RUNOSMÄKI

1. Lähiö, jolle kehittämishankekokonaisuus kohdistetaan

Lähiöohjelman kohteena on Runosmäki, joka on vajaan 7 000 (6 793 asukasta v. 2018) asukkaan lähiö Turun keskustan pohjoispuolella. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita olisi 5 668 ja vuonna 2040 edelleen 5 054, eli seuraavan 20 vuoden aikana on odotettavissa väestön vähenemistä yli 1 700 henkeä. Alle 25-vuotiaiden ja aikuisväestön määrän ennustetaan laskevan rajusti, ja vain 25-29-vuotiaden sekä yli 65-vuotiaiden määrän kasvavan. Ilman kaupungin toimenpiteitä lähiön väestöstä hupenee lapset ja nuoret ja pääosin vain vanhimmat ikäluokat kasvavat, jolloin asukaskunta yksipuolistuu, lähiön elinvoima heikkenee ja alueellinen eriytyminen voimistuu.

Runosmäen lähiö on sosioekonomisen eriytymisen mittareiden mukaan hyvin eriytynyt Turun kaupungissa (taulukko 1). Asukkaiden koulutus- ja tulotaso ovat kaupungin keskiarvoa selvästi alhaisempia. Työllisten asukkaiden valtionveronalaisten tulojen määrä on keskimäärin 2 430 €/kk (kaupungin ka. 3 063 €/kk). Työttömiä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin kaupungissa keskimäärin.

Taulukko 1. Runosmäen lähiön väestö eriytymisen mittarein kuvattuna koko kaupungin väestöön verrattuna. Lähde: Tilastokeskus 2017, 2018.

Runosmäen lähiössä asuminen on hyvin voimakkaasti keskittynyt kerrostaloihin yhden hengen asuntokuntiin: asuntokunnista 99,9 % asuu kerrostaloissa, joista 62 % on yhden hengen talouksia. Asunnoista valtaosa, 81 %, on rakennettu 1970-luvulla ja niistä yli kolmannes on pieniä, 2h+k. Näin ollen sekä asuntokanta että asumismuodot ovat lähiössä hyvin yksipuoliset, mikä on riskitekijä alueelliselle eriytymiselle. Vanhusasuntokuntia (65- v.) Runosmäessä on kolmannes asuntokunnista. Kaikista Turun kaupungin pienalueista Runosmäessä asuu kolmanneksi eniten lapsiperheitä (vanhempi/vanhemmat + lapsia/lapsia alle 18 v.), yhteensä 515 kpl. Myös Runosmäki on sen ikäinen lähiö, että se tulossa laajempaan peruskorjausvaiheeseen.

Lähiöt ja niiden palvelurakenne on alun perin suunniteltu pääasiassa nykyistä asukasmäärää suuremmalle asukasmäärälle. Alueiden asukasluku on yleisesti ottaen pudonnut noin 70-75 %:iin alkutilanteesta. Näin on käynyt myös Runosmäessä. Jos alueilla ei suoriteta täydennysrakentamista, voidaan ennustaa, että väkiluku laskee jopa noin 50 %:iin alkuperäisestä. Myös Runosmäessä väestön väheneminen alkuperäisestä on merkinnyt yhdessä palvelurakenteen yleisten muutosten kanssa jo joidenkin palveluiden poistumista alueelta ja väestön vähetessä edelleen on riskinä, että palvelut voivat kaikota jopa kokonaan.

Runosmäki on jäänyt sivuun yleisestä kehityksestä ja juuttuneet sosiaalisesti heikkoon asemaan. Alueelle keskittyy huono-osaisuuden riskissä olevia asukkaita ja osin turvattomuuden tunnetta. Asukkaiden koettua hyvinvointia mittavan Finsote-tutkimuksen 2018 perusteella Runosmäki-Raunistula suuralueen kehitys on ollut negatiivista verrattuna vuoteen 2014. Esimerkiksi koettu elämänlaatu ja koettu terveys ovat kehittyneet heikompaan suuntaan ja tulokset ovat matalammalla tasolla kuin koko kaupungissa keskimäärin. Lisäksi Runosmäessä on huomattu asukkaiden osallistamisessa haasteita, koska asukkaiden ja kaupungin näkemykset ovat kaukana toisistaan koskien alueen kehittämistä.

Runosmäki on valittu lähiöohjelman kohdealueeksi, koska Turun kaupunginvaltuusto on nimennyt alueen kehitettäväksi aluekehityshankkeeksi talousarviossa vuodelle 2020.

