Kaupunkiympäristötoimiala, va. yleiskaavainsinööri Andrei Panschin 2.10.2020:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitusyksikkö on laatinut 24.4.2019 päivätyn osayleiskaavaehdotuksen, jota on muutettu 4.6.2019 (§ 244 KYLK), 11.11.2019 (muistutukset), 26.11.2019 (§ 463 KYLK) ja 29.9.2020 (muistutukset).

Osayleiskaavan tavoitteet 

Osayleiskaavoituksen päämääränä on toisaalta kylätaajamien ja haja-asutusalueiden kehittäminen elinkelpoisina ja viihtyisinä maaseutumaisella saaristoalueella asuvia ja työskenteleviä varten sekä toisaalta aluetta koskevien maankäyttöpaineiden arvioiminen ja ohjaaminen suunnitellusti.

Laadulliset tavoitteet

- Hyvä ympäristö ottamalla huomioon nykyinen asutus, asutushistoria ja saaristomainen asuinympäristö.

- Nykyaikaisen asemakaavoitus- ja rakentamistavan kehittäminen sekä vastaaminen asumistoiveisiin.

- Runsaan loma-asutuksen ja vakituisen asutuksen yhteensovittaminen painotuksena lisääntyvä ympärivuotisen asumisen osuus.

- Merellisen vetovoiman lisääminen, viherverkoston säilyminen ja kehittäminen sekä Kakskerranjärven virkistysarvojen kehittäminen.

- Loma-asutuksen ohjaaminen pääasiassa nykyisen loma-asuntokannan täydentämiseen.

- Kylämäisen yleiskaavoituksen kehittäminen alueellisen suunnittelutarveratkaisun kautta.

-  Haja-asutuksen kehittäminen eheyttävästi ja yhteisöllisyyden edellytysten ylläpitäminen.

Mitoitukselliset ja rakenteelliset tavoitteet

Osayleiskaavalla varaudutaan noin 3600 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050, mikä merkitsee varautumista korkeintaan 2200 uutta asukasta varten.

- Kasvu suunnataan ensisijaisesti Turun kaupungin maakuntakaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa esitetylle, Kakskerrantien käytävään tukeutuvalle taajamatoimintojen alueelle.

- Muilla kuin asemakaavoitettaviksi tarkoitetuilla alueilla ja loma-asuntoalueilla rakentamisessa sovelletaan suunnittelutarveharkintaa. Haja-asutuksen ja kylien suunnittelussa käytetään edullisuusvyöhykekriteerejä ja laadittavia ohjausperiaatteita.

- Seuraavat vuosikymmenet Satava-Kakskerran vesihuolto voisi tukeutua ensisijaisesti vesiosuuskuntaan.

- Satava-Kakskerran yleiskaavan valmistelun tulee painottua laadullisiin tekijöihin ja suunnittelussa turvata monimuotoinen saarille sopiva asuminen. Lisäksi tulee välttää tarpeettoman raskaita infrastruktuurikustannuksia ja vesihuoltolaitosten päällekkäisiä vesi- ja jätevesiratkaisuja.

Kokonaisrakenne ja maankäytön varaukset

Osayleiskaavan asemakaavoitettaviksi tarkoitetut alueet on osoitettu osayleiskaavalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti Satavan itäosiin Kakskerrantien varrelle. Muilta osin tuleva asuinrakentaminen tukeutuu pääosin olemassa oleviin asutustihentymiin, jotka on osayleiskaavassa osoitettu kyläalueina.

Osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta ja rakentaminen kaava-alueella edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti suunnittelutarveratkaisua ja ranta-alueella poikkeamispäätöstä, ellei kyseessä ole asemakaavoitettu alue.

Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen myöntämisedellytyksistä säädetään laissa ja asia ratkaistaan aina vasta lupahakemuksesta. Vireillä oleva osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarausyleiskaava, jonka perusteella ei voida myöntää suoraan rakennuslupaa vaan lisärakentaminen alueelle tulee ratkaista lupahakemuksilla tapauskohtaisesti tai alueen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään tilanteista, joissa poikkeamispäätöstä rannan suunnittelutarpeesta (MRL 72 §) tai suunnittelutarveratkaisua (MRL 137 §) ei tarvita.

