PANSIO-PERNO

1. Lähiö, jolle kehittämishankekokonaisuus kohdistetaan

Lähiöohjelman kohdealue on Pansio-Pernon lähiö, joka koostuu kahdesta vierekkäisestä asuinalueesta. Lähiössä asui 5 046 henkeä vuoden 2018 lopussa ja väestöennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita olisi 5 227 ja vuonna 2040 edelleen 5 677, eli kasvua seuraavan 20 vuoden aikana on odotettavissa noin 600 henkeä. Alle 25-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan, aikuisväestön pysyvän suunnilleen samana ja yli 65-vuotiaiden määrän kasvavan. Ilman kaupungin toimenpiteitä lähiön väestö vanhenee ja elinvoima heikkenee tulevina vuosikymmeninä.

Pansio-Pernon lähiön asukkaat ovat sosioekonomisen eriytymisen mittareiden perusteella hyvin eriytyneitä Turun kaupungissa (taulukko 1). Pansion asukkaiden vieraskielisten osuus on kaupungin kolmanneksi suurin. Koulutuksen suhteen väestö on vähiten koulutettua Turussa: osuus peruskoulun jälkeisten tutkintojen saralla on kaupungin suurin, sillä yli kolmasosalla ei ole muuta tutkintoa, ja korkeakoulutettujen osuus on puolestaan pienin kaupungissa. Myös työttömyystilastoissa alue nousee kärkeen, sillä työttömiä on yli kaksinkertainen määrä kaupungin keskiarvoon nähden. Pernon asukkaat tulevat pienaluetilastoja vertailtaessa pari pykälää Pansiota perässä kaikissa mittareissa. Lähiön asukkaiden tulotaso on myös selvästi kaupungin keskiarvoa heikompi, ja työllisten asukkaiden valtionveronalaisten tulojen määrä on keskimäärin 2 654 €/kk (kaupungin ka. 3 063 €/kk).

Taulukko 1. Pansion ja Pernon lähiöiden väestöt eriytymisen mittarein kuvattuna koko kaupungin väestöön verrattuna. Lähde: Tilastokeskus 2017, 2018.

Pansio-Pernon lähiössä asuntokunnat ovat keskittyneet kerrostaloihin (73 %) ja tasan puolet asuntokunnista koostuu yhdestä hengestä. Asunnoista kolmannes on rakennettu 1970-luvulla, mutta osa käytössä olevista asunnoista ovat jo 1940-luvulta ja toisaalta asuntoja on rakennettu myöhemminkin sadoittain. Omistusmuotojen suhteen 43 % asunnoista on arava- tai korkotukivuokra-asuntoja. Vanhusasuntokuntia on neljännes ja lapsiperheitä (vanhempi/vanhemmat + lapsia/lapsia alle 18 v.) lähiössä asuu 534 kpl.

Pansio-Pernon alueella toimii mm. suuri telakka sekä vastaanottokeskus, jotka tuovat omat erityispiirteensä alueen väestörakenteeseen. Sekä vierastyövoima, jota asuu alueella paljon, että turvapaikanhakijat, eivät ole kirjoilla Suomessa, nämä väestöryhmät puuttuvat kokonaan alueen virallisista väestötilastoista. Etenkin työperäisen vierastyövoiman asuminen alueella on tärkeää alueen elinkeinoelämän kannalta ja se tulee huomioida alueen tulevassa kehittämisessä.

Pansio-Perno, on jäänyt sivuun yleisestä kehityksestä ja juuttuneet sosiaalisesti heikkoon asemaan. Tällaisille alueille keskittyy huono-osaisuuden riskissä olevia asukkaita. Pansio-Jyrkkälän suuralueen asukkaiden kokemassa hyvinvoinnissa on FinSote-tutkimuksen 2018 mukaan kuitenkin tapahtunut positiivista kehitystä useilla mittareilla mitattuna verrattuna vuoteen 2014. Koko kaupungin tasoon verrattuna alue on edelleen yksi haasteellisista alueista.

Pansio-Perno on valittu lähiöohjelman kohdealueeksi, koska Turun kaupunginvaltuusto on nimennyt alueen kehitettäväksi aluekehityshankkeeksi talousarviossa vuodelle 2020.

2. Hankekokonaisuuden tavoitteet segregaation vähentämisessä ja elinvoiman vahvistamisessa kohdelähiössä.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.1.2019 § 7 toimenpideohjelman syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Toimenpideohjelmassa sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen osalta määritettiin seuraavat tavoitteet: 

•Hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja elinvoiman lisääminen sekä alueen koetun laadun ja identiteetin parantaminen tavoitteena ihmisten hyvinvointia tukeva elinympäristö. 