2. Hankekokonaisuuden tavoitteet segregaation vähentämisessä ja elinvoiman vahvistamisessa kohdelähiössä

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.1.2019 § 7 toimenpideohjelman syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Toimenpideohjelmassa sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen osalta määritettiin seuraavat tavoitteet: 

•Hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja elinvoiman lisääminen sekä alueen koetun laadun ja identiteetin parantaminen tavoitteena ihmisten hyvinvointia tukeva elinympäristö. 

•Alueiden välisten erojen kaventaminen ja ongelmien ennalta ehkäiseminen.  

•Kaikille saavutettavien alueellisten palvelujen turvaaminen (mm. liikunta, kirjasto), joiden tuottamiseksi tarvitaan monimuotoisia toteuttamistapoja (digitaalisuus, mobiilipalvelut) 

•Julkisen kaupunkitilan parantamisessa huomioidaan viheralueiden merkitys julkisena ulkotilana ja toimintaympäristönä, parannetaan puistojen saavutettavuutta ja ulkoilureittien jatkuvuutta sekä viheralueisiin panostetaan laadullisesti määrän kustannuksella.

•Nostetaan maineiltaan kärsineiden alueiden statusta mm. alueimagoja muokkaamalla. Noudatetaan positiivisen erityiskohtelun periaatetta kohdennettaessa toimenpiteitä, taloudellisia resursseja ja investointeja lähiöiden kehittämiseen. 

•Vahvistetaan väestöpohjaa ja -rakennetta monipuolistamalla asuntotarjontaa tavoitteena lisätä lähiöiden houkuttelevuutta. 

•Edistetään asuinalueiden myönteistä kehitystä täydennysrakentamisella. Tuodaan esiin täydennysrakentamisen hyödyt asukkaille. 

•Asukkaat, toimijat ja yhteistyökumppanit otetaan mukaan lähiökehittämiseen. Kaupunkilaisten arkea tukeva elinympäristö ei synny vain suunnittelupöydän ääressä. 

Laaja-alaisessa aluekehittämisessä on siten tarkoituksena kohentaa niin alueen asukkaiden elämäntilannetta ja osallisuutta, kuin kehittää rakennettua ja fyysistä ympäristöä ja luoda alueesta positiivinen mielikuva. 

Turun kaupungissa on meneillään myös kärkihanke Smart & Wise Turku, joka jakaantuu kuuteen painopistealueeseen. Näistä Syrjäytymisen ehkäiseminen sekä Kaupunkisuunnittelu ovat hankekokonaisuuksia, joissa toteutetaan alueellisia toimenpiteitä segregaation vähentämiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi. Jo meneillään olevia hankekokonaisuuksia ja niissä tehtäviä suunnitelmia ja toimenpiteitä hyödynnetään myös tulevassa lähiöohjelmassa, jotta alueilla saadaan toteutettua mahdollisimman tehokkaita konkreettisia tuloksia. Hankkeiden yhdeksi pilottialueeksi on valittu Runosmäki.

3. Selvitys ohjelman strategisten linjausten toteuttamisesta.

Turun kaupunki liittää valtakunnallisen lähiöohjelman 2020 – 2022 ohjelmahakemukseen kaikkien kohdealueiden yhteisen osion, Turun kaupungin lähiöohjelman. Turun kaupunginvaltuusto päätti 28.1.2019 laajasta toimenpideohjelmasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Lähiövision (jatkossa Turun kaupungin lähiöohjelma) laadinta on yksi toimenpideohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä. Tavoiteaikataulu lähiöohjelman valmistelulle on asetettu vuoteen 2020.

Turun kaupungin lähiöohjelman tavoitteisto on tunnistettu yhteneväksi valtakunnallisen lähiöohjelman strategisten poikkihallinnollisten toimenpiteiden tavoitteiden osalta. Johtuen yhteneväisistä tavoitteista sekä samoista valmisteluresursseista, liitetään valtakunnallisen ohjelman ja Turun kaupungin lähiöohjelman valmistelu yhteen prosessiin. Turun kaupungin lähiöohjelma tulee osaltaan olemaan osa kaupunkikehittämiseen liittyvien toimenpiteiden johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää ja tätä kautta se tukee strategisesti kehitettävien lähiöiden toimenpiteiden ja tavoitteiden toimeenpanoa.