Kyläalueille rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä, joiden liitteenä tulee olla lähiympäristön alueellinen suunnitelma. Kyläalueille tapahtuva rakentaminen ei saa johtaa merkittävään rakentamiseen eikä aiheuttaa haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla vähäinen lupiin perustuva rakentaminen on mahdollista. Osayleiskaavalla osoitettujen uusien asuinrakentamispaikkojen enimmäismäärä perustuu tilan koko maapinta-alaan. Paikan soveltuvuus rakentamiseen ratkaistaan aina erillisessä suunnittelutarve- tai poikkeamislupaprosessissa. Rakennuspaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti osayleiskaavan kyläalueille (AT-1). Jos tila ei sisällä kyläaluetta, uudet asuinrakennuspaikat ohjataan maa- ja metsätalousvaltaisille alueille saarten sisäosiin. Näilläkin alueilla rakentamisen enimmäismäärä perustuu tilakokoon. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla mahdollisten uudisrakentamispaikkojen määrä on huomattavasti vähäisempää kuin kyläalueilla.

Palvelujen alueeksi on varattu Satavan kyläkaupan alue laajennuksineen, Tammivalkaman palvelukeskus, paloasema ja entisen Kakskerran koulun alue. Samalla merkinnällä on osoitettu myös seurakuntien käytössä olevat Kakskerran kirkon, Erikvallan Heinänokan, Harvan ja Sinapin alueet.

Rannat on osoitettu pääosin loma-asutukseen. Satavan pohjois- ja länsiosissa rantoja on osoitettu myös pysyvään asumiseen. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön edellyttää ranta-alueella poikkeamispäätöstä.

Virkistysalueiksi on osoitettu etupäässä kaupungin tai julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita, joista osa ulottuu rantaan. Näitä alueita tulee jatkossa kehittää yleiseen virkistyskäyttöön. MU-1-merkinnällä on osoitettu laajoja, ulkoiluun hyvin soveltuvia metsiä, jotka ovat pääosin kaupungin omistamia. Sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti -merkinnöillä pyritään turvaamaan kulkureittien säilyminen.

Osayleiskaavan vaikutukset

Satava-Kakskerran alue on kaupungin haja-asutusluontoista, saaristomaista reuna-aluetta, joka valtaosiltaan pysynee luonteeltaan samanlaisena pitkään. Asemakaavoituksen on arvioitu etenevän alueelle vasta 2030-luvulla, joten kylien lisärakentaminen on yksityisten maanomistajien tontinmyynnin varassa.

Satava-Kakskerran alue säilyy luonteeltaan pääosin nykyisen oloisena maaseutumaisena asutusalueena, jota luonnehtii pienistä asutuskeskittymistä muodostunut rakenne. Satavan itäosissa ja Kakskerrantien varrella elinympäristö muuttuu esikaupunkimaisemmaksi asemakaavoitukseen perustuvan rakentamisen myötä.

Osayleiskaavoituksessa on pyritty kehittämään ja lisäämään kylämäistä asutusta eheyttävästi. Rakentaminen on pyritty sijoittamaan saarten vaihtelevaan ja pienipiirteiseen maisemaan siten, että sen ominaisluonne säilyy. Lähtökohtana on ollut jättää selänteiden lakialueet ja alavat laaksonpohjat rakentamisen ulkopuolelle. Rakentaminen tukeutuu pääosin olemassa olevaan rakentamiseen.

Loma-asuntoalueilla tapahtuu vähittäistä loma-asuntojen muuntumista pysyvään asuinkäyttöön. Kaavalla edistetään loma-asutusympäristöjen luonteen säilyttämistä rakennuskannaltaan pienipiirteisenä. Rakennusten koolle on annettu rakennusjärjestystä tiukemmat rajoitukset.

Kulttuuriympäristö muuttuu maankäytön muutosten yhteydessä. Suurimmat maankäytön muutokset on kohdistettu siten, ettei kehitys uhkaa merkittävästi alueen kulttuuriympäristöjen erityisiä arvoja.