•Alueiden välisten erojen kaventaminen ja ongelmien ennalta ehkäiseminen.  

•Kaikille saavutettavien alueellisten palvelujen turvaaminen (mm. liikunta, kirjasto), joiden tuottamiseksi tarvitaan monimuotoisia toteuttamistapoja (digitaalisuus, mobiilipalvelut) 

•Julkisen kaupunkitilan parantamisessa huomioidaan viheralueiden merkitys julkisena ulkotilana ja toimintaympäristönä, parannetaan puistojen saavutettavuutta ja ulkoilureittien jatkuvuutta sekä viheralueisiin panostetaan laadullisesti määrän kustannuksella.

•Nostetaan maineiltaan kärsineiden alueiden statusta mm. alueimagoja muokkaamalla. Noudatetaan positiivisen erityiskohtelun periaatetta kohdennettaessa toimenpiteitä, taloudellisia resursseja ja investointeja lähiöiden kehittämiseen. 

•Vahvistetaan väestöpohjaa ja -rakennetta monipuolistamalla asuntotarjontaa tavoitteena lisätä lähiöiden houkuttelevuutta. 

•Edistetään asuinalueiden myönteistä kehitystä täydennysrakentamisella. Tuodaan esiin täydennysrakentamisen hyödyt asukkaille. 

•Asukkaat, toimijat ja yhteistyökumppanit otetaan mukaan lähiökehittämiseen. Kaupunkilaisten arkea tukeva elinympäristö ei synny vain suunnittelupöydän ääressä. 

Laaja-alaisessa aluekehittämisessä on siten tarkoituksena kohentaa niin alueen asukkaiden elämäntilannetta ja osallisuutta, kuin kehittää rakennettua ja fyysistä ympäristöä ja luoda alueesta positiivinen mielikuva. 

Turun kaupungissa on meneillään myös kärkihanke Smart & Wise Turku, joka jakaantuu kuuteen painopistealueeseen. Näistä Syrjäytymisen ehkäiseminen sekä Kaupunkisuunnittelu ovat hankekokonaisuuksia, joissa toteutetaan alueellisia toimenpiteitä segregaation vähentämiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi. Jo meneillään olevia hankekokonaisuuksia ja niissä tehtäviä suunnitelmia ja toimenpiteitä hyödynnetään myös tulevassa lähiöohjelmassa, jotta alueilla saadaan toteutettua mahdollisimman tehokkaita konkreettisia tuloksia. Hankkeiden yhdeksi pilottialueeksi on valittu Pansio-Perno.

3. Selvitys ohjelman strategisten linjausten toteuttamisesta.

Turun kaupunki liittää valtakunnallisen lähiöohjelman 2020 – 2022 ohjelmahakemukseen kaikkien kohdealueiden yhteisen osion, Turun kaupungin lähiöohjelman. Turun kaupunginvaltuusto päätti 28.1.2019 laajasta toimenpideohjelmasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Lähiövision (jatkossa Turun kaupungin lähiöohjelma) laadinta on yksi toimenpideohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä. Tavoiteaikataulu lähiöohjelman valmistelulle on asetettu vuoteen 2020.

Turun kaupungin lähiöohjelman tavoitteisto on tunnistettu yhteneväksi valtakunnallisen lähiöohjelman strategisten poikkihallinnollisten toimenpiteiden tavoitteiden osalta. Johtuen yhteneväisistä tavoitteista sekä samoista valmisteluresursseista, liitetään valtakunnallisen ohjelman ja Turun kaupungin lähiöohjelman valmistelu yhteen prosessiin. Turun kaupungin lähiöohjelma tulee osaltaan olemaan osa kaupunkikehittämiseen liittyvien toimenpiteiden johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää ja tätä kautta se tukee strategisesti kehitettävien lähiöiden toimenpiteiden ja tavoitteiden toimeenpanoa.

Turun kaupungin asukkaista 2/3 asuu lähiöissä. Tavoitteiden mukaisesti jokaisella kaupungin asuinalueella on hyvä asua. Turun kaupungin asuinalueita kehitetään tasapuolisesti, huomioiden alueiden lähtökohdat sekä tunnistaen aluekohtaiset vahvuudet ja heikkoudet. Turun kaupungin lähiöohjelmassa keskiöön nostetaan asukas. Nostamalla asukas kehittämisen keskiöön, edistetään siiloutuneiden toimintamallien ja tapojen purkamista poikkisektoriaaliseksi asukaslähtöiseksi toiminnaksi.

