Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Satu Tiainen 20.4.2020:

Kaavoituksessa on laadittu 17.4.2019 päivätty, 31.10.2019 lausuntojen perusteella muutettu, 17.12.2019 (KYLK § 503) muutettu ja 20.4.2020 muutettu (muistutukset) asemakaavanmuutosehdotus, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 17.12.2019 § 503. Asemakaavanmuutos laaditaan Raunistulan kaupunginosan kortteleihin 25, 26 ja 28–30, korttelin 31 tonteille 5–7 ja katu-, puisto-, rautatie- ja vesialueille sekä Räntämäen kaupunginosan vesialueille. Räntämäen kaupunginosaan sisältyvä kaavanmuutosalueen osa kuuluu epävirallisesti Koroisten kaupunginosaan, jota ei ole vielä merkitty voimassa olevaan asemakaavaan.

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 13.1.–11.2.2020. Samalla pyydettiin ja saatiin lausunto Varsinais-Suomen liitolta. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta. Muistutusten ja lausunnon tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa.

Muistutusten perusteella tarkennetaan vähäisesti siirtolapuutarha-alueen kaavamääräystä. Kaavassa ilmaistaan selkeämmin, missä kohdassa maaperän laatua on tarkkailtava. Tarkennus ei edellytä kaavan uutta nähtäville asettamista. Lisäksi täydennetään kaavaselostusta muun muassa perustelemalla, miksi asemakaavanmuutos on voimassa olevan yleiskaavan vastainen.

Kaavan tavoitteet

Asemakaavanmuutos laaditaan Turun kaupungin aloitteesta, ja se perustuu tarpeeseen löytää paikka uudelle siirtolapuutarhalle. Kaupunki on harkinnut Kupittaan siirtolapuutarha-alueen kaavoittamista muuhun käyttöön. Jos Kupittaan siirtolapuutarha poistuisi käytöstä, Turun keskustan lähelle tarvittaisiin uusi korvaava siirtolapuutarha. Turun kaupunki katsoo, että uudelle siirtolapuutarhalle olisi kysyntää siinäkin tapauksessa, että Kupittaan siirtolapuutarha säilyisi. (Turun kaupunki, 2015. Raportti maankäytön projektista ”Kupittaan siirtolapuutarha”, 31.8.2015. S. 20–21.) Tällä kaavalla ei päätetä Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuudesta, vaan se vaatii erillisen päätöksen.

Turun kaupunki laati vuonna 2015 selvityksen vaihtoehtoisista uuden siirtolapuutarhan sijaintipaikoista. Parhaana vaihtoehtona pidettiin tämän kaavanmuutoksen suunnittelualuetta. Sen hyviä puolia ovat selvitysraportin mukaan keskeinen sijainti, hyvät kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet sekä se, että alueella ei ole sellaista kilpailevaa maankäytön tarvetta, joka olisi ristiriidassa siirtolapuutarhakäytön kanssa.

Koroisten siirtolapuutarha -kaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen rakentaminen. Lisäksi on selvitetty tarvetta asemakaavassa osoitettaville suojelumerkinnöille. Kaavanmuutosta valmistaessa on huomioitu kulttuurihistoria- ja luontoarvot.

Muistutus 1, 10.2.2020

Asemakaavaehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain, voimassa olevan yleiskaavan, Turun kansallisen kaupunkipuiston ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT/MRL) vastainen. Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen ja viljely haittaisivat kaavanmuutosalueen virkistyskäyttöä, heikentäisivät luonnonoloja ja muuttaisivat ratkaisevasti maisemaa.

Uudelle siirtolapuutarhalle olisi useita parempia paikkoja. Parempi sijaintipaikka olisi esimerkiksi Räntämäessä. Kaavanmuutosalueen ongelmia ovat huono maasto, voimajohdot, rautatie sekä siirtolapuutarhan vaikutukset maisemaan ja niittymäiseen ulkoilureitistöön. Savinen maaperä ei sovi puutarhaviljelyyn tai puutarharakennusten pystyttämiseen.