Turun kaupungin asukkaista 2/3 asuu lähiöissä. Tavoitteiden mukaisesti jokaisella kaupungin asuinalueella on hyvä asua. Turun kaupungin asuinalueita kehitetään tasapuolisesti, huomioiden alueiden lähtökohdat sekä tunnistaen aluekohtaiset vahvuudet ja heikkoudet. Turun kaupungin lähiöohjelmassa keskiöön nostetaan asukas. Nostamalla asukas kehittämisen keskiöön, edistetään siiloutuneiden toimintamallien ja tapojen purkamista poikkisektoriaaliseksi asukaslähtöiseksi toiminnaksi.

Turun kaupungin lähiöohjelman tavoitteita ovat tasapuolinen aluekehitys, resurssien ja kehityspanoksen jakaminen alueiden tarpeisiin perustuen, yhdenvartainen alueiden asukkaiden ja toimijoiden kuuleminen (asukkaat, toimijat ja sidosryhmät), määrittää kaupunkitason tavoitetilaa alueiden kehittämiselle, mahdollistaa alueille soveltuvien kumppanuusmallien toteutuminen sekä tukea osaltaan 2020 käyttöön otettavaa osallistavaa budjetointia ja siihen liittyvän toimintamallin kehittämistä.

Lähiöohjelma tehdään poikkihallinnollisella valmistelulla, poikkihallinnollisin resurssein sekä yhteistyössä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Lähiöohjelma lisää kaupunkiorganisaation eri sektoreiden yhteistoimintaa tuomalla yhteen palveluiden kehittämisen, rakenteen kehittämisen sekä asukasosallisuuden. Lähiöohjelma lisää osaltaan kehittämistoiminnan, siihen liittyvän johtamisen ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, sekä mahdollistaa ulkopuolisten kehittämisresurssien paremman tuomisen osaksi aluekehitystä.

Lähiöohjelma jalkautuu käytännössä osaksi kehittämistoimintaa aluekohtaisessa tarkastelussa. Lähtökohtana on eri alueiden ja aluekokonaisuuksien nykytilan selvittäminen ja tätä kautta kehittämispotentiaalien ja kehittämishaasteiden tunnistaminen. Tässä työssä tullaan käyttämään hyväksi olemassa olevaa tilasto- ja tutkimusdataa, alueprofiili- ja terveystietoja sekä näitä yhdistettynä alueyhteistyöverkostosta nostettuihin alueen asukkaiden ja toimijoiden tunnistamiin alueiden vahvuuksiin, heikkouksiin ja kehittämistarpeisiin. Teemoja ovat mm. eriarvoisuuden kaventaminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, palveluiden saavutettavuus eri väestöryhmien kannalta sekä uudet osallistumisen tavat, asukaslähtöisyys sekä yhteiskehittäminen.

Turun kaupungin lähiöohjelma tulee olemaan myös viestinnän väline lähiöissä toimiville eri osapuolille. Lähiöohjelma vahvistaa kaikkien tasojen sitoutumista asukas- ja aluelähtöiseen kehitystyöhön.

Valtakunnallisen lähiöohjelman 2020-22 kohdealueille, Runosmäki, Lauste ja Pansio-Perno, esitetyt ja tulevat kehittämistoimenpiteet toimivat kokeilualustana Turun kaupungin lähiöohjelmaan nostettaville poikkihallinnollisille toimenpiteille. Lähiöihin kohdennetut ja niissä toteutettavat toimenpiteet tarkentuvat lähiöohjelman edetessä.

4. Suunnitelma asukkaiden osallistumisesta kehittämistoimintaan.

Turun asukkailla on oikeus saada tietoa asioiden valmistelusta ja päätöksistä sekä tulla kuulluksi helposti ja oikea-aikaisesti. Asukkaat halutaan mukaan kaupungin ja palveluiden kehittämiseen jo valmisteluvaiheessa. Turussa on olemassa jo useita erilaisia valmiita osallisuuden ja osallistumisen tapoja, joita tullaan hyödyntämään myös lähiöohjelmassa. Esimerkkejä näistä ovat:

Aluefoorumit ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa keskustellaan alueen ajankohtaisista asioista ja joita järjestetään vähintään kahdesti vuodessa jokaisella suuralueella.

Asukasbudjetti on Turun kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Siinä asukkaat pääsevät ehdottamaan, kehittämään ja äänestämään siitä, mihin kaupungin varoja käytetään. Tavoitteena on osallisuuden vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen. Ehdotuksia siitä, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin rahaa tulisi käyttää, voivat jättää kaikki yksityiset henkilöt yhteiseen digitaaliseen alustaan. Ehdotuksista äänestetään ja ne toteutetaan vuoden 2021 aikana. http://www.turku.fi/osallisuus-turussa-monta-tapaa-vaikuttaa

Lisäksi Runosmäen aluekehityshankkeen ajaksi perustetaan alueen asukkaista ja toimijoista hyvin heterogeeninen kehittäjäryhmä, jossa on huomioitu eri väestöryhmät.

