Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunkiympäristölautakunta | 133 | 21.04.2020 | 5 |
4214-2020 (11 03 00)
Turun seudun ilmanlaatuselvitys
Tiivistelmä:
Ilmanlaatuselvityksessä tarkasteltiin mallintamalla merkittävimpien päästölähteiden aiheuttamia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja niiden alueellista jakautumista Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Paraisten alueella. Selvityksen mukaan Turun seudun ilmanlaatu on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana.
Kylk § 133
Kaupunkiympäristötoimiala, Ympäristönsuojelu, vs. ilmansuojeluasiantuntija Petra Sainisto 7.4.2020:
Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän tilaama selvitys ilmanlaadusta on valmistunut. Leviämismalliselvityksen laati Ilmatieteen laitos. Ilmanlaatuselvityksessä arvioitiin mallintamalla, millaisia vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun on Turun, Naantalin, Raision, Kaarinan ja Paraisten päästöillä. Tarkasteluissa huomioitiin autoliikenteen, energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja asuinrakennusten puunpolton päästöt. Tutkimuksen mukaan seudun ilmanlaatu on pääsääntöisesti hyvää, mutta voi heikentyä ajoittain etenkin vilkkaimpien liikenneväylien varsilla, risteysalueilla ja Turun keskustassa. Pitoisuudet pienentyvät nopeasti, kun edetään kauemmas vilkkaimmista liikenneväylistä, energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista ja satama-alueilta.
Leviämismallilaskelmien avulla tarkasteltiin tärkeimpiä kaupunki-ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen vaikuttavia ilmansaasteita. Pitoisuudet mallinnettiin käyttäen vuoden 2018 päästöjä. Tuloksina saatuja ulkoilman pitoisuuksia verrattiin lainsäädännössä määriteltyihin ilmanlaadun vertailuarvoihin. Tutkimuksen mukaan Turun seudun paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin autoliikenteen typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt, katupöly, asuinrakennusten puunpoltto sekä pienhiukkasten kaukokulkeuma. Energiantuotantolaitosten ja teollisuuden päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on pieni. Laitosten päästöt vapautuvat pääsääntöisesti korkeista piipuista, jolloin ne leviävät ja laimenevat tehokkaasti eivätkä heikennä ilmanlaatua hengityskorkeudella. Suurimmat laivaliikenteen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet syntyvät laivareittien varsille ja satama-alueiden välittömään läheisyyteen. Laivaliikenteen vaikutus alueen ilmanlaatuun on selvästi autoliikenteen vaikutusta pienempi.
Asuinrakennusten puunpolton vaikutuksia tarkasteltiin ensi kertaa
Selvityksessä tarkasteltiin yhtenä osana asunrakennusten puunpolton päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun. Päästöarvion pohjaksi alueen 2700 pientalon asukkaalle lähetettiin vuonna 2019 kysely, jossa asukkaat saivat itse arvioida oman kotitaloutensa polttopuun käytön määriä ja polttotapoja erilaisissa tulisijoissa. Tämän kartoituksen pohjalta tehtiin laskennallinen arvio asuinrakennusten puunpolton päästömääristä ja kunnittaisten rakennustietojen avulla sen alueellisesta jakautumisesta.
Mallitulosten mukaan kotitalouksien puunpolton aiheuttamat pienhiukkasten ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet ovat suurimmillaan Turun keskustassa heti ruutukaava-alueen ulkopuolella ja Paraisten keskustan alueella. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittivät kaikkien viiden kunnan alueella ylemmän arviointikynnyksen, eli tason, jolloin yhdisteen pitoisuuksia ulkoilmassa tulisi seurata mittaamalla.
Tulosten vertailu ja hyödyntäminen
Edellinen vastaavaa aluetta kattava ilmanlaatuselvitys tehtiin vuonna 2009. Nykyisiä ja kymmenen vuotta sitten tehtyjä mallituloksia vertailemalla voidaan todeta pitoisuuksien selvästi pienentyneen ja ilmanlaadun parantuneen Turun seudulla. Eri päästösektoreiden päästövähennystoimenpiteet, tieliikenteen ajoneuvokannan uudistuminen ja laivaliikenteessä tapahtunut tekninen kehitys ovat vaikuttaneet pitoisuuksia alentavasti. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvopitoisuudet ovat paikoitellen pudonneet useita mikrogrammoja. Laivaliikenteen ja teollisuuden rikkipäästöt ovat tarkasteluvuosien välillä vähentyneet merkittävästi, mikä havaitaan selvänä rikkidioksidipitoisuuksien laskuna.
Ilmanlaatuselvityksen tuloksia voidaan käyttää alueellisten ilmanlaatuvaikutusten arvioinnissa, täydentämässä mittauksin saatua tietoa ilmanlaadusta sekä tulevien ilmanlaadun mittausten suunnittelussa ja mittausverkon optimoinnissa. Tuloksia voidaan hyödyntää laaja-alaisesti myös esimerkiksi liikennesuunnittelussa ja kaavoituksessa.
Oheismateriaali 1Turun seudun ilmanlaatuselvitys
Toimialajohtaja Christina Hovi:
EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä Turun seudun ilmanlaatuselvityksen tiedoksi.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä selvittämässä ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki.