivarren kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha puurivi merkitään säilytettäväksi. Nykyinen Itsenäisyydenaukio muutetaan n. 4 m kapeampana pihakaduksi (”Itsenäisyydenkatu”). Tältä kadulta on tarkoitus hoitaa Konserttitalon huoltoliikenne ja jättää kadulle lähinnä inva-autopaikkoja. Huoltoliikenteen järjestäminen puoliperävaunurekalla on vielä ratkaisematta. Volter Kilven katu osoitetaan nykytilannetta vastaavasti jalankululle, polkupyöräilylle ja teatterin huoltoajolle.

Konserttitalon rakennusoikeudeksi tulee tehokkuudella e = 2,6 12258 k-m².

Teatterin tonttitehokkuus e = 2,4 pysyy entisenä, mutta aluerajauksen muuttuessa vastaamaan nykytilannetta rakennusoikeudeksi tulee 15478 k-m².

Virastotalon rakennusoikeus 19278 k-m² (e = 3,4) ei muutu. Alueen kokonaiskerrosala on 47021 k-m², lisäystä aikaisempaan on 12036 k-m².

Virastotalossa on nyt noin 900 ja teatterissa n. 120 työpaikkaa. Konserttitaloon arvioidaan tulevan 100-120 työpaikkaa.

Infrakustannukset

Mikäli Konserttitalo rakennetaan kiinni teatteriin, Virastotalon jätevedet joudutaan johtamaan rannan sijaan Paavo Nurmen puistotielle pumppaamalla, mistä aiheutuu arviolta 70 000 € kustannukset. Maanalaisen pysäköinnin toteuttaminen Samppalinnankadun alle aiheuttaisi johtojen siirtokustannuksia, joista vesihuollon osuudeksi on arvioitu karkeasti 200 000 €. Tämän lisäksi tulevat tonttijohtojen, sähköjohtojen, kaukolämpö ja -kaukokylmän johtojen siirrot.

Liite 1Luonnoskartta Uusi konserttitalo pvm 6.11.2020

Oheismateriaali 1Vuorovaikutusraportti 6.11.2020

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 3Aloituskokouksen muistio 30.9.2020

Oheismateriaali 4Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2020, muutettu 19.10.2020 (maakuntakaava- ja yleiskaavamerkintä)

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 6.11.2020 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Uusi konserttitalo pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 17.11.2020 § 396

PäätösAsia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 7-0, 6 tyhjää.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Lintusen Hellstenin kannattamana tekemän palautusehdotuksen välillä.

Palautusehdotuksen puolesta äänestivät Hellstenin ja Lintusen lisäksi Sandelin, Lähteenmäki, Anttila, Muurinen ja van Ooik.

Laukkanen, Wirén, Euro, Häkkinen, Manni ja Ilvessalo äänestivät tyhjää.

Asia palautui uuteen valmisteluun äänin 7-0, 6 tyhjää.

Lintusen palautusehdotuksen perustelut:

"-Alueen liikennejärjestelyiden toimivuudesta kokonaisuutena ja suhteessa valmisteilla olevaan yleiskaavaan ei saa riittävää käsitystä.

- Epäselvää on myös Itsenäisyydenaukion kaavan toteutettavuus suhteessa kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin.

- Lisäksi tulee selvittää kaupunginvaltuuston 16.11.2020 hyväksymän vuoden 2021 talousarvion yhteyteen kirjatun lausekkeen: ”täydennysrakentamisohjelman toteuttamisessa varmistetaan merkittävien virkistys- ja luontoarvojen säilyminen” sitovuus kyseisen kaavan osalta."