Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Paula Aantaa 7.9.2020:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus palvelualueen kaavoitus on laatinut 7.9.2020 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Pernon kaupunginosaan.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan Pernon 065 kaupunginosan korttelin 46 tontille 6, määräalalle 4-M501, Telakkakadun katualueelle ja osalle erityisaluetta voimajohtoa varten. Suunnittelualueen pinta-ala on 35,7 ha. Alue sijaitsee Meyerin telakan vieressä lähellä Raision kaupungin rajaa, n. 10 km länteen Turun kauppatorilta.

Suunnittelualue on kokonaan rakentamaton. Alueella on käynnissä laajoja louhintatöitä ja tonttien esirakentamista. Aluetta halkoo Meyerin telakalle johtava junarata ja kaupungin vuonna 2018 toteuttama telakan pohjoisen ja eteläisen portin yhdistävä tieyhteys Merilinja. Gotlanninkadun jatkeen rakentaminen Pansiontieltä Yard Park -kaava-alueen läpi Merilinjalle saakka on käynnissä. Junaradan eteläpuolella alueen yli kulkee 110 kv:n voimajohto Upalingon kytkinasemalta Meyerin telakalle.

Sekä alueen luoteis- että eteläosassa meren läheisyys ja asema valuma-alueiden alajuoksulla muodostavat tulvariskin ja haasteen hulevesien hallinnalle. Alueen osin savinen maaperä ja Merilinjan painumista estävät vastapenkereet asettavat haasteita rakentamiselle.

Kaavamuutosalueen osalle ulottuu Meyerin telakan vaarallisten kemikaalien käsittelystä aiheutuva onnettomuusriski.  

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa alue kuuluu teollisuustoimintojen alueeseen. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita. Lisäksi alue kuuluu laajempaan kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävään, ensisijaisesti kehitettävään tuotannon alueeseen.

Turun Yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on tuotanto- ja varastotoiminnan aluetta (T). Työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa teollisen tuotannon ja varastotilojen sekä niihin liittyvien liike- ja toimistotilojen, yhdyskunta sekä julkisten palvelujen, virkistyksen, yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Alueen eteläreunassa Telakkakadun osalla on virkistysaluetta (V).

Yleiskaavaluonnoksessa 2029 alue on teollisuus- ja varastoaluetta (T/kem), jolla on merkittävä vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos.

Telakkakadun osalla on virkistysaluetta (V) ja ulkoilureitti. Alueen eteläosa jää suojavyöhykkeelle (sv-1) jonka käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava.

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa pääosa alueesta on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi laivanrakennustoimintaa varten. Asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus alueelle on yhteensä n. 42 990 k-m² ja tehokkuusluku on e = 0,13. Viereisen Meyerin telakka-alueen rakennusoikeutta nostettiin vaihekaavalla 0,13:sta 0,35:een.

Muutos kaavahankkeen rajauksessa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 7.9.2020. Kaavahankkeesta jätetiin pois alueen lounaisosa kaavoitettavaksi BIP-satama hankkeen yhteydessä. Peruste tälle oli se, alue liittyy kiinteästi satamaan johtavan tien linjaukseen ja että satamahankkeen lähtökohdat eivät vielä ole selvillä. Meyerin tontista erotettiin 439 m² määräala, otettavaksi mukaan kaava-alueeseen, jotta Merilinjan katualue saadaan kaavoitettua kaduksi kokonaan. Myös Gotlanninkadun jatkeella kaavarajausta tarkennettiin katusuunnitelman mukaan.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavan laadinta perustuu Turun kaupungin ja Turku Science Parkin aloitteeseen.

Kaupunkiympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 5.11.2019 § 422. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa osana Blue Industry Parkia ja kirjeitse osallisille 6.11.2020.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 5.12.2019 mennessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saatiin yhteensä 6 mielipidettä. Mielipiteissä on otettu kantaa tulevan toiminnan vaikutuksiin Ankkurikylän asutukselle sekä tuotu esille alueen liikenne-, melu- ja ilmanlaatuongelmat. Mielipiteiden tiivistelmät sekä yksityiskohtaiset vastineet niihin on selostettu liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Aloituskokous viranomaisille pidettiin 13.1.2019. Aloituskokouksen muistio on oheismateriaalina.

