Kaupunkiympäristötoimiala, liikenneinsinööri Jaana Mäkinen 19.5.2020:

Ajonopeuden merkitys turvallisuudelle ja ympäristölle

Valtakunnallisesti kaupunkiliikenteessä tapahtuu suuri osa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden henkilövahinkoihin johtavista onnettomuuksista. Turussa on viisivuotiskaudella 2015–2018 tapahtunut vuosittain keskimäärin liki 200 henkilövahinkoa liikenteessä. Noin 35% henkilövahingoista on sattunut jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vuonna 2017 Turussa loukkaantui liikenteessä 97 henkilöä 100 000 asukasta kohti, mikä on suurempi luku kuin Suomen muissa suurissa kaupungeissa.

Kustannustehokas ja nopeasti toteutettava tapa lisätä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta on laskea taajama-alueiden perusnopeuksia. Se pudottaa varsin nopeasti onnettomuusmääriä ja vähentää vakavia henkilövahinkoja. Esimerkiksi 30 km/h törmäysvauhdilla yli puolet jalankulkijoista selviää lievin vammoin, viidenkympin vauhdissa enää neljännes. Alemmat ajonopeudet tuovat jalankulkijoille ja pyöräilijöille selkeää helpotusta katujen ja ajoväylien ylitykseen sekä parantavat katujen soveltuvuutta pyöräilyyn ilman erillistä pyörätietäkin. Myös autoilijat havaitsevat ja ehtivät reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin paremmin.

Nopeusrajoitusten pudottamisesta ensin 40 km/h:in ja myöhemmin 30 km/h:in on saatu hyviä kokemuksia suomalaisissa kaupungeissa. Helsingissä nopeusrajoitusten laskeminen on ollut keskeinen tekijä siinä, että jalankulkijoiden onnettomuudet ovat kaupungissa vähentyneet tasaisesti 90-luvun alusta lähtien. Helsinki pudotti kantakaupungin yleisrajoituksen 40 km/h tasolle jo vuonna 1992. Vuonna 2004 nopeutta pudotettiin nykyiseen 30 kilometriin tunnissa.

Ajonopeudella on vaikutuksia myös liikenteen aiheuttamaan meluun ja päästöihin. Ajoneuvon liikkumisesta aiheutuva melu voidaan jakaa moottorista ja voimansiirrosta aiheutuvaan meluun ja rengasmeluun. Edellinen on vallitseva noin 50 km/h nopeuteen asti. Sitä suuremmilla nopeuksilla suurin osa melusta ja tienpinnan välisestä kosketuksesta. Korvin kuultavan melun määrä kaksinkertaistuu, kun kevyiden autojen eli henkilö- ja pakettiautojen nopeus kasvaa noin 45 km/h:stä 60 km/h:in. Nopeusrajoituksen alentamista voidaan käyttää myös meluntorjuntakeinona.

Kaupunkikeskustan houkuttelevuuteen ja viihtyisyyteen vaikuttaa paljon se, miten turvalliseksi ja terveelliseksi kaupunki- ja liikenneympäristö koetaan. Liikenteen nopeuksien alentaminen parantaa katuympäristön viihtyisyyttä ja sen myötä ihmisten kokemusta keskustasta inhimillisenä ympäristönä ja miellyttävänä asuin-, työ-, asiointi- ja kohtauspaikkana.

Uudet nopeusrajoitukset ja niitä tukevat toimenpiteet

Keskustan nopeusrajoitusuudistuksen rajaus ja uudet nopeusrajoitukset on esitetty liitteen 1 kartassa. Uudistuksessa on tarkasteltu Köydenpunojankadun, Helsinginkadun, Helsingintien, Hippoksentien, Uudenmaantien, Kaskentien, Kunnallissairaalantien, Uittamontien, Kuninkaankartanontien, Stålarminkadun, Unioninkadun, satamaradan, Tukholmankadun ja Vakka-Suomentien rajaamaa aluetta.

Tarkastelualueella nykyiset 40 km/h aluenopeusrajoitukset on muutettu 30 km/h aluenopeusrajoituksiksi. Nykyiset 30 km/h aluenopeusrajoitukset pysyvät ennallaan. Aivan uusia 30 km/h-nopeusrajoitusalueita ovat Koulukadun, Köydenpunojankadun, Aninkaistensillan ja Ratapihankadun rajaama alue sekä Hämeenkadun, Kiinamyllynkadun, Tykistökadun ja Helsingin radan rajaama alue. Kauppatorin ympäristön rakennustöiden valmistuessa Yliopistonkadusta tulee kävelykatu ja Kauppiaskadusta Maariankadulta jokirantaan saakka pihakatu. Kävelykaduilla ja pihakaduilla nopeusrajoitus on 20 km/h. Nopeusrajoitus lasketaan myös Kupittaanpuistossa arvoon 20 km/h. Itäisen Rantakadun nopeusrajoitus Myllysillan ja Kaskenkadun välillä putoaa 50 kilometristä tunnissa 30 kilometriin tunnissa. Nopeusrajoitus laskee tarkastelualueella 50 kilometristä tunnissa 40 kilometriin tunnissa seuraavilla kaduilla:

- Tukholmankatu Ratavahdinrinteeseen saakka

- Koulukatu

- Puistokatu

- Naantalin pikatie

- Ratapihankatu

- Köydenpunojankatu

- Satakunnantie

- Aninkaisten silta ja sen rampit

- Aninkaistenkatu

- Helsinginkatu Aninkaistensillalta Tuomaansillalle asti

- Hämeenkatu Rehtorinpellonkadullle saakka

- Linnankatu

- Stålarminkatu

- Martinkatu

- Itäinen Pitkäkatu

- Kaskenkatu Kunnallissairaalantielle saakka

- Kuninkaankartanonkatu

- Kupittaankatu Uittamontieltä Kuninkaankartanonkadulle

- Uittamontie

- Askaistentie

- Kunnallissairaalantie

- Uudenmaankatu Kunnallissairaalantielle saakka

- Itäinen Pitkäkatu

- Kiinamyllynkatu

- Lemminkäisenkatu Untamonkadulle saakka

- Tykistökatu.

Seuraava vaihe

Päätösehdotus on periaatepäätös nopeusrajoitusten jatkovalmistelua varten. Päätökseksi tulevien nopeusrajoitusten muuttaminen edellyttää muutoksia nykyisiin liikennesuunnitelmiin. Tarvittavista muutoksista tehdään erilliset päätökset hallintosäännön ja kaupunkiympäristötoimialan hallinnon järjestämispäätöksen mukaisesti. Uusia nopeusrajoituksia osoittavat liikennemerkit ja ajoratamaalaukset on suunniteltu toteuttaviksi tulevana syksynä.

Liite 1Keskustan nopeusrajoitusuudistus 2020

Toimialajohtaja Christina Hovi

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä keskustan nopeusrajoitusten muutosten periaatteet liitteen 1 mukaisesti. Uusia nopeusrajoituksia osoittavat liikennemerkit ja ajoratamaalaukset on suunniteltu toteuttaviksi syksyllä 2020.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Anttilan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.