Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen ja Urbanity Oy, Pekka Saarinen 17.1.2020:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitusyksikkö on yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, Urbanity Oy:n, Gehl Architects ja AJAK arkkitehtitoimiston kanssa laatineet Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaavanmuutosluonnoksen.

Aloite

Asemakaavanmuutos valmistellaan Senaatti-kiinteistöjen aloitteesta.

Alue on suurimmaksi osaksi Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, osa kaduista ja pienet määräalat Vähäheikkiläntien eteläpuolella olevalla pellolla ovat kaupungin omistuksessa. Puolustusvoimat jää edelleen tämän asemakaavaluonnoksen ulkopuolella olevalle alueelle vuokralle.

Senaatti-kiinteistöt ja Turun kaupunki ovat laatineet kaavan valmistelusopimuksen 7.1.2019. Asemakaavanmuutoksen tavoitteet ja OAS on hyväksytty (KYLK 29.1.2019 § 56). Koko Pihlajaniemen alueesta laadittiin Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma, joka hyväksyttiin KYLK 24.9.2019 § 373 ja Kh 7.10.2019 § 377.

Koko Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelman alueelle tavoitteena on vähintään n. 5000 asukasta. Tämä Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaavaluonnos käsittää vain hieman yli puolet maankäytön yleissuunnitelmassa asumiseen varatusta alueesta, joten tälle alueelle tavoitteena on n. 2500-3000 asukasta.

Koska kyseessä on iso alue, jonka toteuttaminen kestää kymmeniä vuosia ja tulee etenemään vaiheittain, on tarkoituksenmukaista laatia alueelle useampia asemakaavoja. Tällöin voidaan paremmin varmistua kaavojen toteuttamiskelpoisuudesta ja investointien oikea-aikaisesta ajoittamisesta.

Nykytilanne

Suunnittelualuetta rajaavat Hirvensalon puistotie, Vähäheikkiläntie ja Rykmentintie. Suunnittelualue on osittain peltoa, niittyä ja lehtipuustoista metsikköä, lisäksi siellä sijaitsee iso hiekkapintainen pysäköintialue ja entinen puolustusvoimien käytössä ollut radioasema.

Suunnittelualue on entistä Heikkilän kasarmialuetta, josta puolustusvoimien toiminnot ovat väistyneet.

Suunnittelutilanne

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on erityistoimintojen aluetta (E) ja taajamatoimintojen aluetta.

Yleiskaava 2020:ssa alue on erityisaluetta E ja kerrostalovaltaista asuntoaluetta AK.

Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 alue on osoitettu uudeksi asuinalueeksi (nro 83 AK) ja ranta kehitettäväksi kaupunkiseudun vihervyöhykkeeksi.

Yleiskaavaluonnos (pvm. 24.8.2018) on hyväksytty kaupunginhallituksessa 5.11.2018 § 420. Alue on tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen sisällä (punainen paksu viiva) oleva asuinalue A, puolustusvoimien alue EP ja ranta virkistysalue V, jossa on ulkoilureittitarve.

Ajantasa-asemakaavassa (15/1942) suurin osa kaava-aluetta on Yleisten rakennusten korttelialuetta. Pohjoisosassa kulkee vanha varaus Korpilahdentielle ja sen molemmin puolin on Rak.järjestys 1950 45 § mukainen teollisuuskaava, joka ei ole toteutunut.

Pääosa alueesta sisältyy valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) kuuluvaan Heikkilän kasarmialueeseen, vaikka suurin osa suojeltavista rakennuksista jääkin edelleen puolustusvoimien vuokraamalle alueelle.

RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.

Tämän kaava-alueen ulkopuolelle jäävä puolustusvoimien sotilasalue on maanpuolustuksen kannalta erityissuojattava kohde valtioneuvoston asetuksella.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet 29.1.2019 § 56 ja aloituskokous viranomaisille pidettiin 29.1.2019.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille 14.2.2019. OAS-vaiheessa kirjallisesti tuli 15 mielipidettä.

Keskustelutilaisuuteen 28.2.2019 Braheskolanissa osallistui noin 130 lähiasukasta ja alueen suunnittelusta kiinnostunutta. Mielipiteissä ja keskusteluissa puhutti mm. rakentamisen tehokkuus, liikenne, palvelut, luonnon säilyminen ja rantareitin mahdollistaminen.

Kysely alueen kehittämisestä toteutettiin internetissä karttakyselynä, ja se oli avoinna 30.1.- 10.3.2019. Kyselyyn vastasi 294 henkilöä, jotka merkitsivät kartalle yhteensä 1704 paikkaa ja reittiä.

Pihlajaniemen yleissuunnitelmassa otettiin huomioon karttakyselyn kautta tulleita mielipiteitä. Yleissuunnitelmaa esiteltiin keskustelutilaisuudessa 11.9.2019 Vierailukeskus Joessa, jossa myös David Sim tanskalaisesta Gehl Architects kaupunkisuunnittelutoimistosta piti avoimen yleisöluennon ihmisen mittakaavaisesta kaupunkisuunnittelusta ja Pihlajaniemen suunnitteluteemoista, paikalla oli n. 50 kuulijaa. Yleissuunnitelma oli myös nähtävillä vierailukeskus Joessa 11.-22.9.2019.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelman asemakaavoituksen pohjaksi 24.9.2019 § 373 ja kaupunginhallitus hyväksyi sen 7.10.2019 § 377.

Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että:

- puolustusvoimien kanssa on edelleen käytävä neuvottelut erilaisista keinoista kulkureitin saamiseksi rantaan koko matkalta molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla,

- kaavoituksessa pidetään huolta siitä, että alueen palvelut suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti, kun alueen osia asemakaavoitetaan, ja

- puolustusvoimien kanssa on käytävä neuvottelut urheilukentän käytöstä kaupunkilaisten mahdollisena lähiliikuntapaikkana.

Turun kaupunki on neuvotellut 18.12.2019 puolustusvoimien kanssa. Neuvotteluissa on todettu edelleen, että perustuen valtioneuvoston asetukseen 676/2017 maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavista kohteista ei sotilasalueelta ole mahdollista osoittaa kulkureittiä rannan kautta tai sotilasalueella sijaitsevaa urheilukenttää osoittaa mahdolliseksi lähiliikuntapaikaksi.

Asemakaavan valmistelun aikana pyritään kuitenkin kehittämään asemakaavaluonnosalueen ja sen eteläpuolisen maankäytön kehittämisalueen väliaikaiskäyttöä muun muassa tutkimalla urheilu- ja virkistystoimintojen sekä muiden vastaavien toimintojen ja tapahtumien toteuttamismahdollisuuksia tällä alueella. Lisäksi pyritään suunnittelussa ja asemakaavan valmistelussa sisällyttämään alueen kustannuksiin myös kaupungin maalla sijaitseva kulkureittiyhteys.

Keskustelutilaisuus 9.1.2020

Alustavaa asemakaavaluonnosta esiteltiin keskustelutilaisuudessa 9.1.2020 Valtion virastotalon auditoriossa, paikalla oli n. 40 asukasta. Tilaisuudessa puhututti eniten Vähäheikkiläntien huono kunto, lisääntyvä liikenne, sekä vuoden 1959 päätös Vähäheikkiläntien rakentamiseksi paikallistieksi. Pientalojen asukkaat Vähäheikkiläntien pohjoispuolelta peräänkuuluttivat Korpilahdentien rakentamista, ja olivat huolissaan asemakaavaluonnoksen kahdeksankerroksisten kerrostalojen rakentamisesta Vähäheikkiläntien eteläpuolelle varjostamaan pientaloaluetta.

Asemakaavanmuutosluonnos

Tämä asemakaavaluonnos on osa uutta Pihlajaniemen kaupunginosaa. Asemakaavaluonnoksen alueelle tavoitellaan n. 2500-3000 asukasta.

Lähtökohtana on ollut hyvän kaupunkielämän ja ympäristön määrittely. Ensimmäiseksi hahmoteltiin alueen yhteisiä ulkotiloja ja niissä tapahtuvaa toimintaa sekä helppoa liikkumista alueella. Seuraavaksi pohdittiin, miten rakennukset tukisivat viihtyisän kaupunkiympäristön muodostumista parhaiten. Lopputulos on rakentamisen kannalta kaupunkimaisen tiivis, mutta samalla luonto on vahvasti läsnä.

Alueen kehittämisellä tavoitellaan kaupungin ilmastotavoitteiden toteuttamista, erityisesti kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattamista ja kustannustehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen tukemista. Kaupungin ilmastotavoitteet on hyväksytty valtuustossa 11.6.2018. Suunnittelualue tukeutuu vuonna 2022 toteutettavaksi esitettävän bussien runkolinjaston reitistöön. Alue on myös hyvin saavutettavissa pyörällä n. 15 minuutissa Kauppatorilta.

Asemakaavaluonnoksen rakenne ja mitoitus

Kaava-alueen koko on 18,5 ha.

Yhteensä asemakaavaluonnosalueella on rakennusoikeutta n. 192 700 k-m², jolloin aluetehokkuus on n. 1.

AK/AL -kortteleita on 6,4 ha, YO-kortteli 1,1 ha, LPA-korttelit 0,5 ha. Katuja on n. 8 ha, tori on n. 0,4 ha ja puistoa on 2,1 ha.

AL-kortteleiden rakennusoikeus on yhteensä 31 500 k-m², AK ja A-kortteleiden rakennusoikeus on 154 700 k-m².

Korttelialueiden kokonaisrakennusoikeudet vaihtelevat asemakaavaluonnoksessa 3 300-18 500 k-m² välillä, ja kortteleiden rakennusten korkeudet voivat vaihdella kahdesta kahdeksaan (2-8 krs).

Kortteleiden määräykset ja rakennusoikeus tarkentuvat kaavaehdotuksessa tontinluovutuskilpailun ja yksityiskohtaisemman rakennussuunnittelun perusteella.

Rakentaminen Pihlajaniemessä perustuu uudenlaiseen monipolviseen umpikorttelirakenteeseen. Korttelialueet muodostuvat erikorkuisista rakennuksista, jolloin pystytään hyödyntämään auringon valoa maksimaalisesti ja samalla luomaan tuulilta suojaisia sisäpihoja.

Korttelin yksittäiset talot voivat vaihdella arkkitehtuurinsa ja kokonsa puolesta merkittävästi toisistaan. Näin mahdollistetaan elävä ja vaihteleva kaupunkikuva ja samalla voidaan vastata erilaisten asuntojen tarpeeseen joustavasti. Uudenlainen korttelirakenne luo ympärilleen myös miellyttävää ja mielenkiintoista yhteistä katutilaa, kun rakennusten maantasokerrokset avautuvat siihen, luoden asuntoihin myös tarvittavan oman reviirin.

Pysäköintiratkaisuksi on ehdotettu alustavasti osittain tonteilla pihakannen alla olevaa pysäköintiä, osittain pysäköintilaitoksiin sijoitettua pysäköintiä. Pysäköintinormina käytetään alustavasti 1 ap / 120 k-m².

Pihlajaniemen alueen autoliikenne syöttyy pääkatuverkkoon Hirvensalon puistotielle ja Vähäheikkiläntielle. Pääyhteys keskustaan kulkee Stålarminkadun kautta. Yhteydet itään ja Vt1:lle kulkevat Vähäheikkiläntien kautta. Katuverkon liikennemääriin vaikuttaa Pihlajaniemen lisäksi Hirvensalon liikenne, joka kulkee kokonaisuudessaan Hirvensalon puistotietä pitkin.

Pyöräliikenteen osalta Pihlajaniemeä palvelee Hirvensalon puistotien länsireunaa pitkin kulkeva laatukäytävä, joka johtaa keskusta-alueelle ja siitä edelleen muille keskustan lähialueille. Pohjoispuolella pääverkoston yhteys kulkee itälänsi -suunnassa Vähäheikkiläntien pohjoisreunaa. Keskustan pyöräyhteyksien osalta Pihlajaniemen sijainti on hyvä. Pyöräliikenne on matka-ajoiltaan jopa nopeampi kuin joukkoliikenne.

Alueen sisällä on painotettu hyvää ja turvallista liikkumisympäristöä niin jalan kuin pyörällä. Kaupat ja bussipysäkit on suunniteltu osaksi luontevia kävelyreittejä ja keskustaan on mahdollista pyöräillä nopeasti. Pihlajaniemen kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa kätevästi kävellen myös viereisiltä alueilta.

