Kaupunkiympäristötoimiala, va. yleiskaavainsinööri Andrei Panschin 21.10.2020:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitusyksikkö on laatinut 30.6.2020 päivätyn yleiskaavaehdotuksen, jota on muutettu 22.10.2020 (lausunnot).

Yleiskaava 2029 on laadittu Turun alueelle kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Yleiskaavan tavoitteet

Kaupunginhallitus asetti yleiskaavalle tavoitteet 30.9.2013 § 399. Tavoitteet on jaoteltu yleistavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Muut yleistavoitteet koskevat kestävää kehitystä, eheytyvää kaupunkirakennetta, eriarvoisuuden torjumista, ekologisia verkostoja ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, matkailua ja virkistystä, esteettömyyttä, logistiikkaa ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla.

Yleistavoitteisiin kuuluvat myös asukas- ja työpaikkatavoitteet. Niitä tarkistettiin tasapainoisen kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 22.5.2017 § 219 uusiksi tavoitteiksi 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa.

Yksityiskohtaiset tavoitteet on jaoteltu neljään teemaan:

• Keskustan kehittäminen
• Elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• Myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet
• Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa

Yleiskaavaehdotus

Yleiskaavaehdotus koostuu kahdeksasta kartasta ja kaavaselostuksesta. Kaikki kartat hyväksytään oikeusvaikutteisina. Kaavakartat esitetään sekä digitaalisina että pdf-muotoisina karttoina. Digitaaliset kartat löytyvät Turun seudun karttapalvelun osoitteesta https://opaskartta.turku.fi/ims/, jossa jokainen kaavakartta sekä taustakartta esitetään omana tasonaan Kaavoitus-välilehdeltä. Jokaisella pdf-kartalla kaupungin keskusta-alue esitetään tarkemmalla tasolla, mittakaavassa 1:10 000. Muuten karttojen mittakaava on 1:40 000.

Yleiskaava 2029 korvaa voimaan tullessaan Yleiskaava 2020:n sekä Skanssin ja Piispanristin, Linnakaupungin ja Yli-Maaria–Koskennurmen osayleiskaavat. Ratapiha-alueen ja Ruissalon osayleiskaavat jäävät voimaan lukuun ottamatta osaa Ratapiha-alueen rautatieliikenteen merkinnästä (LR).

Yleiskaava 2029:ssä osoitetaan joitakin muutoksia ja täydennyksiä osayleiskaavojen alueille. Ohjaavia merkintöjä ovat Cy-merkintä, hulevesitulvavaara-alue ja hulevesien hallinnan toimenpidealue Ratapiha-alueen osayleiskaava-alueella, meritulvavaara-alueet, suojavyöhyke sv-1, kansallinen kaupunkipuisto ja arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet Ruissalon osayleiskaava-alueella, Aurajokivarren arvokas maisema-alue Hirvensalon osayleiskaava-alueella sekä kokoojakatu Maaria-Ilmaristen osayleiskaava-alueella. Lisäksi useat informatiiviset merkinnät ulottuvat osayleiskaavojen alueille.

Yleiskaava 2029 ei korvaa vireillä olevia osayleiskaavoja (Hirvensalon osayleiskaava, Satava-Kakskerran osayleiskaava, Maaria-Ilmaristen osayleiskaava 2035 sekä Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaava).

Yleiskaavan sisältö on jaoteltu kartoille aihepiirin mukaan:

Kartta 1: Yhdyskuntarakenne

• Kokonaiskuva maankäytöstä
• Strategiset kehittämistavoitemerkinnät: tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke, tuotantotoiminnan ja logistiikan vyöhyke sekä innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkintä

Kartta 2: Asuminen

• Asukastavoitteen mukaisen rakentamisen sijoittuminen
• Asuinalueet (A) jaoteltuina valmiisiin, täydentyviin sekä uusiin tai olennaisesti muuttuviin
• Merkittävimmät uudet asuinalueet sijoittuvat tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeen sisälle
• Tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeen ulkopuolelle Pohjois-Turkuun on esitetty uutta asumista Yli-Maaria–Koskennurmen alueelle sekä Paattisten taajamaan. Moision alueelle on merkitty uusia, vuoden 2029 jälkeen toteutettavia asuinalueita.
• Uutta asumista sijoittuu asuinaluevarausten (A) lisäksi keskustatoimintojen alueille (C, Cy), alakeskuksiin (C-1, C-2) sekä palvelujen ja asumisen alueille (PA)
• Pahaniemen ja Iso-Heikkilän asuinalueille on lisätty A-1-merkintä osoittamaan alueiden läheisyyttä VAK-järjestelyratapihan selvitysalueeseen
• Paattistentien varteen ja Paimalaan on osoitettu neljä kyläaluetta (AT)

Kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

• Koko kaupungin kannalta merkittävät palveluiden ja elinkeinotoimintojen alueet
• Teollisuus- ja varastoalueet, jotka voivat sisältää myös toimisto- ja terminaalitiloja
• Pääkäyttötarkoitukseltaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat monipuoliset työpaikka-alueet
• Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan alueet: Itäharju–Biolaakso, Kärsämäki, Manhattan, Rieskalähteentie, Oriketo–Topinoja ja Kuninkoja
• Asuinalueisiin sisältyviä palveluja, kuten yksittäisiä kouluja, päiväkoteja ja liiketiloja, ei ole osoitettu erikseen

Kartta 4: Liikenne

• Autoliikenteen verkko kolmiportaisena: valtakunnallisen liikenteen väylät, kaupunkiseudun tai maakunnan pääväylät sekä näitä täydentävät pääkokoojaväylät
• Autoliikenteen verkko hyödyntää ensisijaisesti nykyistä tie- ja katuverkkoa
• Lisäksi on esitetty liikenneväylävarauksia pitkälle tulevaisuuteen liikennejärjestelmän kehittämismahdollisuuksien säilyttämiseksi. Uudet ja kehitettävät väylät ja eritasoliittymät on esitetty erillisellä merkinnällä. Osa uusista väylistä on esitetty sijainniltaan ohjeellisina.
• Joukkoliikenteen laatukäytävillä raitiotien tavoitelinjasto ja runkobussireittien merkittävimmät osuudet
• Nykyiset ja kehitettävät rautatiet sekä paikallisjunaliikenteen asemien ohjeellinen sijainti
• Pyöräilyn pääverkosto, joka yhdistää lähikunnat sekä suurimmat asuin- ja työpaikka-alueet Turun keskustaan ja aluekeskuksiin. Osa reiteistä on seudullisia laatukäytäviä
• Keskustan osalta esitetään Turun keskustan liikenneskenaariot -selvityksen mukainen ns. ripeän muutoksen skenaarion mukainen liikenneverkko
• Keskustan kävelyalue -merkinnällä osoitetaan ensisijaisesti jalankulkua palveleva ympäristö, jossa moottoriajoneuvoliikenteen läpikulkua rajoitetaan
• Laivaväylät ja veneväylät/ lauttayhteydet sekä venesatamat/ venevalkamat
• Melua koskeva yleismääräys

Kartta 5: Kestävä vesien hallinta

• Hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa noudatettava prioriteettijärjestys
• Alueet, joilla on tarve hulevesien hallintatoimenpiteille
• Meri- ja hulevesitulvavaara-alueet
• Hulevesijärjestelmän sekä luonnon ja/tai maiseman kannalta tärkeät joet ja purot
• Pohjavesialueet

Kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

• Yhdyskuntateknisen huollon alueet, mm. energiantuotantolaitokset, sähköasemat, vedenkäsittelylaitokset ja jätevedenpuhdistamot
• Alueiden käyttöä rajoittavat lentoliikenteen esterajoituspinnat ja lentomelualueet, Puolustusvoimien suojavyöhykealueet sekä kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet
• Keskustan kallioresurssialueet, joita voidaan mahdollisesti käyttää maanalaiseen rakentamiseen
• Selvitysalue, jolle VAK-järjestelyratapiha mahdollisesti siirtyy nykyiseltä paikaltaan
• Vesihuollon toiminta-alue ja siihen uuden maankäytön myötä mahdollisesti liitettävä alue

Kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

• Yleiskaavan viherverkosto, joka koostuu virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueista, siirtolapuutarhoista ja hautausmaista
• Pääulkoilureitistö ja ulkoilureittitarpeet
• Ekologiset yhteystarpeet
• Luonnon ja maiseman arvoja osoittavat merkinnät
• Korkeaan rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet sekä korkean rakentamisen sijoittamiseen vaikuttavat historialliset maamerkit
• Arkeologiset kohteet

Kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

• Arvokkaat kohteet, joiden ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata
• Jo suojellut kohteet eli asemakaavalla ja erityislainsäädännöllä tehdyt suojelupäätökset
• Valtakunnallisesti merkittävät kohteet Museoviraston laatiman rky-inventoinnin mukaisina aluemerkintöinä otettavaksi huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Näillä alueilla tulee huomioida myös paikallisesti ja alueellisesti arvokkaiden kohteiden ominaispiirteiden säilyminen.

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Yleiskaavan valmistelua varten on tehty selvityksiä mm. liikenteestä, elinkeinoelämästä, kulttuuriympäristöstä, kaupunkikuvasta, täydennysrakentamisesta, viherympäristöstä ja hulevesien hallinnasta.

Yleiskaavaehdotuksesta tehdyssä vaikutusten arvioinnissa on arvioitu miten yleiskaava toteuttaa erilaisia sitä ohjaavia tavoitteita.

Kaavan kokonaistalouden kannalta merkittävimmät positiiviset vaikutukset syntyvät kehittämällä kaupunkikeskustan laajenemisalueita Itäharjua ja Linnakaupunkia. Myös Skanssin kehittäminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa.

Asuntotarjonta painottuu tavoitteiden mukaisesti urbaaniin kaupunkiasumiseen. Tiivistyvien kehityskäytävien välillä säilyy laajoja viheralueita. Keskustaa täydentävä ja laajentava rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta. Autoilun roolin vähentäminen mahdollistaa keskustan kävely- ja pyöräily-ympäristön parantamisen ja viihtyisyyden lisäämisen.

Teolliset toiminnot painottuvat kehätien ympäristöön sekä Pansio–Pernoon. Pernon innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä turvataan meriteollisuuden tarpeet. Itäharjun Tiedepuiston asumis- ja työpaikkakeskittymän on mahdollista kehittyä tavoitteiden mukaisesti. Monipuolisella asuntotarjonnalla turvataan työvoiman saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Asukas- ja työpaikkamäärien kasvu lisää liikennettä. Erityisesti keskustassa liikenteen käytössä oleva tila ei kuitenkaan kasva, ja pelkästään liikenneverkkoa parantamalla on vaikea turvata autoliikenteen sujuvuus. Autoliikennettä pyritään ohjaamaan keskustan ulkopuolelle.

Merkittävimmät vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin muodostuvat yhdyskuntarakenteen ja liikenteen ratkaisuista. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää sen todennäköisyyttä, että kasvihuonekaasuja muodostuu vähemmän. Kestävien kulkutapojen edellytyksiä parannetaan kehittämällä joukkoliikenteen laatukäytäviä, pyöräilyn pääverkostoa ja keskustan kävelyalueita.

Uusi asuinrakentaminen tukeutuu melko hyvin olemassa oleviin palveluihin. Joukkoliikennekäytävien varsia tiivistävä kaavaratkaisu luo edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle ja eri väestöryhmien pääsylle palvelujen äärelle. Investointeja lähipalveluihin tarvitaan etenkin uusilla asuinalueilla.

Kaupunkirakenteen tiivistyessä kaupunkitulvat todennäköisesti lisääntyvät. Useat toiminnot, kuten Turun satama ja Meyerin telakka, sijaitsevat hulevesi- ja meritulvien riskialueilla. Yleiskaavamerkinnöillä tulvia pyritään hallitsemaan, mutta tarkempi suunnittelu ratkaisee, kuinka hyvin siinä onnistutaan.

