LAUSTE

1. Lähiö, jolle kehittämishankekokonaisuus kohdistetaan.

Lähiöohjelman kohdealue on Lauste, jossa asui vuoden 2018 lopussa 3 262 asukasta. Väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä alueen väkiluku laskisi 2 783:een eli noin 500 asukkaan verran. Yli 75-vuotiaiden vanhusväestön osuuden odotetaan kasvavan nykyisestä ja vähenemistä odotetaan tapahtuvan eniten sekä nuorten aikuisten että keski-ikäisten joukossa. Alle 18-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan pysyvän samalla tasolla. Tällainen kehityskulku vähentää alueen asukkaiden ostovoimaa ja toisaalta synnyttää voimakkaan tarpeen palveluille niin lapsiperheiden kuin vanhusväestön osalta.

Lausteen lähiö on kaikilla sosioekonomisen eriytymisen mittareilla hyvin eriytynyt alue kaupungissa (taulukko 1). Vieraskielisten asukkaiden osuus pienalueella on kaupungin toisiksi suurin, noin 40 %. Alueella on myös kaupungin suurimpiin lukeutuva työttömyysaste sekä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien joukko. Myös pienituloisten määrä on korkea, eikä lähiö houkuttele korkeatuloista väestöä. Työllisten asukkaiden valtionveronalaisten tulojen määrä on keskimäärin 2 412 €/kk (kaupungin ka. 3 063 €/kk). Näin ollen Lausteen asukkaat ovat eriytyneet kaupungin yleisestä kehityksestä niin koulutuksellisesti, toimeentulollisesti että kielellisesti.

Taulukko 1. Lausteen lähiön väestö eriytymisen mittarein kuvattuna koko kaupungin väestöön verrattuna. Lähde: Tilastokeskus 2017, 2018.

Asuntokunnista 94 % asuu kerrostaloissa. Yli puolet, 55 %, asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Valtaosa asunnoista, 87 %, on rakennettu 1970-1979. Asuntokanta on siten hyvin yksipuolista ja muodostaa voimakkaan riskin alueelliselle eriytymiselle. Asuntokunnista 30 % lukeutuu vanhusasuntokuntiin (65- v.). Lapsiperheitä (vanhempi/vanhemmat + lapsia/lapsia alle 18 v.) Lausteen lähiössä asuu 324 kpl.

Lähiöt ja niiden palvelurakenne on alun perin suunniteltu pääasiassa nykyistä asukasmäärää suuremmalle asukasmäärälle. Alueiden asukasluku on yleisesti ottaen pudonnut noin 70-75 %:iin alkutilanteesta. Jos alueilla ei suoriteta täydennysrakentamista, voidaan ennustaa, että väkiluku laskee jopa noin 50 %:iin alkuperäisestä. Myös Lausteella väestön väheneminen alkuperäisestä on merkinnyt yhdessä palvelurakenteen yleisten muutosten kanssa jo joidenkin palveluiden poistumista alueelta ja väestön vähetessä edelleen on riskinä, että palvelut voivat kaikota jopa kokonaan.

Lauste on jäänyt sivuun yleisestä kehityksestä ja juuttuneet sosiaalisesti heikkoon asemaan. Tällaisille alueille keskittyy huono-osaisuuden riskissä olevia asukkaita. Kuntalaisten koettua hyvinvointia mittaavan Finsote-tutkimuksen 2018 perusteella Varissuo-Lausteen suuralueen tilanne on usean indikaattorin tulosten perusteella kohentunut vuodesta 2014, mutta haasteita on edelleen.

Lausteen nykyinen koulu on tullut elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että on aloitettu eri vaihtoehtojen vertailu koulun tulevaisuuden sijoittamiselle. Yhtenä vaihtoehtona on, että Lausteen koulu puretaan ja koulu siirtyisi muualle, mahdollisesti n. 2 km:n päähän Skanssin tulevaan monitoimitaloon. Koulun ja monien muiden palveluiden poistuminen Lausteen keskustasta olisi riskitekijä alueellisen eriytymiskierteen sysäykselle. Koulutoiminnan mahdollisesti siirtyessä Skanssiin, tulisi ehdottomasti huolehtia kaupungin läsnäolosta Lausteen alueella.

2. Hankekokonaisuuden tavoitteet segregaation vähentämisessä ja elinvoiman vahvistamisessa kohdelähiössä.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.1.2019 § 7 toimenpideohjelman syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Toimenpideohjelmassa sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen osalta määritettiin seuraavat tavoitteet: 

•Hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja elinvoiman lisääminen sekä alueen koetun laadun ja identiteetin parantaminen tavoitteena ihmisten hyvinvointia tukeva elinympäristö. 