Selvitykset eivät ole riittäviä. Siirtolapuutarhan sijainnista ja suunnitelmasta tulisi olla useampia vaihtoehtoja. Räntämäen ja Koroisten alue tulisi kaavoittaa laajempana kokonaisuutena. Tulee selvittää jo ennen rakennuslupavaihetta, onko maaperä saastunut.

Siirtolapuutarhan rakentaminen olisi todennäköisesti jopa kalliimpaa kuin on alustavasti arvioitu. Kuka haluaa kalliita siirtolapuutarhamökkejä, ja kenellä on niihin varaa?

Kaavanmuutos ei noudata voimassa olevaa yleiskaavaa, jossa kaavanmuutosalue on osoitettu virkistysalueeksi ja osa siitä on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueeksi. Siirtolapuutarha tukkisi yleiskaavassa olevan viheryhteyden.

Suurin osa kaavanmuutosalueesta on merkitty Turun kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunsuunnitelmassa (Sonja Semeri ja Samuli Saarinen / Turun kaupunki 2011) maisemallisesti arvokkaaksi avoimeksi kulttuuri- ja luonnonmaisemaksi ja Vähäjoen varsi arvokkaaksi luontoalueeksi. Lisäksi osa kaavanmuutosalueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön.

Alueen luonnonolot vaarantuvat asemakaavaehdotuksen vuoksi. Muistutuksen lähettäjän mukaan kaavanmuutos uhkaa useiden kasvi- ja eläinlajien elinoloja. Turun Koroisten luontoselvityksessä (2012) mainitaan seuraavat lajit: keltamatara, vuorijalava, ruisrääkkä, kalatiira, pikkulepinkäinen, kivitasku, viitasirkkalintu, viiriäinen, selkälokki, naurulokki, käenpiika, niittykirvinen, punavarpunen, satakieli, ruokokerttunen, luhtakerttunen, viitakerttunen, pensassirkkalintu, pensaskerttu, muut kertut, kiuru, pensastasku, kultarinta, nokkavarpunen ja lepakot (mm. vesisiippa). Luontoselvityksen tekijät pitävät Koroisten selvitysaluetta osin arvokkaana ja harvinaisena alueena, jossa on maisemallisia ja lajistollisia arvoja. Lajistollisesti suurimmat luontoarvot liittyvät Vähäjoen uurtumalaaksoon.

Kaavoituksen vastaus:

Se, mikä on paras sijainti uudelle siirtolapuutarhalle, riippuu monesta eri tekijästä. Turun kaupunki on kaavanmuutosta edeltäneessä vertailussa valinnut parhaaksi paikaksi Koroisten siirtolapuutarha -kaavanmuutoksen alueen. Sen hyviä puolia ovat keskeinen sijainti, hyvät kevyen ja joukkoliikenteen yhteydet sekä se, että alueella ei ole sellaista kilpailevaa maankäytön tarvetta, joka olisi ristiriidassa siirtolapuutarhakäytön kanssa. (Turun kaupunki, 2015. Raportti maankäytön projektista ”Kupittaan siirtolapuutarha”, 31.8.2015. S. 2 ja 21.) Alueeseen liittyy toki myös haasteita, mutta omat heikkoutensa on myös muilla tarkastelluilla alueilla.

Kaavanmuutosalueen lähtökohdat, muun muassa Vähäjoki, rautatie, muinaisjäännösalue ja voimajohdot, rajoittavat suunnittelua melko paljon. Siksi on vain vähän paikkoja, joihin siirtolapuutarhamökkejä voidaan alueella sijoittaa. Ei ole tarkoituksenmukaista laatia useita vaihtoehtoja suunnittelualueen sisäisestä maankäytöstä, koska vaihtoehdot olisivat hyvin paljon toistensa kaltaisia.

Periaatteessa olisi mahdollista tehdä vaihtoehtoinen maankäyttösuunnitelma toiselle alueelle. Eri alueita vertailtaessa ovat kuitenkin oleellisempia muut seikat kuin se, missä kohdassa viljelypalstat ja alueen sisäiset kulkureitit tarkalleen sijaitsisivat.