Turun kaupungin lähiöohjelman tavoitteita ovat tasapuolinen aluekehitys, resurssien ja kehityspanoksen jakaminen alueiden tarpeisiin perustuen, yhdenvartainen alueiden asukkaiden ja toimijoiden kuuleminen (asukkaat, toimijat ja sidosryhmät), määrittää kaupunkitason tavoitetilaa alueiden kehittämiselle, mahdollistaa alueille soveltuvien kumppanuusmallien toteutuminen sekä tukea osaltaan 2020 käyttöön otettavaa osallistavaa budjetointia ja siihen liittyvän toimintamallin kehittämistä.

Lähiöohjelma tehdään poikkihallinnollisella valmistelulla, poikkihallinnollisin resurssein sekä yhteistyössä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Lähiöohjelma lisää kaupunkiorganisaation eri sektoreiden yhteistoimintaa tuomalla yhteen palveluiden kehittämisen, rakenteen kehittämisen sekä asukasosallisuuden. Lähiöohjelma lisää osaltaan kehittämistoiminnan, siihen liittyvän johtamisen ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, sekä mahdollistaa ulkopuolisten kehittämisresurssien paremman tuomisen osaksi aluekehitystä.

Lähiöohjelma jalkautuu käytännössä osaksi kehittämistoimintaa aluekohtaisessa tarkastelussa. Lähtökohtana on eri alueiden ja aluekokonaisuuksien nykytilan selvittäminen ja tätä kautta kehittämispotentiaalien ja kehittämishaasteiden tunnistaminen. Tässä työssä tullaan käyttämään hyväksi olemassa olevaa tilasto- ja tutkimusdataa, alueprofiili- ja terveystietoja sekä näitä yhdistettynä alueyhteistyöverkostosta nostettuihin alueen asukkaiden ja toimijoiden tunnistamiin alueiden vahvuuksiin, heikkouksiin ja kehittämistarpeisiin. Teemoja ovat mm. eriarvoisuuden kaventaminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, palveluiden saavutettavuus eri väestöryhmien kannalta sekä uudet osallistumisen tavat, asukaslähtöisyys sekä yhteiskehittäminen.

Turun kaupungin lähiöohjelma tulee olemaan myös viestinnän väline lähiöissä toimiville eri osapuolille. Lähiöohjelma vahvistaa kaikkien tasojen sitoutumista asukas- ja aluelähtöiseen kehitystyöhön.

Valtakunnallisen lähiöohjelman 2020-22 kohdealueille, Runosmäki, Lauste ja Pansio-Perno, esitetyt ja tulevat kehittämistoimenpiteet toimivat kokeilualustana Turun kaupungin lähiöohjelmaan nostettaville poikkihallinnollisille toimenpiteille. Lähiöihin kohdennetut ja niissä toteutettavat toimenpiteet tarkentuvat lähiöohjelman edetessä.

4. Suunnitelma asukkaiden osallistumisesta kehittämistoimintaan.

Turun asukkailla on oikeus saada tietoa asioiden valmistelusta ja päätöksistä sekä tulla kuulluksi helposti ja oikea-aikaisesti. Asukkaat halutaan mukaan kaupungin ja palveluiden kehittämiseen jo valmisteluvaiheessa. Turussa on olemassa jo useita erilaisia valmiita osallisuuden ja osallistumisen tapoja, joita tullaan hyödyntämään myös lähiöohjelmassa. Esimerkkejä näistä ovat:

Aluefoorumit ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa keskustellaan alueen ajankohtaisista asioista ja joita järjestetään vähintään kahdesti vuodessa jokaisella suuralueella.

Asukasbudjetti on Turun kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Siinä asukkaat pääsevät ehdottamaan, kehittämään ja äänestämään siitä, mihin kaupungin varoja käytetään. Tavoitteena on osallisuuden vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen. Ehdotuksia siitä, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin rahaa tulisi käyttää, voivat jättää kaikki yksityiset henkilöt yhteiseen digitaaliseen alustaan. Ehdotuksista äänestetään ja ne toteutetaan vuoden 2021 aikana. http://www.turku.fi/osallisuus-turussa-monta-tapaa-vaikuttaa

Pansio-Pernon alueella tullaan myös miettimään mahdollisia toimenpiteitä työperäisen vierastyövoiman erityispiirteiden huomioimiseksi alueen kehittämisessä yhdessä alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa.

5. Hankekokonaisuuden kumppanuudet ja poikkihallinnollisuus. Suunnitelmassa on kuvattava lyhyesti hankkeen poikkihallinnollisuus ja kumppanuudet.