Yleiskaavamerkinnöin on osoitettu alueiden käyttöä rajoittavat lentoliikenteen esterajoituspinnat ja lentomelualueet, Puolustusvoimien suojavyöhykealueet ja kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet. Yleiskaava mahdollistaa VAK-järjestelyratapihan siirtämisen kauemmas keskustasta. Autoliikenteen melulle altistuvien alueiden määrä ei olennaisesti lisäänny.

Viheraluemerkinnät muodostavat pääosin kattavan verkoston. Virkistyskäytön kannalta tärkeimmät alueet säilyvät. Kaavaratkaisu turvaa valtaosan viherympäristön arvoista. Vaikutukset viherympäristöön keskittyvät asuinrakentamisen osalta keskustaan ja joukkoliikennekäytävien varsille sekä työpaikkarakentamisen osalta Pansio–Pernoon ja Paimalaan.

Kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva muuttuvat keskustassa ja sen reunamilla sekä joukkoliikenneakseleilla. Muutokset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, usein sekä että. Yleiskaava osoittaa säilytettävät rakennusperintökohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat viherympäristöt. Uudisrakentamisen ja olemassa olevien arvojen yhdistämisen tapa ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Yleiskaavan vaiheet ja vuorovaikutus

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 26.1.2010. Perusselvitysvaiheen jälkeen, vuonna 2012 yleiskaavan valmistelua jatkettiin Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n pohjalta. Myös yleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin 2035.

Yleiskaavan alustavia tavoitteita työstettiin sidosryhmille suunnatussa työpajassa toukokuussa 2012 ja esiteltiin yleisölle kesäkuussa 2012. Samaan aikaan pidettiin viranomaisneuvottelu. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta esitti 16.4.2013 kaupunginhallitukselle yleiskaavan tavoitteiden hyväksymistä ja kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tavoitteet syyskuun lopulla 2013.

Yleiskaavan viranomaisneuvottelu pidettiin alustavia tavoitteita laadittaessa 4.6.2012.

Helmikuussa 2014 yleiskaavan tavoitevuodeksi vaihdettiin 2029, joka vastaa Turun kaupunkistrategian tavoitevuotta. Samalla yleiskaavan väestö- ja työpaikkatavoitetta muutettiin vastaamaan lyhempää aikajännettä: vuonna 2029 Turussa asuu 200 000 asukasta ja kaupungissa on 105 000 työpaikkaa.

Toimialojen yhteistyönä laadittiin yleiskaavan pohjaksi kolme kehityskuvavaihtoehtoa, joissa kaupungin kasvua painotettiin eri tavoin.

• Olemassa olevaan palvelurakenteeseen voimakkaasti tukeutuva kehityskuva Kasvu keskuksiin sijoitti tavoitellun kasvun pääosin Turun ydinkeskustaan ja alakeskuksiin.
• Kehityskuva Hajautettu kasvu tukeutui Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta kasvattaen.
• Kehityskuva Kasvukäytävät sijoitti kasvun tukeutuen Turun ydinkeskustaan, joukkoliikenteeseen tukeutuviin kehityskäytäviin sekä sisääntuloväylien varsiin.

Kehityskuvista laadittiin toimialojen yhteistyönä asiantuntijatyönä laaja vaikutusten arviointi.

Yleiskaavan kehityskuvaluonnoksia esiteltiin vuoden 2014 aikana yleisötilaisuuksissa. Lisäksi kehityskuvista järjestettiin asukaskysely sekä yrityskysely. Vuonna 2015 järjestettiin paneelikeskustelu Turun tulevaisuudesta yleiskaavan vaikutusten arvioinnin teemoihin liittyen.

Yleiskaavan kehityskuvista pyydettiin lausunnot 24.8.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 23.11.2015 § 494 yleiskaavatyön jatkovalmistelun pohjaksi Kasvukäytävät-kehityskuvan.