Koroisten siirtolapuutarha -kaavanmuutosaluetta käytetään tällä hetkellä peltona, joten se soveltunee viljelyyn ainakin kohtalaisen hyvin. Tarvittaessa alueelle voidaan tuoda ruokamultaa. SM MAANPÄÄ Oy:n vuonna 2015 tekemän rakennettavuusselvityksen mukaan alue soveltuu rakentamiseen, mutta rakennuksia ei ole suositeltavaa sijoittaa aivan Vähäjoen reunalle.

Vaikka siirtolapuutarhan rakentaminen olisi kallista, se ei välttämättä vaikuttaisi hintaan, jonka siirtolapuutarhan käyttäjät joutuvat maksamaan mökeistä ja palstoista. Tarkoitus ei ole, että uuden siirtolapuutarha-alueen tai sen rakennusten myyminen tai vuokraaminen tuottaisi kaupungille merkittävää voittoa.

Ei ole syytä epäillä, että maaperä olisi pilaantunut muualla kuin osoitteessa Jokipellonkuja 21 sijainneen kiinteistön lähellä. Tämä entinen asuinrakennuskiinteistö osoitetaan kaavaehdotuksessa osittain suojaviheralueeksi, osittain rautatiealueeksi ja osittain kaduksi. Viljelypalstoja ei saa rakentaa välittömästi sen viereen vaan lähimmillään noin 15 m päähän, ja niin lähellä on alustavassa maankäyttöluonnoksessa vain kaksi palstaa. Näin ollen maaperän mahdollinen puhdistustarve ei todennäköisesti vaikuttaisi ratkaisevasti siirtolapuutarhan kokonaiskustannuksiin, eikä sitä siksi ole välttämätöntä arvioida vielä kaavanmuutosvaiheessa. Selvennämme maaperän pilaantumista koskevaa kaavamääräystä, jotta kaavasta käy selkeämmin ilmi, mihin alueeseen määräys liittyy.

Kaavaselostukseen on lisätty perustelu sille, miksi kaavanmuutos ei noudata voimassa olevaa yleiskaavaa täysin. Kaavanmuutos ei katkaise yleiskaavaan merkittyä pääviheryhteyttä. Alueen halki kulkevat yleiset kävely- ja ulkoilureitit säilyvät, vaikka niiden sijainti muuttuu hieman osassa aluetta. Viheryhteys säilyy myös ekologisena yhteytenä, sillä Vähäjoen varren niityt ja puustosaarekkeet säilytetään eikä joen varrelle osoiteta rakentamista. Siirtolapuutarha istutuksineen toimii osana viheralueverkostoa.

Nykyinen yleiskaava on vanhentunut, ja yleiskaavan muuttaminen on vireillä. Siirtolapuutarha on merkitty uuden yleiskaavan luonnokseen, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 5.11.2018.

Muistutuksessa todetaan, että osa kaavanmuutosalueesta kuuluu vuonna 1993 rajattuun valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (Rakennettu kulttuuriympäristö 1993, 44, RKY-kohde 191). Nykyisin tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen rajaus on erilainen kuin muistutuksen liitteenä olevassa kuvassa, ja sitä kutsutaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi eli RKY-alueeksi. Uusi RKY-aluerajaus otettiin käyttöön 1.1.2010 alkaen (Valtioneuvoston päätös 22.12.2009). Se on merkitty kaavaehdotuskarttaan ja kaavassa määrätään, että sitä koskevista suunnitelmista tai muutostoimenpiteistä on kuultava museoviranomaista. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ei osoiteta uusia rakennuksia eikä viljelypalstoja.

Maiseman avoin luonne voidaan säilyttää siirtolapuutarhan rakentamisesta huolimatta. Kaavamääräyksillä edellytetään, että alue säilyy pääosin avoimena ja että palstojen rakennukset ja istutukset eivät ole yli viisi metriä korkeita. Mökittömille palstoille ei saa istuttaa puita eikä pensaita tai toteuttaa yli 1,2 m korkeita rakenteita.