5. Hankekokonaisuuden kumppanuudet ja poikkihallinnollisuus. Suunnitelmassa on kuvattava lyhyesti hankkeen poikkihallinnollisuus ja kumppanuudet.

Lähiöohjelma tehdään kaupungin poikkihallinnollisella valmistelulla, poikkihallinnollisin resurssein sekä yhteistyössä asukkaiden ja muiden ulkoisten kumppaneiden kanssa (mm. alueen yritykset, yhdistykset, omistajat, kehittäjät, 3-sektorin toimijat). Lähiöohjelman toteutukseen ovat sitoutuneet konsernihallinto sekä kaikki kaupungin toimialat. Lähiöohjelma lisää kaupunkiorganisaation eri sektoreiden yhteistoimintaa tuomalla yhteen palveluiden kehittämisen, rakenteen kehittämisen sekä asukasosallisuuden.

6. Kehittämishankekokonaisuuden teemat ja niihin liittyvät toimenpiteet

Viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö vahvistaa elinvoimaa

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 14.10.2019 Runosmäen monitoimitalon hankesuunnitelman. Päätöksen mukaisesti monitoimitaloa edistetään siten, että hanke toteutetaan yhteistyöhankkeena Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Uusi monitoimitalo muodostuu kaupungin ylläpitämästä päiväkodista, neuvola/perhekeskuksesta, kirjasto- ja nuorisotiloista sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntatiloista. Toimintojen keskittäminen monitoimitaloon vapauttaa alueelta useita tontteja myytäviksi ja esimerkiksi asuntorakentamiseen kehitettäviksi.

Tavoitteena on uudistaa myös Piiparinpolun kävelykadun ja tulevan monitoimitalon lähiympäristöä, parantaa Runosmäen kenttää sekä asemakaavoittaa käytöstä poistettavia kiinteistöjä kohtuuhintaiselle ja asuntojakaumaltaan tasapainoiselle asumiselle. Alueen palvelujen saatavuutta ja kysyntää edistävän monitoimitalohankkeen toteuttamisen sekä ​uudisasuntojen tarpeeseen vastaavan uudisasuntotuotannon käynnistämisen lisäksi Runosmäessä on tunnistettu tavoitteiksi viihtyisän ja turvallisen lähiympäristön kehittäminen​ sekä positiivisen asukasyhteistyön käynnistäminen​.

Runosmäen alueella pilotoidaan kaupungissa kehitettävää uutta toimintamallia, jossa keskiössä ovat digitalisaatio ja data. Aluekehityshanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa hyödynnetään mahdollisimman laajasti mm. aluesuunnitteluun, väestöön ja ennakointiin liittyvää dataa, jotta pystyisimme kohdentamaan mahdollisimman oikea-aikaisia palveluita oikeissa paikoissa oikeille ihmisille.

Lähiökoulut edistävät koulutuksen tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia

Turussa on käynnissä alueellisen yhteistyön kehittäminen, mikä tarkoittaa sitä, että tuetaan asuinalueiden lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisin toimin. Kehittämisen ytimessä ovat lähiökoulut ja niiden oppilashuolto, koska koulun yhteisöllinen oppilashuolto (KOR) kokoaa koulun toimijoiden lisäksi myös muut alueella toimivat lasten, perheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat tahot. Jotta palvelut olisivat mahdollisimman hyvin asukkaiden tarpeita vastaavia, niiden pitää olla lähellä ja helposti saatavissa. Perusopetus tavoittaa kaikki peruskouluikäiset lapset, joten lähiökoulu on tärkeässä roolissa hyvinvoinnin edistäjänä.

Lähiökoulun toimiva yhteistyö muiden lapsien ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevien toimijoiden kanssa edistää yhdenvertaisuutta sekä palveluiden oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Lähiökoulun roolin vahvistaminen lasten hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeässä roolissa myös kiusaamisen vähentämisessä ja kouluviihtyvyyden kasvattamisessa.