Kaavaluonnos valmisteltiin valitun Kasvukäytävät-kehityskuvan pohjalta. Luonnosvaiheessa tavoiteltavan kasvun eli positiivisen rakennemuutoksen mahdollistamiseksi väestö- ja työpaikkatavoitteita tarkennettiin, koska kaupungin kasvu oli ollut nopeampaa kuin yleiskaavan tavoitteiden asettamisen aikaan. Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tarkistetut tavoitteet 22.5.2017.

Luonnosvaiheessa järjestettiin asukkaille Tulevaisuuden Turku 2029 -nettikysely, jossa kartoitettiin mielipiteitä asumisen paikoista, palveluista, viher- ja virkistysalueista sekä liikkumisesta. Lisäksi 2016–2017 järjestettiin keskustan kehittämiseen ja Turun Tiedepuiston kärkihankkeisiin liittyviä Turku Future Forum työpajoja, joissa käsiteltiin myös yleiskaavaa. Yhden työpajan aiheena oli keskustan liikennejärjestelmän skenaariot. Mielipiteitä vaihtoehdoista kerättiin myös internetkyselyllä.

Yleiskaavaluonnosta esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 28.8.2018. Lisäksi kaavaluonnosta on esitelty valtuustoryhmissä ja valtuustoryhmien puheenjohtajistolle 27.8.2018.

Yleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 25.9.2018 (§ 387). Lautakunnan päätöksen mukaisesti Kupittaanpuiston itäosaa koskevaa VU/C-merkintä (urheilu- ja virkistyspalvelujen alue / keskustatoimintojen alue) poistettiin ja korvattiin merkinnällä VU (urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi liikuntakeskuksia varten).

Kaupunginhallitus hyväksyi 24.8.2018 päivätyn, lautakunnan päätöksen mukaisesti 25.9.2018 muutetun yleiskaavaluonnoksen laadittavan yleiskaavaehdotuksen pohjaksi (5.11.2018 § 420). Yleiskaavaluonnos sisältää 28.8.2018 päivätyn, 17.9.2018 päivitetyn keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksen.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2029 liikennesuunnitelman valmistelua ja yleiskaavan valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että yksityisautoilu Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulla sallitaan ja että lopulliset ratkaisut Auransillan liikenteen osalta tehdään saatujen kokemusten perusteella.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että:

• Yleiskaavan ehdotusvaiheeseen selvitetään mahdollisuutta muuttaa Itäharjulla innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä osoitetulle alueelle merkityt asuinalue ja työpaikka-alueet tai osia niistä keskustatoimintojen alueeksi, tavoitteena laajentaa keskustatoimintojen aluetta.
• Raision kanssa käynnistetään neuvottelut usean Turun alueen kansalaisjärjestön esittämän luonnonsuojelualueen perustamisesta Mälikkälä–Kuninkojan alueelle ja Raisiontien / Satakunnantien ja Kuloistentien välille merkityn ohjeellisen tievarauksen poistamisesta yleiskaavasta.

Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 12.11.–31.12.2018. Lausunnoista, mielipiteistä sekä niihin kirjoitetuista vastineista kootussa raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset.

Luonnoksen nähtävilläoloaikana marraskuussa 2019 järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, joista toisen teemana oli keskusta ja toisen koko yleiskaava. Samaan aikaan yleisötilaisuuksien kanssa avattiin Turku 2029 -nettikysely. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä viherympäristöstä, palveluista sekä keskusta-alueen liikenteestä.

Osana yleiskaavan valmistelua Turun kaupunki selvitti keväällä 2020 kaupunkilaisten mielipiteitä keskustan liikenteestä ja sen kehittämisestä Turku keskustelee -hankkeessa. Kyselyn lisäksi vastaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua Turku keskustelee -nimiseen kansalaispaneeliin.

Luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä kyselyn vastausten perusteella valmisteltiin yleiskaavaehdotus. Muutosten perusteella valmisteltu, 30.6.2020 päivätty yleiskaavaehdotus oli lausuttavana 30.6.–15.9.2020. Lausuntoja saatiin 42 kpl. Lausunnoista ja niihin kirjoitetuista vastineista kootussa raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset.

Seuraavana on kuvattu merkittävimmät kaavamerkintöjen ja -määräysten muutokset, jotka on tehty yleiskaavaluonnoksesta saatujen kannanottojen, yleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen tai muun valmistelun perusteella.

Koko yleiskaava-alue:

• Linnakaupungin osayleiskaavan alue on sisällytetty kaava-alueeseen
• Tiivistyvään kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeeseen on lisätty määräys vihertehokkuudesta
• Liikenteen osalta ratkaisuja on muutettu merkittävästi mm. merkintätapojen osalta
• Melua koskeva yleismääräys on lisätty
• Tukesin luvittamat kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet on päivitetty
• Vesihuollon toiminta-alueet on lisätty
• Sähköasemat on lisätty
• Ulkoilureittitarve-merkintöjä ja ekologisia yhteystarpeita osoittavia merkintöjä on täydennetty

Keskusta:

Linnakaupunki ja satama:

• Sataman LS-aluetta on muutettu C- ja TP-5-alueiksi
• Vapaavaraston T-alue on muutettu LS-alueeksi
• Uusi ajoyhteys Ruissaloon (ns. Vapaavarastonkatu)
• Uusi pyöräilyn pääverkostoyhteys Iso-Heikkilästä Ruissaloon

Kupittaa ja Itäharju:

• Cy-merkintää on laajennettu Hämeenkadun ja Kupittaa–Itäharjun suuntaan C-merkinnän alueelle. Kaupunginhallitus päätti, että ehdotusvaiheessa tulee selvittää mahdollisuutta muuttaa Itäharjulla innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä osoitetulle alueelle merkityt asuinalue ja työpaikka-alueet tai osia niistä keskustatoimintojen alueeksi (C), tavoitteena laajentaa keskustatoimintojen aluetta. Yleiskaavaluonnoksessa ollutta keskustatoimintojen aluetta ei ole kuitenkaan laajennettu, koska nykyiset merkinnät mahdollistavat alueelle tavoiteltavat toiminnot.
• Kupittaan siirtolapuutarhan RP/C-merkintä on muutettu C-merkinnäksi
• Ruotsalaistaloalue on osoitettu valmiina asuinalueena, ei C-merkinnällä
• Itäharjulla on poistettu Hippoksentien jatke Voimakatu–Ilmarisenkatu väliltä
• Kurjenmäen tunneli on lisätty
• Kupittaanpuiston Lemminkäisenkadun puoleinen osa on osoitettu VU-1-merkinnällä

Keskustan liikenne:

• Tuomiokirkkosillalla autoliikenne on muutettu sallituksi pääkokoojaväylä-merkinnällä
• Keskustan kävelyaluetta on laajennettu Linnankadulle, Kristiinankadulle ja jokirannassa Aurajoen alajuoksulle
• Pyöräilyn pääverkostoa on lisätty
• Aurakatu välillä Maariankatu–Eerikinkatu sekä Maariankatu on muutettu joukkoliikenteen laatukäytäväksi
• Joukkoliikenteen laatukäytävä -merkinnällä on osoitettu raitiotien toteuttamismahdollisuus Läntiselle Pitkäkadulle sekä uudelle Aurajoen ylittävälle sillalle reitillä Sairashuoneenkatu–Sotalaistenkatu

Keskustan rakennussuojelu:

• Uusia arvokkaan rakennetun ympäristön kohteita: Martinsilta, Bostads Ab Pantern, Kliinisen instituutin makasiini, Puolalan koulu, MAP-kirkko
• Mestarinkadun aluerajausta on tarkistettu

Määräykset:

• C- ja Cy-alueiden määräyksiä on tarkennettu
• Aurajokivarren arvoja turvaavia kaavamääräyksiä on tarkennettu

Skanssi–Uittamo:

• Pihlajaniemen EP-, A- ja V-merkintöjä on tarkennettu
• Arvokas rakennetun ympäristön kohde Vanha Uittamo: rajausta on tarkistettu

Varissuo–Lauste:

• Uuden pääkokoojaväylän linjausta on muutettu Lausteella
• Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaa on tarkennettu

Nummi–Halinen:

• Kehätielle kehittämismerkintä (lisäkaistat)
• Arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta 5/23 Nummi–Itäharju on laajennettu

Runosmäki–Raunistula:

• Kehätielle kehittämismerkintä (lisäkaistat)
• Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaa on tarkennettu

Länsikeskus:

• Täydentyvä asuinaluemerkintää on laajennettu Hepokullassa
• Vättiin uusi asuinalue TP- ja V-merkintöjen tilalle
• Kaupunginhallituksen mainitsema Satakunnantien ja Kuloistentien välinen ohjeellinen katulinjaus on poistettu. Kaupunginhallituksen mainitsema mahdollisen luonnonsuojelualueen perustaminen Mälikkälän–Kuninkojan alueelle ratkaistaan erikseen.

Pansio–Jyrkkälä: 

• Innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkintä Blue Industry Parkiin
• Pansion T/kem- ja LS-aluetta on muutettu PA-alueeksi
• EP-aluetta on laajennettu. V-merkintä ja ulkoilureittitarve-merkintä on poistettu Puolustusvoimien hallinnoimalta alueelta Pansiosta
• Koivuluodon ja Verkkoluodon välinen ruovikko on osoitettu läjityksen mahdollistamalla T-1-merkinnällä
• Naantalintien varren TP-merkintöjä on muutettu V-merkinnöiksi
• Osia Artukaisten TP-merkinnästä on muutettu P-merkinnöiksi
• Pahaniemen asuinalueet on muutettu A-1-merkinnäksi VAK-järjestelyratapihan selvitysalueen läheisyyden vuoksi. Alueelta on samasta syystä poistettu Uusi tai olennaisesti muuttuvat asuinalue (vuoden 2029 jälkeinen) -merkintä.
• Ruissalon Kallanpään ympärille on lisätty Puolustusvoimien suojavyöhyke

Maaria–Paattinen:

• Paimalan työpaikka-alueita on laajennettu
• Uusi AT-merkintä Paattisille
• Ns. HaKu-tievaraus on lisätty
• Lentoturvallisuuden edellyttämä esterajoituspinta sekä lentokentän laskeutumissektori on lisätty

Seuraava vaihe 

Yleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupunginhallituksen hyväksymässä muodossa. Tässä yhteydessä ehdotus esitellään myös kaupunkilaisille, joilla on mahdollisuus antaa kaavasta muistutus.

Liite 1Yleiskaavaehdotus, kartta 1: Yhdyskuntarakenne

Liite 2Yleiskaavaehdotus, kartta 2: Asuminen

Liite 3Yleiskaavaehdotus, kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

Liite 4Yleiskaavaehdotus, kartta 4: Liikenne

Liite 5Yleiskaavaehdotus, kartta 5: Kestävä vesien hallinta

Liite 6Yleiskaavaehdotus, kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

Liite 7Yleiskaavaehdotus, kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

Liite 8Yleiskaavaehdotus, kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

Oheismateriaali 1Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet

Oheismateriaali 2Vastineet luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin

Oheismateriaali 330.6.-15.9.2020 lausunnoilla olleesta kaavaehdotuksesta saadut lausunnot

Oheismateriaali 4Vastineet ehdotusvaiheen lausuntoihin

Oheismateriaali 5Yleiskaavaehdotus, selostus

Oheismateriaali 6Yleiskaavaehdotus, vaikutusten arviointi

Laaditut selvitykset ja raportit (linkki Yleiskaava 2029:n selvitykset ja vuorovaikutus -sivulle)

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yleiskaavaehdotus, pvm 30.6.2020, muutettu 22.10.2020 (lausunnot) hyväksytään ja että yleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville muistutusten esittämistä varten. 

PäätösAsia pantiin pöydälle Ilvessalon Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 27.10.2020 § 369

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 3.11.2020 § 381

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 17.11.2020 § 392

Oheismateriaali 7Kannanotto yleiskaavaehdotukseen 23.11.2020

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.