Muistutuksessa mainitut luontoselvitykset eivät koske pelkästään Koroisten siirtolapuutarha -kaavanmuutosta vaan huomattavasti laajempaa aluetta, joka ulottuu Turun Koroisten luontoselvityksessä (Tmi Hannu Klemola 2012) pisimmillään noin kilometrin etäisyydelle Koroisten siirtolapuutarha -kaavanmuutosalueesta. Kaikkia selvityksissä luetelluista eläin- ja kasvihavainnoista ei ole tehty tämän kaavanmuutoksen alueella.

Kaavanmuutosalueen merkittävin luonnonympäristö on Vähäjoen varsi, joka säilytetään nykyisen kaltaisena ekologisena yhteytenä niittyineen ja puustosaarekkeineen. Vähäjoen rantavyöhyke merkitään kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Rannalla kasvia puita tulee säilyttää, jotta lepakoiden ruokailualueen laatu ei heikkenisi.

Siirtolapuutarhaksi osoitettavat alueet ovat enimmäkseen peltoa. Pelto- ja niittyalueita säilyy runsaasti kaavanmuutosalueen ympärillä.

Muistutus 2, 11.2.2020

On väärin uudistaa aluetta, jonka potentiaali on sellaisenaankin jätetty käyttämättä. Vähäjokeen on vuosien ajan valunut jätevettä, Koroistenniemen ranta Vähäjoen varrella on jättipalsamin valtaama, maaperä on köyhtynyt ja vesi likaista. Rakentaminen kuormittaisi entisestään Vähäjokea, Aurajokea ja Itämerta.

Järkevän suunnittelun ja toteutuksen avulla Vähäjoesta voisi saada puhtaan taimenten kutujoen. Aurajoen rantojen maaperän parantaminen, jätevesien puhdistaminen ja kosteikkojen luominen olisi ensiarvoisen tärkeää ennen uuden rakentamista. Kunnostettu puistoalue toisi iloa kaikille toisin kuin siirtolapuutarha, joka on tarkoitettu vain pienelle osalle väestöä.

Pieniä puutarhatilkkuja voisi toki olla lisää, mutta pieneksi käyneelle historialliselle alueelle on turha rakentaa uutta, kun vanhakin on hyödyntämättä. Alueelle ei tarvita uusia kahvilatiloja. Sen sijaan voisi tukea olemassa olevia toimijoita kuten Elävän kulttuurin Koroinen ry:tä.

Kaavaehdotus on hylättävä tai saatettava yleiseen julkiseen keskusteluun ja käsiteltävä uudelleen.

Kaavoituksen vastaus:

Kaavanmuutos ei estä Vähäjoen puhdistamista ja parantamista. Vähäjoen rannat osoitetaan kaavaehdotuksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi rantavyöhykkeeksi. Rakennukset sijoitetaan melko etäälle joesta, lähimmillään noin 50 m päähän. Kaavassa määrätään, että työmaavesiä ei saa päästää käsittelemättöminä vesistöön.

Kaavaselostuksessa todetaan, että vieraslajien leviämistä tulee estää, kun siirtolapuutarha toteutetaan. Vieraslajeja koskevia kaavaselostuksen osia tarkennetaan ja selostukseen lisätään maininta jättipalsamista.

Varsinais-Suomen liiton lausunto 14.2.2020

Asemakaavan toteutuksessa tulee varmistaa alueen maisema-arvot ja säilyminen kaikille avoimena julkisena puisto- ja virkistysalueena. Alue ja sitä halkovat ulkoilureitit ovat maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaita sekä maiseman ja kulttuuriperinnön että viheryhteyksien kannalta. Liitto pitää tärkeänä, että osittain toteutuneiden ja maakunta- ja yleiskaavoissa suunniteltujen virkistysyhteyksien toteutustapa ratkaistaan ja osoitetaan asemakaavoissa selkeästi.

Kaavoituksen vastaus:

Asemakaavassa vaaditaan, että kaavanmuutosalueen halki kulkevan kävely- ja pyöräilyreitin tulee säilyä kaikille avoimena. Kaavan toteuttaminen muuttaisi osia alueesta vain viljelijöille tarkoitetuiksi palstoiksi. Siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalue olisi kuitenkin luonteeltaan puoliksi julkinen, sillä yleinen kävely- ja pyöräilyreitti kulkisi sen läpi.