•Alueiden välisten erojen kaventaminen ja ongelmien ennalta ehkäiseminen.  

•Kaikille saavutettavien alueellisten palvelujen turvaaminen (mm. liikunta, kirjasto), joiden tuottamiseksi tarvitaan monimuotoisia toteuttamistapoja (digitaalisuus, mobiilipalvelut) 

•Julkisen kaupunkitilan parantamisessa huomioidaan viheralueiden merkitys julkisena ulkotilana ja toimintaympäristönä, parannetaan puistojen saavutettavuutta ja ulkoilureittien jatkuvuutta sekä viheralueisiin panostetaan laadullisesti määrän kustannuksella.

•Nostetaan maineiltaan kärsineiden alueiden statusta mm. alueimagoja muokkaamalla. Noudatetaan positiivisen erityiskohtelun periaatetta kohdennettaessa toimenpiteitä, taloudellisia resursseja ja investointeja lähiöiden kehittämiseen. 

•Vahvistetaan väestöpohjaa ja -rakennetta monipuolistamalla asuntotarjontaa tavoitteena lisätä lähiöiden houkuttelevuutta. 

•Edistetään asuinalueiden myönteistä kehitystä täydennysrakentamisella. Tuodaan esiin täydennysrakentamisen hyödyt asukkaille. 

•Asukkaat, toimijat ja yhteistyökumppanit otetaan mukaan lähiökehittämiseen. Kaupunkilaisten arkea tukeva elinympäristö ei synny vain suunnittelupöydän ääressä. 

Laaja-alaisessa aluekehittämisessä on siten tarkoituksena kohentaa niin alueen asukkaiden elämäntilannetta ja osallisuutta, kuin kehittää rakennettua ja fyysistä ympäristöä ja luoda alueesta positiivinen mielikuva. 

Turun kaupungissa on meneillään kärkihanke Smart & Wise Turku, joka jakaantuu kuuteen painopistealueeseen. Näistä Syrjäytymisen ehkäiseminen sekä Kaupunkisuunnittelu ovat hankekokonaisuuksia, joissa toteutetaan alueellisia toimenpiteitä segregaation vähentämiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi. Jo meneillään olevia hankekokonaisuuksia ja niissä tehtäviä suunnitelmia ja toimenpiteitä hyödynnetään myös tulevassa lähiöohjelmassa, jotta alueilla saadaan toteutettua mahdollisimman tehokkaita konkreettisia tuloksia. Hankkeiden yhdeksi pilottialueeksi on valittu Lauste.

3. Selvitys ohjelman strategisten linjausten toteuttamisesta.

Turun kaupunki liittää valtakunnallisen lähiöohjelman 2020 – 2022 ohjelmahakemukseen kaikkien kohdealueiden yhteisen osion, Turun kaupungin lähiöohjelman. Turun kaupunginvaltuusto päätti 28.1.2019 laajasta toimenpideohjelmasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Lähiövision (jatkossa Turun kaupungin lähiöohjelma) laadinta on yksi toimenpideohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä. Tavoiteaikataulu lähiöohjelman valmistelulle on asetettu vuoteen 2020.

Turun kaupungin lähiöohjelman tavoitteisto on tunnistettu yhteneväksi valtakunnallisen lähiöohjelman strategisten poikkihallinnollisten toimenpiteiden tavoitteiden osalta. Johtuen yhteneväisistä tavoitteista sekä samoista valmisteluresursseista, liitetään valtakunnallisen ohjelman ja Turun kaupungin lähiöohjelman valmistelu yhteen prosessiin. Turun kaupungin lähiöohjelma tulee osaltaan olemaan osa kaupunkikehittämiseen liittyvien toimenpiteiden johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää ja tätä kautta se tukee strategisesti kehitettävien lähiöiden toimenpiteiden ja tavoitteiden toimeenpanoa.

Turun kaupungin asukkaista 2/3 asuu lähiöissä. Tavoitteiden mukaisesti jokaisella kaupungin asuinalueella on hyvä asua. Turun kaupungin asuinalueita kehitetään tasapuolisesti, huomioiden alueiden lähtökohdat sekä tunnistaen aluekohtaiset vahvuudet ja heikkoudet. Turun kaupungin lähiöohjelmassa keskiöön nostetaan asukas. Nostamalla asukas kehittämisen keskiöön, edistetään siiloutuneiden toimintamallien ja tapojen purkamista poikkisektoriaaliseksi asukaslähtöiseksi toiminnaksi.