Perhe- ja nuorisotyö sekä harrastustoiminta vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta

Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista vain 31% kokee, että asuinalueilla järjestetään kiinnostavaa toimintaa, ja 52 % tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista. Lasten ja nuorten harrastamistoiveita on selvitetty myös OKM:n ja kaupungin nuorisopalvelujen omassa kyselyssä. Molemmissa vahvimmin toiveena ovat erilaiset liikuntaharrastukset. Harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille heidän omilla alueillaan kiinnittää nuorta rakentavalla tavalla omaan lähiympäristöönsä ja -yhteisöönsä. Runosmäessä on jo nykyisin hyvät liikuntamahdollisuudet, mutta esimerkiksi Runosmäen kenttää tullaan kunnostamaan hankkeen aikana.

Runosmäessä lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä kehitetään perhekeskusmaisesti. Perhekeskustoiminnan ydintehtävänä on edistää lapsen, nuoren, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistaa heidän voimavarojaan. Alueelle suunniteltu monitoimitalo antaa erinomaiset puitteet työskentelylle perhekeskusmaisesti, sillä usean eri toimijatahon (koulu, varhaiskasvatus, neuvolapalvelut, nuorisopalvelut sekä kirjastopalvelut) läsnäolo lähekkäin myös fyysisesti helpottaa yhteistyön tekemistä.

Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta

Runosmäen aluekehityshanketta tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Keinoina käytetään jo olemassa olevia kaupungin erilaisia osallisuuden ja osallistumisen tapoja. Lisäksi hankkeen ajaksi perustetaan alueen asukkaista hyvin heterogeeninen kehittäjäryhmä, jossa on huomioitu eri väestöryhmät. Tämä kehittäjäryhmä osallistuu aktiivisesti Runosmäen aluekehityshankkeeseen kolmen vuoden ajan.

Hiilineutraalisuus tukee lähiökehittämisen kestävyyttä

Turkuun toteutetaan runkolinjastoksi kutsuttu linja-autoliikenteen uudistus vuonna 2022. Uuden linjaston perustan muodostavat runkolinjat, jotka kulkevat tiheällä aikavälillä. Runkolinjoja täydentävät liityntälinjat, täydentävät linjat sekä erikseen räätälöidyt koululais- ja palvelulinjat. Uudistuksella pyritään parantamaan matkustamisen sujuvuutta, lisäämään poikittaisyhteyksiä, parantamaan koko Föli-alueen saavutettavuutta ja tihentämään vuorovälejä. Runosmäki on yksi runkolinjaston päätepisteistä.

Ikäystävällisyys ja esteettömyys tukevat asuinalueen toimivuutta

Runosmäen aluekehityshanketta tullaan toteuttamaan 8/80 periaatteella, joka tarkoittaa sitä, että asuinalue on 8-vuotiaalle turvallinen ja 80-vuotiaalle esteetön.

Taide ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiöitä

Kulttuuripalvelut keskittyvät kaupungin keskusta-alueelle ja kulttuuripalvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa on merkittäviä eroja lähiöiden välillä. Erityisesti lasten, lapsiperheiden, nuorten, ikäihmisten, maahanmuuttajien tai jollain tavoin heikommassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen sekä tekemiseen ovat vahvasti sidonnaisia asuinympäristöön sekä sosioekonomiseen taustaan. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiselle on Turussa selvä tarve, joka on tunnistettu myös Turun kaupunkistrategian hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelmassa. Siinä todetaan, että kaupunkilaisille on taattava tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kulttuuritoimintaan. Runosmäen alueellisissa kulttuuripalveluissa on panostettu väestörakenteen mukaisesti ikäihmisiin. Lähiöohjelmassa on tavoitteena parantaa myös muiden ryhmien kulttuuripalveluiden saavutettavuutta.

Turun kaupungin Kaunistamisrahaston varoja käytetään Turun kaunistamiseen ja luonnonsuojeluun. Rahaston tuottoa vuonna 2020 käytetään keskustan lisäksi lähiöiden viihtyisyyttä lisääviin hankkeisiin ja kaunistamistoimenpiteisiin. Kesäkauden aikana tullaan panostamaan koronaepidemian vuoksi korostetusti kaupungin lähiöiden kaunistamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla lähiöihin uusia kukkaistutusaiheita. Lisäksi määrärahaa kohdennetaan kaupunkilaisille järjestettyjen kyselyiden kautta saatujen ehdotusten perusteella mm. Runosmäen pimeän ajan valaisemiseen.

Runosmäen lähiössä kirjasto- ja nuorisopalvelut toimivat väistötiloissa. Lähiön kirjasto on lähiön aktiivinen kulttuuritoimija ja tapahtumien järjestäjä. Monitoimitalon tilaratkaisua odotettaessa on tärkeää, että Runosmäen elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä elävöitetään myös kulttuurin ja taiteen keinoin.