Arvokkaat maisemakokonaisuudet ja kulttuuriympäristöt on osoitettu kaavamerkinnöin, joilla turvataan niiden ominaispiirteiden säilyminen. Merenrannan kulttuuriympäristöön kuuluvat, vanhat ja arvonsa säilyttäneet huvilarakennukset on merkitty rakennussuojelukohteiksi, samoin muut arvokkaat rakennukset, kuten säilyneet kantatilat pihapiireineen.

Maisemallisesti merkittävät pellot, joiden säilyminen avoimina olisi toivottavaa, on osoitettu MA-1-merkinnällä. Historialliset maalaistalo- tai kartanomiljööt ovat saaneet merkinnän AT-1/s turvaamaan niiden arvoja. Kiinteät muinaisjäännökset sekä muut kulttuuriperintökohteet on osoitettu säilytettäviksi.

Merialueen tulvavaara-alueet on esitetty osayleiskaavakartalla, jotta ne voidaan huomioida maankäytön suunnittelussa.

Rakentaminen lisää vettä läpäisemättömän pinnan määrää, mikä lisää huleveden muodostumista. Sateiden synnyttämä huuhtouma läpäisemättömiltä pinnoilta putkiin huuhtoo mukanaan maanpinnalla olevat haitta-aineet. Asianmukaisella hulevesien hallinnalla voidaan parantaa vesiluonnon ekologista tilaa. Uusi rakentaminen saarilla tulee olemaan sen verran vähäistä, ettei hulevesistä arvioida muodostuvan ongelmia. Kuitenkin erityisesti Kakskerranjärvenvaluma-alueella tulee kiinnittää huomiota ravinteiden kulkeutumiseen järveen.

Osayleiskaava edistää kaikkien pääsyä veden ääreen mm. osoittamalla kaupungin omistamat rannat virkistyskäyttöön. Merkittävä tavoite on seurakuntien omistaman Annalanlahden rannan saaminen yleisen virkistyskäytön piiriin. Osayleiskaava tukee tätä tavoitetta osoittamalla rannan VL-1-alueeksi.

MU-1-merkintä takaa saarten laajimpien yhtenäisten metsäalueiden säilymisen ja mahdollistaa niiden monipuolisen virkistyskäytön. Ohjeellinen ulkoilureitti -merkinnät osoittavat käytössä olevia reittejä sekä reitistötarpeita. Merkinnät auttavat huomioimaan ulkoilun tarpeet tarkemmassa suunnittelussa.

Osayleiskaava-alueen arvokkaat luonnonympäristöt ja suojelua edellyttävien eliölajien elinympäristöt on pyritty osoittamaan kaavakartalla ja niihin on liitetty kohteen mukainen suojelua turvaava kaavamääräys.

Enemmistö luonnonsuojelun kannalta arvokkaista alueista on eri luontoselvityksissä todettuja kohteita, jotka on kaavassa osoitettu luo-alueina. Kaavamääräyksillä kielletään luo-kohteiden luonnonarvoja heikentävät toimenpiteet. Luo-kohteiden luettelo on osayleiskaavan liitteenä. Luettelossa ja sen pohjana olevassa tietokannassa on tarkempaa tietoa kohteista, mikä auttaa ottamaan kohteet huomioon tarkemmassa suunnittelussa.

Osayleiskaavan vaikutukset läheiseen Rauvolanlahden Natura 2000 -alueeseen on arvioitu osayleiskaavan yhteydessä toteutetulla Natura-arvioinnin tarveharkinnalla. Raportin johtopäätöksenä on, että suoritetun arviointitarkastelun perusteella tarvetta varsinaisen luonnonsuojelulain 65 § mukaisen Natura-arvioinnin laatimiselle Satava-Kakskerran osayleiskaavan vaikutuksista Rauvolanlahden Natura-alueeseen ei ole. Satava-Kakskerran mahdolliset haitalliset vaikutukset Rauvolanlahden Natura-alueeseen ovat epäsuoria ja muodostuvat pääasiassa liikennemäärien kasvusta Kakskerrantiellä ja veneilyliikenteen lisääntymisestä.

