Kaupunkirakentaminen, kaupunkiympäristön toteutussuunnitteluyksikkö, infran suunnittelupäällikkö Kari Linnakoski 28.2.2020:

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 30.5.2016 § 94, 95 ja 96 Kauppatorin lähiympäristön katujen katusuunnitelmat. Katusuunnitelmien mukaan itse Kauppatoriin rajoittuvien katuosien jalkakäytävien pintamateriaali on luonnonkivi. Kauppatorikorttelin ulkopuolella olevien katujen jalkakäytävien pintamateriaaliksi katusuunnitelmissa on hyväksytty betonilaatta. Betonilaatan koko ja muoto ovat rakennussuunnitelmassa tarkennettavia asioita. Rakennussuunnitelmista päättäminen on infran suunnittelupäällikön toimivallassa kaupunkiympäristötoimialan hallinnonjärjestämispäätöksen mukaisesti.

Keskustan katujen pintamateriaalien osalta on eri aikakausina ollut erilaisia toteuttamiskäytäntöjä. 1950-luvulta lähtien Turun keskustassa on käytetty jalkakäytävien pintamateriaalina betonilaattaa. Aiemmin jalkakäytävät toteutettiin pääsääntöisesti luonnonkivipintaisina. Kaupunkiympäristöt ovat yleisesti kokemassa renessanssia. Samalla kun Turun keskustassa torin ympäristössä toteutetaan suuria uudistuksia katuympäristöjen suhteen, olisi mahdollista uudistaa myös jalkakäytäviin liittyvää päällystyskonseptia.

Kaupunkiympäristötoimialalla on käyty keskusteluja tulevaisuuden pintamateriaalikonseptista jalkakäytävien osalta. Keskusteluissa on tullut esille mahdollisuus käyttää betonisen neliölaatan 300 x 300 sijaan suorakaide- ja neliölaatan yhdistelmää, jossa pyritään ennen 1950-lukua rakennettujen luonnonkivisten jalkakäytävien ulkonäköön modernilla toteutuksella. Oheismateriaalissa 1 on kuva luonnonkivisestä jalkakäytävästä.

Betonilaatan koon ja muodon suhteen on kaksi vaihtoehtoista periaatetta:

-perinteinen 300 x 300 neliöbetonilaatta, jota on perinteisesti käytetty keskusta-alueen jalkakäytävien betonilaattana (VE 1)

-jalkakäytävien ilmeen uudistaminen vanhan luonnonkivisen jalkakäytävän ulkonäköön perustuvalla erikokoisista betonilaatoista muodostuvalla betonilaatoituksella (VE 2).

Suorakaide- ja neliölaatan konseptissa yhdistyy historiaa kunnioittavalla tavalla eri aikakausilta peräisin olevia hyviä ominaisuuksia. Konseptin toteuttamisen myötä saavutetaan rikkaampia yksityiskohtia, mikä osaltaan lisää houkuttelevuutta jalankulkuun. Keskustan kehittäminen –kärkihankkeen tavoitteena on muun muassa parantaa julkisia kaupunkitiloja ja kehittää keskustaa kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä. Kaupungin ilmastotavoitteissa yhtenä on vähähiilinen kestävä liikkuminen, jota mittaroidaan muun muassa jalankulun osuuden lisääntymisellä liikkumismuodoissa. VE 2 edistää edellä esitettyjä tavoitteita.

Liitteessä 1 on esitetty uudistettavien betonilaatoitettujen jalkakäytävien laajuus sekä periaatepiirroksin eri katujen osalta sekä perinteinen että uudistava jalkakäytäväratkaisu. Lisäksi liitteen 1 lopussa on kuvattu vaihtoehtoisia ladontatapoja VE 2 ratkaisuun pohjautuen.

Uudistetun jalkakäytäväilmeen betonilaatoitus on noin 7 euroa neliölle perinteistä 300 x 300 betonilaatoitusta kalliimpi. Kustannusero perinteisen ja uudistavan jalkakäytäväpinnoitteen osalta on koko suunnittelualueen betonilaattajalkakäytävillä, joita on noin 12 000 m2, noin 84.000 euroa.