Alueelta on tehty 6 eri luontoselvitystä, joista 2 liittyy E18 Turun kehätien ja MT185 Naantalintien hankkeisiin. Lisäksi alueelta on tehty hulevesiselvitys, liikenteellinen selvitys Merilinjan vaikutuksesta ja Gotlanninkadun jatkamisesta. Taustatietona on käytetty selvitystä Telakan vaikutuksista aluetalouteen ja arviointia lähellä sijaitsevien vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten onnettomuuksien vaikutuksista.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Asemakaavanmuutos on osa laajempaa (n. 195 ha), vaiheittain toteutettavaa, Blue Industry Park -hanketta (BIP). Blue Industry Parkista tavoitellaan Euroopan mittakaavassa johtavaa meri- ja valmistavan teollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymää. BIP-konsepti pyrkii tarjoamaan meriteollisuuden alihankintaverkostolle ja koko meriklusterin toimijoille ekosysteemin, jossa materiaalit, talous, ihmiset ja informaatio virtaavat joustavasti.

Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa BIP-konseptin mukainen rakentaminen. Alueen tulee olla rakenteeltaan tiivis, jossa kohtaavat toimisto-, tuotanto- ja varastotilat. Alueen elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vuoksi on oleellista, että samalla tontilla sijaitsee eri toimintoja aina palveluista tuotantoihin, joista muodostuu aito innovaatiokeskittymä.

Asemakaavan valmistelun yhteydessä selvitetään, miltä osin Merilinjan aluetta tarvitaan telakan laajenemisalueeksi. Asemakaavassa tulee myös ratkaista majoituskylän pysyvä sijoittuminen.

Alueen kehittyessä tavarakuljetukset lisääntyvät entisestään ja alueen logistinen toimivuus ja saavutettavuus ovat keskeisessä roolissa. Joukkoliikennettä, pyöräily-yhteyksiä ja pysäköintiratkaisuja kehitetään kasvavan työntekijämäärän tarpeisiin. 

Alueen luontoarvot pyritään säilyttämään.

Asemakaavanmuutosluonnos

Luonnos on laadittu maakuntakaavan, yleiskaavan, tehtyjen selvitysten, Turku Science Park Oy:n teettämän konseptiluonnoksen ja yleisöpalautteen pohjalta.

Asemakaavaluonnoksessa Merilinja ja Gotlanninkadun jatke osoitetaan katualueiksi. Merilinjan leveys on valittu niin, että katualueelle mahtuu leveät kuljetukset ja kunnallistekniikka tien vierelle ja samalla tilavaraus mahdollisesti myöhemmin rakennettavalle pyörätielle. Tällä hetkellä Merilinjan leveä piennar toimii kevyen liikenteen väylänä. Gotlanninkadun jatke avaa uuden reitin Merilinjalta Pernontielle ja vähentää tuntuvasti Ankkurikyläntien liikennettä. Liikenneruuhkia saattaa syntyä Naantalintien ja Pernontien liittymään, jossa on käynnissä Pernon eritasoliittymän ramppien parantaminen ELY-keskuksen toimesta. ELY-keskuksessa on vireillä myös E18 Kehätien parantaminen, johon liittyy Merilinjan pohjoispäässä Telakan eritasoliittymän rakentaminen Naantalintielle ja E18 tielle.

Asemakaavanmuutosluonnoksessa T-1 korttelialueet osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, joille saa rakentaa myös toimisto- ja tuotekehitystiloja. T-2 korttelialueelle saa rakentaa myös yhdyskuntateknistä huoltoa, jätteenkäsittelyä ja kiertotaloutta palvelevia rakennuksia ja laitoksia.

Pitkänomaista TTV-1 korttelialuetta on ajateltu telakan laajenemisalueeksi ja se on nyt vuokrattu telakan pysäköintialueeksi. Rakennusoikeutta teollisuuskortteleille tulee yhteensä 120 824 k-m². T-1 korttelialueille saa asemakaavassa osoitetun enimmäisrakennusoikeuden estämättä rakentaa autokansia ja pysäköintilaitoksia. Mikäli halutaan rakentaa täysimääräisesti kaavan mahdollistamalla tehokkuudella (e = 0.5-0.7) ja varata tilaa huoltopihoille autopaikoille ei jää tilaa maantasoon.

Teollisuuskortteleiden rakennusten julkisivujen korkeutta merenpinnasta on rajoitettu porrastetusti niin, että asutuksen lähellä on matalampaa +30 m ja Naantalintien varressa korkeampaa 50 m. Tämä mahdollistaa jopa 10 kerrosta korkean toimistorakennuksen rakentamisen Gotlanninkadun ja Merilinjan kulmaan. Rakennusten korkeudet voivat nousta viereisten kallioalueiden puurajan yläpuolelle, mutta jäävät reilusti telakan 124 m merenpinnasta nousevien pukkinostureiden alapuolelle.