Satava-Kakskerran alue on valtaosin autovyöhykettä ja liikkuminen perustuu enemmän yksityisautoiluun kuin Turussa keskimäärin. Autoliikenne suuntautuu suurelta osin Hirvensalon kautta mantereen suuntaan. Hirvensalon liikenne on nykytilanteessa ruuhkaista huipputuntien aikana. Saarten maankäytön kehittymisen arvioidaan johtavan siihen, että vuonna 2050 Hirvensaloon suuntautuvat matkat ruuhkautuvat voimakkaasti iltahuipputunnin aikana. Tästä syystä joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja kilpailukyky tulisi pyrkiä varmistamaan Hirvensalossa ja mantereella Kakskerrantien–Stålarminkadun kehittämisen yhteydessä. Ruuhka-aikojen ulkopuolella autoliikenne on sujuvaa myös tulevaisuudessa.

Merkittävimmät haitalliset vaikutukset ihmisiin aiheutuvat lisääntyvästä liikenteestä. Lisääntyvä liikenne tuo meluhaittoja, hidastaa autoliikennettä erityisesti ruuhka-aikoina ja lisää liikenneonnettomuuksien riskiä. Kakskerrassa ja Satavassa on kaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä tutkittava tarve meluntorjuntaan aina, kun keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää 1500 ajon/vrk ja rakennetaan alle 30 metrin päähän tien keskilinjasta.

Saarilta mantereelle on vain yksi siltayhteys, mikä on turvallisuusriski. Esimerkiksi hälytysajoneuvojen pääsy alueelle voi vaikeutua tai estyä kokonaan. Hirvensalon ja Satava-Kakskerran osayleiskaavoissa osoitettujen uusien siltayhteyksien toteuttaminen pienentää tätä riskiä.

Osayleiskaavassa on esitetty tarvittavia uusia pyöräteitä, jotka toteutuessaan parantaisivat pyöräilymahdollisuuksia saarilla.

Osa saarille kohdistuvista infrastruktuurin parantamiskustannuksista aiheutuu väestömäärän kasvusta riippumatta. Asemakaavoitettaviksi tarkoitettujen alueiden asemakaavoitusta seuraava infrastruktuurin rakentaminen tuo mukanaan suuret kynnysinvestoinnit vesihuoltoon ja kadunrakentamiseen. Satavan itäpäähän tarvitaan vesihuollon runkolinjat vesistön yli joko Hirvensalosta tai suoraan mantereelta. Hirvensalon nykyverkkoa ei voida laajentaa Satavaan ilman Hirvensalon puolen verkon kapasiteetin parantamista. Lisäksi tarvitaan myös asemakaavoitettavalle alueelle uudet runkolinjat. Tavanomaisen asemakaavoituksen vaihtoehtona voisi olla asemakaavoittaminen tukeutuen olevaan paineviemäriverkkoon.

Kyläalueiden täydennysrakentamisesta ei aiheudu kaupungille infrastruktuurikustannuksia, koska yksityisteiden rakentamisen ja ylläpidon sekä vesihuollon ja jätevesien käsittelyn kustannukset jäävät asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolella yksityisten toimijoiden kustannettaviksi. Käyttövedelle voidaan tarvita paineenkorotusta kulutuksen lisääntymisen myötä.

Palvelujen tarjonnasta laajalle haja-asutusalueelle saattaa aiheutua suuriakin yhdyskuntakustannuksia (sivistys-, varhaiskasvatus-, terveydenhuolto- ja vanhustenpalvelut). Joukkoliikennepalvelujen lipputuloilla ei kateta joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia.

Toteuttaminen

Satava-Kakskerran asemakaavoitus on Yleiskaava 2029:n luonnoksen toteuttamistarkastelussa sijoitettu alkamaan aikaisintaan 2020-luvun lopulla.

Osayleiskaavalla pyritään ohjaamaan haja-asutuksen muodostumista ja täydentämään syntyneitä asutusryhmiä osoittamalla ne kyläalueiksi. Kyläalueiden toteutuminen tai täydentyminen on täysin maanomistajien hankkeiden varassa.

Alakoulun ja mahdollisesti päiväkodin toteuttaminen entisen koulun paikalle riippuu alueen väestönkehityksestä.

Satava-Kakskerta tarjoaa hyvät luontoliikuntamahdollisuudet, ja osayleiskaava edistää mm. rantojen virkistyskäyttöä. VL-1-merkinnällä osoitetun Annalanlahden rannan saaminen kaupungin omistukseen olisi virkistyskäytön kannalta merkittävää.

Maanteissä ja silloissa on arvioitu olevan korjaustarpeita 2020-luvulla. Vesijohtoverkoston kapasiteetti on rajallinen. Mahdollisuus uusiin liittymiin tarkastellaan tapauskohtaisesti lupahakemusten yhteydessä. Vesijohtoverkostoa tullaan asemakaavoitettavilla alueilla parantamaan asemakaavoituksen yhteydessä.

Osayleiskaavan vaiheet ja vuorovaikutus

Kaavan laatiminen perustuu kaupunginhallituksen 4.3.2013 § 111 tekemään päätökseen. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 25.9.2013. Kaupunginhallitus hyväksyi Satava-Kakskerran osayleiskaavan tavoitteet 2.5.2016 § 182.

Osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa 26.4.2017 § 132 ja kaupunginhallituksessa 8.5.2017 § 201. Samalla kaupunginhallitus tarkensi tavoitteita mitoituksen osalta ja osayleiskaavasta pyydettiin lausunnot. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 15.5.–13.6.2017 välisen ajan, jolloin siitä jätettiin 52 mielipidettä.

Alustava osayleiskaavaehdotus valmisteltiin hyväksytyn luonnoksen ja annetun palautteen pohjalta. Alustavasta kaavaehdotuksesta pyydettiin vuoden 2018 lopulla uudet, tarkentavat lausunnot, ja niihin laadittiin vastineet. Alustavasta kaavaehdotuksesta järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta sekä nettikysely 27.11.2018–31.1.2019. Kyselyllä täydennettiin aiemmin luonnosvaiheessa kerättyjä mielipiteitä.

Kaavaehdotus valmisteltiin alustavan kaavaehdotuksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. 24.4.2019 päivätty kaavaehdotus hyväksyttiin muutettuna kaupunkiympäristölautakunnassa 4.6.2019 § 244 ja kaupunginhallituksessa 10.6.2019 § 274. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävänä 17.6.–16.8.2019 välisen ajan, jolloin siitä jätettiin 44 muistutusta.

Muistutusten perusteella muutettu kaavaehdotus (päiv. 11.11.2019) hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 26.11.2019 § 463 ja kaupunginhallituksessa 19.12.2019 § 502, jonka jälkeen se asetettiin uudelleen nähtäville 13.1.–11.2.2020 väliseksi ajaksi. Muistutuksia jätettiin yhteensä 38 (oheismateriaali 2).

Kaavaehdotusta on tarkistettu muistutusten pohjalta seuraavasti:

- Nikkilässä AT-1-aluetta on laajennettu. Laajennus sijoittuu niin, että AT-1/s-alueen ja uudemman asutuksen välissä säilyy rakentamaton puustoinen alue. 

- Myllykylässä AT-1-alueen ja M-1-alueen rajautuminen on tarkennettu muistutuksessa esitetyn toiveen sekä luontoarvojen perusteella. 

- Laalahdessa AT-1-alueen ja M-1-alueen rajoja on tarkennettu olemassa olevan infrastruktuurin ja maastonmuotojen kannalta tarkoituksenmukaisemmiksi. 

- Harjattulassa VL-1-alueen osa on muutettu muistutuksen ja nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti RA-1-alueeksi.  

Lisäksi 29.9.2020 päivättyyn kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

- Kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaan kaavamääräykseen on lisätty kohteeseen kajoamiskielto.  

- Kirkkolailla suojellun Kakskerran kirkon alueen (srk) kaavamääräys oli kirjattu ainoastaan selostukseen. Kaavamääräys on lisätty vastaavasti kaavakartalle. 