Betonilaatoitus on periaatevaihtoehdosta riippumatta tehtävissä titaanioksidilaatoilla eli typen oksideja ilmasta puhdistavalla betonilaatoituksella. Näistä laatoista aiheutuva kustannuslisäys on noin 5 euroa/m2 eli koko hankkeen betonilaatoitettavien jalkakäytävien osalta noin 60.000 euroa.

Perinteisen 300 x 300 betonilaatan (VE 1) etuna on tarvittaessa uusien laattojen hyvä saantimahdollisuus ja mahdollisen aukikaivuun jälkeinen helppo entistettävyys. Lisäksi jalkakäytävien ulkonäköön on totuttu eikä ehkä synny epäselvyyttä pyöräilyalueesta. Huonona puolena voidaan pitää yksitoikkoista ulkonäköä.

Uudistetun betonilaatoituksen (VE 2) hyviä puolia ovat uusi, raikas ulkonäkö sekä mahdollisuus koko keskustan ilmeen uudistamiseen. Huonoina puolina voisi pitää uusien laattojen mahdollista huonoa saatavuutta sekä aukikaivuun vaativampaa ennallistamista. Uudistettu betonilaatoitus myös osaltaan edellyttää koko ydinkeskusta-alueen jalkakäytävien uudistamista, jotta keskustaan ei syntyisi useaa ulkonäöllisesti ja ohjaavuudeltaan erilaista aluetta. Tämän vuoksi ydinkeskusta-alueen jalkakäytävien laatoitusta korjattaessa ainakin alueella Aninkaistenkatu – Maariankatu – Puutarhakatu – Käsityöläiskatu – Linnankatu rajaavat kadut rajausalueella mukaan lukien jalkakäytävien betonilaatoitus tulisi tehdä tarkoituksenmukaisen kokoisissa osissa uudistettuun ulkonäköön perustuen. Edellä kuvatun pitkällä aikavälillä tehtävien jalkakäytävälaatoitusten pinta-ala on noin 36 000 m2. Kyseisen alueen jalkakäytävälaatoituksen toteuttamisesta VE 2 mukaisena aiheutuva kustannuslisä vaihtoehtoon VE 1 verrattuna on nykyrahassa noin 250.000 euroa.

Esteettömyyden suhteen vaihtoehdoilla ei ole olennaisia eroja.

Asia saatetaan sen merkittävyyden vuoksi hallintosäännön 65 §:n mukaisesti kaupunkiympäristölautakunnan ratkaistavaksi.

Liite 1                                  Jalkakäytävien betonilaatoituksen laajuus ja vaihtoehdot

Oheismateriaali 1               Kivikadun jalkakäytävä

Oheismateriaali 2               Kaupunginvaltuuston päätökset 30.5.2016 §:t 94, 95 ja 96

Toimialajohtaja Christina Hovi:

Ehdotus        Kaupunkiympäristölautakunta päättää, että Kauppatorin kaupunginvaltuustossa 30.5.2016 § 94, 95, 96 hyväksyttyjen katusuunnitelmien betonilaatoitettujen jalkakäytävien ulkonäkö uudistetaan vanhan luonnonkivisen jalkakäytävän ulkonäköön perustuvalla betonilaatoituksella vaihtoehdon 2 mukaisesti. Laatoituksen rakennussuunnitelmatasoinen suunnittelu toteutetaan kadunrakennussuunnittelun yhteydessä.

Lisäksi lautakunta päättää, että keskusta-alueen jalkakäytävien laatoitusta korjattaessa ainakin alueella Aninkaistenkatu – Maariankatu – Puutarhakatu – Käsityöläiskatu – Linnankatu rajaavat kadut rajausalueella mukaan lukien jalkakäytävien betonilaatoitus tehdään tarkoituksenmukaisen kokoisissa osissa uudistettuun ulkonäköön perustuen.