Alueen eteläosassa on SVB Oy:lle vuokrattu alue, jolle yhtiö on saanut poikkeamispäätöksen kuuden tilapäisen kaksikerroksisen parakkimajoitusrakennusten rakentamiseksi (4853 k-m²). Tälle alueelle asemakaavanmuutosluonnoksessa on osoitettu K-1 liike- ja toimistorakennusten korttelialueet, joille saa sijoittaa myös lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja majoitusrakennuksia. Rakennusoikeutta K-1 korttelialueille tulee yhteensä 20 020 k-m² tehokkuusluvun ollessa e = 0.7 kerrosluku on IV.

Rakennusoikeutta kaavamuutosalueelle osoitetaan yhteensä 140844 k-m² ja lisäys voimassa olevaan kaavaan on n. 97 850 k-m².

Kun mitoitusluvuksi otetaan 1 työntekijä/ 150 k-m² teollisuustilaa, 1 työntekijä/ 30 k-m² toimistotilaa ja arvioidaan toimistotilojen osuudeksi 1/5 kerrosalasta, niin alueelle arvioidaan tulevan n. 1450 työpaikkaa teollisuusalueille. K-1 alueille arvioidaan tulevan 600 majoitushuonetta mitoituksella 30 k-m² /huone ja yhteistiloja 10 % kerrosalasta. Vaihtoehtoisesti K-1 alueille voisi sijoittua n. 330 työpaikkaa mitoituksella 1 työntekijä/ 60 k-m² liiketilaa.

Autopaikkavaatimukseksi esitetään toimisto-, tuotekehitys-, liike- ja majoitustiloille 1 ap/100 k-m² ja teollisuus- ja varastotiloille 1 ap/ 150 k-m².

Tehtyjen luontoselvitysten perusteella alueella on säästetty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Alueen luonnontilaisia osia on menetetty kallioalueiden louhintaan liittyvien metsänhakkuiden yhteydessä. Tonttien esirakentamistyöt perustuvat voimassa olevaan asemakaavaan ja maisematyölupaan (Rakennuslautakunta 2.11.2017 § 497). Kaavamääräyksissä on otettu huomioon liito-oravien yhteystarpeet kaavamuutosalueen itäreunaa pitkin alueen pohjoisosaan ja edelleen Naantalintien yli. Tämä yhteys jää epävarmaksi liikenneväylien ylitysten ja voimajohdon vierellä olevan alueen kapeuden vuoksi. Tästä syystä on haettu myös toinen reitti alueen länsipuolelta telakka-alueen luo-alueiden kautta. Sama reitti toimii hulevesien uomana.

Maankäyttösopimuksen tarve

Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen ei edellytä maankäyttösopimusta.

Koska Merilinja on jo rakennettu ja Gotlanninkadun jatke rakenteilla, ei kaavan toteuttaminen aiheuta tarvetta kadunrakentamiseen.   

Liite 1Luonnoskartta Merilinja pvm 7.9.2020

Oheismateriaali 1Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, muutettu 7.9.2020 (kaavarajaus)

Oheismateriaali 2Vuorovaikutusraportti pvm 7.9.2020

Oheismateriaali 3OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 4Aloituskokouksen muistio, 13.1.2020

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 7.9.2020 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Merilinja pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle van Ooikin Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kaava-alueella päätettiin järjestää katselmus ennen seuraavaa kokousta.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Pöydältä 22.9.2020 § 312

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa syntyi äänin 9-2, 2 tyhjää.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

"Asemakaavanmuutosluonnos hyväksytään siten muutettuna, että kaavamerkintä K-1 muutetaan muotoon ”Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Anttila, Helin, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Mustonen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Hellsten ja Lintunen äänestivät tyhjää.

Esittelijän ehdotus tuli päätökseksi äänin 9-2, 2 tyhjää.

Sandelinin muutosehdotuksen perustelut:

"Kaupungin tulee tavoitella ja tukea kaavoituksella pysyvän asutuksen saamista kaupunkiin. Tilapäisen työvoiman käytön tukeminen ei ole kaupungin omien tavoitteiden eikä kaupungin edun mukaista. Parakkikylät ovat asumisoloiltaan heikkoja ja yhdyskuntarakenteen segregaatiota lisäävä ratkaisu."

Alueella pidettiin katselmus ennen kokousta.