Turun kaupungin lähiöohjelman tavoitteita ovat tasapuolinen aluekehitys, resurssien ja kehityspanoksen jakaminen alueiden tarpeisiin perustuen, yhdenvartainen alueiden asukkaiden ja toimijoiden kuuleminen (asukkaat, toimijat ja sidosryhmät), määrittää kaupunkitason tavoitetilaa alueiden kehittämiselle, mahdollistaa alueille soveltuvien kumppanuusmallien toteutuminen sekä tukea osaltaan 2020 käyttöön otettavaa osallistavaa budjetointia ja siihen liittyvän toimintamallin kehittämistä.

Lähiöohjelma tehdään poikkihallinnollisella valmistelulla, poikkihallinnollisin resurssein sekä yhteistyössä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Lähiöohjelma lisää kaupunkiorganisaation eri sektoreiden yhteistoimintaa tuomalla yhteen palveluiden kehittämisen, rakenteen kehittämisen sekä asukasosallisuuden. Lähiöohjelma lisää osaltaan kehittämistoiminnan, siihen liittyvän johtamisen ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, sekä mahdollistaa ulkopuolisten kehittämisresurssien paremman tuomisen osaksi aluekehitystä.

Lähiöohjelma jalkautuu käytännössä osaksi kehittämistoimintaa aluekohtaisessa tarkastelussa. Lähtökohtana on eri alueiden ja aluekokonaisuuksien nykytilan selvittäminen ja tätä kautta kehittämispotentiaalien ja kehittämishaasteiden tunnistaminen. Tässä työssä tullaan käyttämään hyväksi olemassa olevaa tilasto- ja tutkimusdataa, alueprofiili- ja terveystietoja sekä näitä yhdistettynä alueyhteistyöverkostosta nostettuihin alueen asukkaiden ja toimijoiden tunnistamiin alueiden vahvuuksiin, heikkouksiin ja kehittämistarpeisiin. Teemoja ovat mm. eriarvoisuuden kaventaminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, palveluiden saavutettavuus eri väestöryhmien kannalta sekä uudet osallistumisen tavat, asukaslähtöisyys sekä yhteiskehittäminen.

Turun kaupungin lähiöohjelma tulee olemaan myös viestinnän väline lähiöissä toimiville eri osapuolille. Lähiöohjelma vahvistaa kaikkien tasojen sitoutumista asukas- ja aluelähtöiseen kehitystyöhön.

Valtakunnallisen lähiöohjelman 2020-22 kohdealueille, Runosmäki, Lauste ja Pansio-Perno, esitetyt ja tulevat kehittämistoimenpiteet toimivat kokeilualustana Turun kaupungin lähiöohjelmaan nostettaville poikkihallinnollisille toimenpiteille. Lähiöihin kohdennetut ja niissä toteutettavat toimenpiteet tarkentuvat lähiöohjelman edetessä.

4. Suunnitelma asukkaiden osallistumisesta kehittämistoimintaan.

Turun asukkailla on oikeus saada tietoa asioiden valmistelusta ja päätöksistä sekä tulla kuulluksi helposti ja oikea-aikaisesti. Asukkaat halutaan mukaan kaupungin ja palveluiden kehittämiseen jo valmisteluvaiheessa. Turussa on olemassa jo useita erilaisia valmiita osallisuuden ja osallistumisen tapoja, joita tullaan hyödyntämään myös lähiöohjelmassa. Esimerkkejä näistä ovat:

Aluefoorumit ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa keskustellaan alueen ajankohtaisista asioista ja joita järjestetään vähintään kahdesti vuodessa jokaisella suuralueella.

Asukasbudjetti on Turun kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Siinä asukkaat pääsevät ehdottamaan, kehittämään ja äänestämään siitä, mihin kaupungin varoja käytetään. Tavoitteena on osallisuuden vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen. Ehdotuksia siitä, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin rahaa tulisi käyttää, voivat jättää kaikki yksityiset henkilöt yhteiseen digitaaliseen alustaan. Ehdotuksista äänestetään ja ne toteutetaan vuoden 2021 aikana. http://www.turku.fi/osallisuus-turussa-monta-tapaa-vaikuttaa

5. Hankekokonaisuuden kumppanuudet ja poikkihallinnollisuus. Suunnitelmassa on kuvattava lyhyesti hankkeen poikkihallinnollisuus ja kumppanuudet.