Kaavassa huomioidaan maisema-arvot muun muassa siten, että maisema tulee säilyttää pääosin avoimena ja että rajoitetaan siirtolapuutarhamökkien ja istutusten korkeutta.

Kaava-alueen infrakustannukset

Kustannukset ovat hankeosalaskennan perusteella saatuja, ja ne tarkentuvat myöhemmin infran rakennussuunnittelun yhteydessä. Tällä hetkellä asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvio on 390.000 euroa (alv 0 %) sisältäen yleiset kävely- ja pyöräilyreitit (Jokipellonpolku ja osa Raunistulan rantapolusta) sekä Vähäjoen varrella sijaitsevat VL-1-alueet. Kustannusarvio sisältää rakentamisen, suunnittelun ja muut tilaajan kustannukset sekä infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisen hankevarauksen 25 %. Kustannuksiin eivät sisälly siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen (RP-1) kustannukset lukuun ottamatta alueen halki kulkevia yleisiä kävely- ja pyöräilyreittejä. Kaava-alueen kustannuksia seurataan kaupungin vuosijohtamisen prosessin mukaisesti lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle annettavien kk- ja ovk-raportointien yhteydessä.

Seuraava vaihe

Asemakaavaehdotus voidaan viedä valtuuston käsittelyyn heti lautakunnan hyväksymisen jälkeen, sillä ehdotus on jo ollut nähtävillä eikä maankäyttösopimusta tarvita.

Liite 1Kartta Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 1Selostus Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 2Tilastolomake Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 17.4.2019, muutettu 31.10.2019 ja 17.12.2019, täydennetty 20.4.2020

Oheismateriaali 4Muistutus 10.2.2020

Oheismateriaali 5Muistutus 11.2.2020

Oheismateriaali 6Varsinais-Suomen liiton lausunto 14.2.2020

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää, että 17.4.2019 päivättyä, 31.10.2019 lausuntojen perusteella muutettua ja 17.12.2019 (KYLK § 503) muutettua asemakaavanmuutosehdotusta Koroisten siirtolapuutarha vastaan tehdyt muistutukset eivät anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen ja että se esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy osaltaan Koroisten siirtolapuutarhan asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi 390.000 euroa (alv 0 %) ja lähettää kustannusarvion edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi Koroisten siirtolapuutarhan asemakaavan käsittelyn yhteydessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin äänin 11-2.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen hylkäysehdotuksen välillä:

"Kaupunkiympäristölautakunta päättää, että 17.4.2019 päivättyä, 31.10.2019 lausuntojen perusteella muutettua ja 17.12.2019 (KYLK § 503) muutettua asemakaavanmuutosehdotusta Koroisten siirtolapuutarha vastaan tehdyissä muistutuksissa on esitetty vankkoja perusteluja, jotka puoltavat asemakaavaehdotuksen hylkäämistä. Lautakunta päättää hylätä Koroisten siirtolapuutarhan asemakaavanmuutosehdotuksen."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Kontu, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin hylkäysehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 11-2.

Sandlinin hylkäysehdotuksen perustelut:

"Vähäjoen länsipuolella sijoittuva kaava-alue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä ja kansallisesti ainutlaatuinen. Alue kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon, osa alueen eteläosassa kuuluu Koroistenniemen kansallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009) ja kaava-alueen pohjoisosassa on muinaisjäännösalue. Alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävyydestä johtuen alueelle ei voi tehdä siirtolapuutarhaa. Alue tulee kaavoittaa avoimena säilytettäväksi virkistysalueeksi, jollaiseksi se on merkitty voimassa olevassa maakuntakaavassa ja kaupungin yleiskaavassa.

Siirtolapuutarha on kaavaehdotuksessa sijoitettu voimalinjojen alle. Vapaa-ajanviettoon tarkoitettujen puutarhamökkien rakentaminen voimalinjojen välittömään läheisyyteen voi olla terveysriski. Raideliikenteestä aiheutuu kaava-alueelle melu-, runkomelu- ja tärinähaittaa. Kaava-alueella melutason yöajanohjearvot ja hetkellisen yöajan melutason ohjearvot ylittyvät."