- Kaavasta on poistettu kohde sr 106 Näsudd. Kohteen merkitystä on arvioitu uudelleen Museokeskuksen kanssa. Arvoluokitus on tarkistettu historiallisesti arvokkaasta maisemallisesti arvokkaaksi. Maisemallisesti arvokkaita kohteita ei osoiteta sr-merkinnällä. Kyseisen kohteen omistajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella kaavaehdotukseen on lisätty rakennussuojelukohteeksi samojen maanomistajien omistamalla viereisellä kiinteistöllä (Villa Vapparn, sr 106) sijaitseva uimahuone, joka on kulttuuriympäristön kannalta em. kohdetta merkittävämpi. 

- Museokeskuksen kanssa on tarkistettu rakennussuojelukohteen sr 19 kohdekuvausta. Kuvauksesta on poistettu talousrakennukset. 

- Mahdollisesti pilaantunut maa-alue -merkinnällä osoitetaan Kakskerran Niemenkulmasta kohde, joka puuttui kaavakartalta. 

- S-1- ja S-2-alueiden merkintöjen selityksiä ja kaavamääräyksiä on täsmennetty siten, että ne ovat linjassa Yleiskaava 2029:n vastaavien merkintöjen ja määräysten kanssa.  

- Osayleiskaavaan on lisätty kohde luo 6-75 Ekvallan rinnelehto. Rajaus perustuu ympäristönsuojelun maastokartoitukseen. Lisäksi kohteen luo 2-76 rajausta on tarkennettu ympäristönsuojelun maastokäynnin perusteella.  

- Kaavamerkintöihin ja -määräyksiin on lisäksi teknisluonteisia korjauksia ja selventäviä täsmennyksiä. Nämä tarkennukset koskevat kaavan yleismääräyksiä, AT-1- ja M-1-merkintöjä, ma-1-merkintää, kävely- ja pyöräilyreittimerkintöjä sekä laiva- ja veneväyliä.

29.9.2020 päivättyyn kaavaehdotukseen on korjattu teknisluonteiset virheet:

• Yleismääräyksissä mainittu Kakskerranjärven alin rakentamiskorkeus +8,35 m on korjattu nykyisen korkeusjärjestelmän mukaiseksi korkeudeksi +8,65 m.
• Laivaväylä- ja veneväylämerkintöjä on korjattu siten, että ne ovat linjassa Yleiskaava 2029:n vastaavien merkintöjen kanssa.

Osayleiskaavaan tehdyt muutokset ja täydennykset näkyvät osayleiskaavakartalla, kaavaselostuksessa ja sen liitteissä.

Kaavan kokonaisrakenne ja maankäytön varaukset ovat pysyneet pääosin kaupunginhallituksen joulukuussa 2019 hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisina. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä eikä kaavaehdotusta ole tarvetta asettaa enää uudelleen nähtäville.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille annettavasta kaupungin perustellusta kannanotosta. Muistutukset vastineineen on esitetty liitteessä 5.

Kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavan hyväksymisestä.

Liite 1Satava-Kakskerta osayleiskaavan ehdotuskartta 29.9.2020

Liite 2Rakennussuojelukohteet

Liite 3Arkeologiset kohteet

Liite 4Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet

Liite 5Kaavaehdotuksesta 13.1. - 11.2.2020 saadut muistutukset ja vastineet

Oheismateriaali 1Satava-Kakskerran osayleiskaavan selostus 29.9.2020

Oheismateriaali 2Muistutukset

Oheismateriaali 3Muistutukset ja vastineet, kuvallinen esitys

Laaditut selvitykset ja raportit (linkki Satava-Kakskerran osayleiskaavan selvitykset-sivulle)

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet muistutuksiin (liite 5) ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotus, pvm 24.4.2019, muutettu 4.6.2019 (§ 244 KYLK), 11.11.2019 (muistutukset), 26.11.2019 (§ 463 KYLK) ja 29.9.2020 (muistutukset), hyväksytään.

PäätösAsia pantiin pöydälle Helinin Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Muurinen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Muurisen tilalle kokoukseen saapui Helin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä yleiskaavainsinööri Andrei Panschin.