Lähiöohjelma tehdään kaupungin poikkihallinnollisella valmistelulla, poikkihallinnollisin resurssein sekä yhteistyössä asukkaiden ja muiden ulkoisten kumppaneiden kanssa (mm. alueen yritykset, yhdistykset, omistajat, kehittäjät, 3-sektorin toimijat). Lähiöohjelman toteutukseen ovat sitoutuneet konsernihallinto sekä kaikki kaupungin toimialat. Lähiöohjelma lisää kaupunkiorganisaation eri sektoreiden yhteistoimintaa tuomalla yhteen palveluiden kehittämisen, rakenteen kehittämisen sekä asukasosallisuuden.

6. Kehittämishankekokonaisuuden teemat ja niihin liittyvät toimenpiteet

Lähiökoulut edistävät koulutuksen tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia

Perusopetus tavoittaa kaikki peruskouluikäiset lapset, joten lähiökoulu on tärkeässä roolissa hyvinvoinnin edistäjänä. Lausteen alueella koulu ja sen tuleva kohtalo ovat isossa roolissa alueen kehittymisen kannalta. Lausteen oman koulun haasteisiin lukeutuu esimerkiksi se, että oppilaiden joukossa maahanmuuttajataustaisuus on vahvasti yliedustettuna, sillä 57 % oppilaista on vieraskielisiä (vs. kaupungin perusopetuksen ka. 14 %). Tällä on vaikutuksia kotoutumiseen ja kulttuuriseen segregaatioon. Oppilaiden kotitausta on kaupungin keskimäärää matalampi sosioekonomisesti tarkasteltuna, mikä vaikuttaa heikentävästi koulun oppilaspohjaan ja oppimismenestykseen.

Turussa on käynnissä alueellisen yhteistyön kehittäminen, mikä tarkoittaa sitä, että tuetaan asuinalueiden lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisin toimin. Kehittämisen ytimessä ovat lähiökoulut ja niiden oppilashuolto, koska koulun yhteisöllinen oppilashuolto (KOR) kokoaa koulun toimijoiden lisäksi myös muut lasten, perheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat tahot. Jotta palvelut olisivat mahdollisimman hyvin asukkaiden tarpeita vastaavia, niiden pitää olla lähellä ja helposti saatavissa.

Koulun tulevaisuudesta on tehty vaihtoehtoisia skenaarioita, joista vahvinta kannatusta saa tällä hetkellä vaihtoehto, jossa Lausteen koulu lopetetaan alueella ja se siirretään noin 2 km:n päähän Skanssin uuteen monitoimitaloon. Jos tämä vaihtoehto toteutetaan, edellyttää se kaupungilta muita elinvoimaa ja segregaatiota ehkäiseviä toimenpiteitä ja palveluita Lausteella. Näitä toimenpiteitä ei ole vielä päätetty, mutta sekä Turun lähiöohjelman että valtakunnallisen lähiöohjelman aikana tarpeellisista toimenpiteistä tullaan päättämään ja niitä tullaan toteuttamaan.

Lähiökoulun toimiva yhteistyö muiden lapsien ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevien toimijoiden kanssa edistää yhdenvertaisuutta sekä palveluiden oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Lähiökoulun roolin vahvistaminen lasten hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää myös kiusaamisen vähentämisessä ja kouluviihtyvyyden kasvattamisessa.

Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta

Lausteen aluetta kehitetään yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Keinoina käytetään jo olemassa olevia kaupungin erilaisia osallisuuden ja osallistumisen tapoja. Hyvä arkiympäristö on toimintatapa, jolla on selvitetty mm. Lausteen alueen asukkaiden mielipiteitä alueen kunnossapidosta palvelumuotoilun keinoin. Lausteen Elohuone on hanke, jossa toimintatapaa hyödynnettiin ja Elohuone tullaan toteuttamaan Kirjurinaukion alueelle.

Hiilineutraalisuus tukee lähiökehittämisen kestävyyttä

Turkuun toteutetaan runkolinjastoksi kutsuttu linja-autoliikenteen uudistus vuonna 2022. Uuden linjaston perustan muodostavat runkolinjat, jotka kulkevat tiheällä aikavälillä. Runkolinjoja täydentävät liityntälinjat, täydentävät linjat sekä erikseen räätälöidyt koululais- ja palvelulinjat. Uudistuksella pyritään parantamaan matkustamisen sujuvuutta, lisäämään poikittaisyhteyksiä, parantamaan koko Föli-alueen saavutettavuutta ja tihentämään vuorovälejä. Runosmäki on yksi runkolinjaston päätepisteistä.

Lisäksi Lausteen alueen saavutettavuuden parantamiseksi on suunniteltu uuden kevyen liikenteen yhteyden rakentamista välille Skanssi-Vaala-Lauste. Kevyen liikenteen väylä päättyisi Lausteella Kirjurinaukiolle.

Viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö vahvistaa elinvoimaa

Perhe- ja nuorisotyö sekä harrastustoiminta vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta

Kirjurinaukion alueesta toteutetaan yhteisöllisyyttä tukeva pysyvästi elävä alue - Lausteen Elohuone.

Maistraatinpolun päiväkoti on tulossa lähivuosina peruskorjaustarpeeseen ja tämän hankkeen yhteydessä olisi mahdollista huomioida kaupungin palvelujen läsnäolo Lausteella jatkossakin. Nykyisen päiväkodin paikalle toteutettavaan uudisrakennukseen voidaan muodostaa eräänlainen pieni toimintakeskus, ns. kaupunginosatalo, jossa päiväkodin, neuvolan ja perhetuvan lisäksi voidaan jalkauttaa monialaisia palveluita. Näin ollen tarkasteluun nostetaan Maistraatinpolun päiväkodin peruskorjauksen ohessa myös tilojen korvaaminen uudisrakennuksella, jossa huomioidaan tilaohjelman laajennus sekä mahdollinen liikuntatila. 

Kokonaisuudesta saadaan alueen luonteva kohtaamispaikka ja harrastekeskittymä. Kirjasto ja nuoriso voivat edelleen tarjota Lausteella toimintaa, vaikka varsinainen kirjasto tai nuorisotila ei siellä sijaitsisikaan. Pop Up -periaatteella on järjestettävissä monenlaista toimintaa. Toimintaa voisivat lisäksi mahdollistaa esimerkiksi työväenopisto tai muut järjestöt ja yhdistykset. Toiminta tarvitsee siihen soveltuvat muuntojoustavat tilat, monitoimisali av-laitteineen ja oheistiloineen. Liikuntatila olisi päiväsaikaan päiväkodin käytössä ja muina aikoina sekä liikunnan että muun harrastetoiminnan varattavissa. Aulan yhteydessä voisi olla esim. pieni kerhokahvila.  

Ikäystävällisyys ja esteettömyys tukevat asuinalueen toimivuutta

Lausteen alue on siinä mielessä haasteellinen, että palvelut sijaitsevat alueen eri laidoilla ja tosiasiallinen keskusta puuttuu. Liikkuminen alueen palveluiden välillä on suunniteltava sujuvaksi. Tämä vahvistaa alueen toimivuutta ja asukkaiden hyvinvointia.

Taide ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiöitä

Kulttuuripalvelut keskittyvät kaupungin keskusta-alueelle ja kulttuuripalvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa on merkittäviä eroja lähiöiden välillä. Erityisesti lasten, lapsiperheiden, nuorten, ikäihmisten, maahanmuuttajien tai jollain tavoin heikommassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen sekä tekemiseen ovat vahvasti sidonnaisia asuinympäristöön sekä sosioekonomiseen taustaan. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiselle on Turussa selvä tarve, joka on tunnistettu myös Turun kaupunkistrategian hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelmassa. Siinä todetaan, että kaupunkilaisille on taattava tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kulttuuritoimintaan.

Turun kaupungin Kaunistamisrahaston varoja käytetään Turun kaunistamiseen ja luonnonsuojeluun. Rahaston tuottoa vuonna 2020 käytetään keskustan lisäksi lähiöiden viihtyisyyttä lisääviin hankkeisiin ja kaunistamistoimenpiteisiin. Kesäkauden aikana tullaan panostamaan koronaepidemian vuoksi korostetusti kaupungin lähiöiden kaunistamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla lähiöihin uusia kukkaistutusaiheita. Lisäksi määrärahaa kohdennetaan kaupunkilaisille järjestettyjen kyselyiden kautta saatujen ehdotusten perusteella mm. Lausteen pimeän ajan valaisemiseen.

Lausteen lähiössä ei tällä hetkellä ole kirjastoa eikä nuorisotilaa, niiden siirryttyä väistötiloihin läheiseen (2 km) Skanssin kauppakeskukseen. Pysyvä tilaratkaisu niiden osalta on sidottu lähiön kouluratkaisuun. Kouluratkaisua odottaessa, on erittäin tärkeää, että Lausteen lähiön elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä elävöitetään myös kulttuurin ja taiteen keinoin. Keväällä 2020 uudistettavan alueen keskellä sijaitsevalle Kirjurinaukiolle on suunnitteilla toimintaa yhteistyössä kaupungin vapaa-aikatoimialan ja taiteilijoiden kanssa, kuten yhteislaulua, ympäristötaidetta ja työpajoja. Kokemusten pohjalta suunnitellaan asukkaiden kanssa yhteisötaiteen keinoin pysyviä palveluita ja toimintaa.