Lähiöohjelma tehdään kaupungin poikkihallinnollisella valmistelulla, poikkihallinnollisin resurssein sekä yhteistyössä asukkaiden ja muiden ulkoisten kumppaneiden kanssa (mm. alueen yritykset, yhdistykset, omistajat, kehittäjät, 3-sektorin toimijat). Lähiöohjelman toteutukseen ovat sitoutuneet konsernihallinto sekä kaikki kaupungin toimialat. Lähiöohjelma lisää kaupunkiorganisaation eri sektoreiden yhteistoimintaa tuomalla yhteen palveluiden kehittämisen, rakenteen kehittämisen sekä asukasosallisuuden.

6. Kehittämishankekokonaisuuden teemat ja niihin liittyvät toimenpiteet

Lähiökoulut edistävät koulutuksen tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia

Pansion koulu on tullut peruskorjausikään. Nyt on noussut pohdintaan se, korjataanko vanha koulurakennus vai rakennetaanko kokonaan uusi monitoimitalo. Jos vanha korjataan, ei alueelle tule laajaa aluekehityshanketta. Tällöin pitää muilla toimenpiteillä turvata alueen elinvoima ja palvelut.

Lähiökoulun toimiva yhteistyö muiden lapsien ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevien toimijoiden kanssa edistää yhdenvertaisuutta sekä palveluiden oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Lähiökoulun roolin vahvistaminen lasten hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeässä roolissa myös kiusaamisen vähentämisessä ja kouluviihtyvyyden kasvattamisessa. Perusopetus tavoittaa kaikki peruskouluikäiset lapset, joten lähiökoulu on tärkeässä roolissa hyvinvoinnin edistäjänä.

Turussa on käynnissä alueellisen yhteistyön kehittäminen, mikä tarkoittaa sitä, että tuetaan asuinalueiden lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisin toimin. Kehittämisen ytimessä ovat lähiökoulut ja niiden oppilashuolto, koska koulun yhteisöllinen oppilashuolto (KOR) kokoaa koulun toimijoiden lisäksi myös muut lasten, perheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat tahot. Jotta palvelut olisivat mahdollisimman hyvin asukkaiden tarpeita vastaavia, niiden pitää olla lähellä ja helposti saatavissa.

Perhe- ja nuorisotyö sekä harrastustoiminta vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta

Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 8. ja 9. luokkalaisista vain 31% kokee, että asuinalueilla järjestetään kiinnostavaa toimintaa, ja 51,8 prosenttia tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista. Lasten ja nuorten harrastamistoiveita on selvitetty myös OKM:n ja kaupungin nuorisopalvelujen omassa kyselyssä. Tutkimuksissa on todettu harrastuksen pysyvyyden kannalta tärkeäksi pitkäjänteisen harrastusmahdollisuuden tarjoaminen omassa asuin- ja toimintaympäristössä.

Alueella lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä kehitetään perhekeskusmaisesti. Perhekeskustoiminnan ydintehtävänä on edistää lapsen, nuoren, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistaa heidän voimavarojaan. Perhekeskustoiminnalla tarkoitetaan toimijaverkostoa, joka työskentelee perheiden hyväksi joustavasti toimialarajat ylittäen. Alueelle suunniteltu monitoimitalo antaa erinomaiset puitteet työskentelylle perhekeskusmaisesti, sillä usean eri toimijatahon (koulu, varhaiskasvatus, neuvolapalvelut, nuorisopalvelut sekä kirjastopalvelut) läsnäolo lähekkäin myös fyysisesti helpottaa yhteistyön tekemistä.

Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta

Lausteen aluekehityshanketta tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Keinoina käytetään jo olemassa olevia kaupungin erilaisia osallisuuden ja osallistumisen tapoja. Lisäksi hankkeessa on mietitty tehtävän toimenpiteitä työperäisen vierastyövoiman integroimiseksi kiinteämmin alueelle yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Tällaiset erityispiirteet ja tarpeet liittyvät mm. asumiseen, asioimiseen, viihtymiseen ja osallisuuteen, työolosuhdetietoon- ja taitoihin sekä mahdollisiin mukana tulleisiin perheisiin. Keskeistä on prosessin kehittäminen, jolla vierastyövoiman osaaminen saataisiin kiinnitettyä Turkuun.

Hiilineutraalisuus tukee lähiökehittämisen kestävyyttä

Turkuun toteutetaan runkolinjastoksi kutsuttu linja-autoliikenteen uudistus vuonna 2022. Uuden linjaston perustan muodostavat runkolinjat, jotka kulkevat tiheällä aikavälillä. Runkolinjoja täydentävät liityntälinjat, täydentävät linjat sekä erikseen räätälöidyt koululais- ja palvelulinjat. Uudistuksella pyritään parantamaan matkustamisen sujuvuutta, lisäämään poikittaisyhteyksiä, parantamaan koko Föli-alueen saavutettavuutta ja tihentämään vuorovälejä. Pansio-Perno on yksi runkolinjaston päätepisteistä.

Viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö vahvistaa elinvoimaa

Sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi on Pansio-Perno alueen monitoimitalon tarvesuunnittelun rinnalla selvitetty kumppanuusmenettelyn ja kaupungin palvelutuotannosta vapautuvien kiinteistöjen asemakaavanmuutoshankkeen käynnistämistä Pansio-Perno aluekehittämishankkeen edistämiseksi. Pansio-Pernon alue omaa kehittämispotentiaalia erityisesti alueen elinkeinoelämän vuoksi. Elinkeinoelämän tukemiseksi tarvitaan voimakkaasti lisää asuntoja, koska asunnoista alueella on suuri kysyntä. Tarvitaan nykyistä asuntokantaa monipuolistavaa asuntotuotantoa – lyhytaikaisen asumisen tarjonnasta, vuokra-, välimallin- ja omistusasumistarjontaan omakotitaloista kerrostaloihin. Alueen olemassa oleva rakennuskanta on myös voimakkaassa peruskorjausvaiheessa. Tässä vaiheessa on hyvä tarkastella myös alueen kiinteistöjen täydennysrakentamismahdollisuudet.

Pansio-Perno alueella kaupungin tarjoamien palveluiden tilaratkaisujen osalta on erillisenä asiana päätettävänä joko olemassa olevien tilojen peruskorjaaminen tai uuden monitoimitalon rakentaminen.  Jälkimäisessä vaihtoehdossa muodostuu mahdollisuus muodostaa hankkeesta laajempi Pansio-Pernon alueen aluekehityshanke, joka sisältää seuraavat kokonaisuudet: alueen asukkaiden ja toimijoiden osallistaminen alueen kehittämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa, julkisen infrastruktuurin viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen, käytöstä poistuvien kaupungin omistamien kiinteistöjen uudelleenkaavoitus, myynti ja uudisrakentamisen toteuttaminen, alueen elinkeinoelämän toiminnan tukemine sekä mm. kohtuuhintainen, asuntojakaumaltaan tasapainoinen uudisasuntotuotanto asumismuotojen monipuolistamiseksi. 

Kaupunki pitää tärkeänä, että Pansio-Pernon palvelut säilyvät tai paranevat muodostaen alueen ytimen. Tällä hetkellä haasteena on, että palvelut ovat hajaantuneet eikä alueelle muodostu selkeää yhtä elinvoimaista palvelukeskusta.

Ikäystävällisyys ja esteettömyys tukevat asuinalueen toimivuutta

Pansio-Pernon aluekehityshanketta tullaan toteuttamaan 8/80 periaatteella, joka tarkoittaa sitä, että asuinalue on 8-vuotiaalle turvallinen ja 80-vuotiaalle esteetön.

Taide ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiöitä

Kulttuuripalvelut keskittyvät kaupungin keskusta-alueella. Kulttuuripalvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa on merkittäviä eroja asuinalueiden välillä. Kuitenkin kaupunkilaisille on taattava tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kulttuuritoimintaan. Pansio-Pernossa lastenkulttuuripalveluita on toteutettu osana lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston alueellista toimintaa mm. päiväkoti- ja koulutaiteilijatyöskentelynä. Taidelukkari-toimintaa eli koulun jälkeisiä taide- ja kulttuurikerhoja on Pansion ja Aunelan koulujen oppilaille. Pansion lähiössä on myös kirjasto ja nuorisotila. Ne ovat molemmat aktiivisia toimijoita myös kulttuurin saralla. Monitoimitalon tilaratkaisua odotettaessa on tärkeää, että lähiön elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä elävöitetään myös kulttuurin ja taiteen keinoin.

Turun kaupungin Kaunistamisrahaston varoja käytetään Turun kaunistamiseen ja luonnonsuojeluun. Rahaston tuottoa vuonna 2020 käytetään keskustan lisäksi lähiöiden viihtyisyyttä lisääviin hankkeisiin ja kaunistamistoimenpiteisiin. Kesäkauden aikana tullaan panostamaan koronaepidemian vuoksi korostetusti kaupungin lähiöiden kaunistamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla lähiöihin uusia kukkaistutusaiheita. Lisäksi määrärahaa kohdennetaan kaupunkilaisille järjestettyjen kyselyiden kautta saatujen ehdotusten perusteella mm. Pansio-Pernon pimeän ajan valaisemiseen.