Tavoitteena on kehittää kaupunkia sosiaalisesti kestävästi, mikä saavutetaan asuntotuotannon monipuolisuudella. Valmisteilla olevan asunto- ja maapolitiikan periaatteet tullaan ottamaan suunnittelussa huomioon.

Puistot ja hulevedet

Pihlajaniemen luonto ja maastonmuodot ovat luoneet hyvät edellytykset viheralueiden ja julkisten tilojen suunnittelulle. Alueen alavuus ja tulvariski ja hulevedet on käännetty vahvuudeksi muodostamalla alueen keskelle lammista ja purosta muodostuva puistovyöhyke.

Palvelut

Kaupallisille palveluille ehdotetaan pääasiassa sijaintia Vähäheikkiläntien ja Hirvensalon puistotien risteyksestä. Rykmentintien eteläpuolen tontille on osoitettu päiväkotia ja noin kaksisarjaista alakoulua.

Laaditut selvitykset

Kaava-alueeseen liittyen on laadittu luontoselvityksiä, maaperäselvityksiä, rakennettavuusselvityksiä, infrarakentamisen kustannusarvio, varjostusselvitys, liiketilojen mitoituksen kaupallinen selvitys, maaperän laatututkimuksia, rakennusten dokumentointiselvityksiä ja rakennushistoriallinen selvitys.

Koko Pihlajaniemen kattaneissa vuoden 2019 aikana tehdyissä luontoselvityksissä (Pöyry Finland Oy, nyk. AFRY Oy, 9.1.2020) ei todettu arvokkaita luontokohteita asemakaavaluonnosalueella. Kaikki paikallisesti tai alueellisesti arvokkaaksi arvioidut kasvillisuus- ja luontotyyppikohteet jäävät sen ulkopuolelle.

Linnustoltaan Pihlajaniemen alue on monipuolinen, mutta sinne ei arvioitu sijoittuvan varsinaisia linnustolle tärkeitä alueita. Ko. alueen länsiosan rehevä lehtipuumetsikkö erottui yhtenä alueena, jossa on melko runsas linnusto. Ainoat huomionarvoiset lajit olivat pensastasku ja harakka, jotka on arvioitu silmällä pidettäviksi, mutta jotka molemmat ovat seudulla yleisiä.

Pihlajaniemen lepakkoselvitys tehtiin tavanomaista perusteellisempana, sillä Syvänkallion luola on Suomen tärkeimpiä tiedossa olevia lepakoiden talvehtimispaikkoja. Syvänkallion luola jää Puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle. Tärkeimpiä lepakkoalueita ovat luola ja siihen liittyvät ranta- ja rantametsäalueet. Asemakaavaluonnoksen länsiosaan ulottuva lehtimetsäkaistale arvioitiin muuksi lepakoiden käyttämäksi alueeksi, joka sopii osittain lepakoiden ruokailualueeksi.

Kaava-alueen keskelle suunniteltu hulevesipuisto saattaisi jopa parantaa lepakoiden ruokailumahdollisuuksia alueella, lisäksi puisto toimisi yleiskaavassa alueelle osoitettua viheryhteytenä. Haitallisen vieraslajin jättipalsamin esiintymä nykyisen hulevesiojan varressa tulee hävittää ja estää lajin leviäminen maamassojen mukana.

Pihlajaniemen hyönteisselvityksessä löytyi useita uhanalaisia perhoslajeja, sekä uhanalainen erakkokuoriaisen elinympäristö, mutta kaikki ko. havaintopaikat sijoittuvat selvästi asemakaavaluonnoksen alueen ulkopuolelle.

Koko Pihlajaniemen alueelta ei löydetty havaintoja luontodirektiivin IV(a) mukaisista viitasammakoista, liito-oravista eikä sudenkorennoista.

Tehtyjen luontoselvitysten perusteella tällä asemakaavaluonnosalueella tai sen lähiympäristössä ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka rajoittaisivat sen maankäyttöä.

Pihlajaniemen alueen maankäytön kehittämiseen liittyvä liikenneselvitys (WSP Oy, 13.1.2020) on laadittu Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelmaa ja kaavoitusta varten. Liikenneselvityksessä on tutkittu Pihlajaniemen alueen kytkeytyminen Turun tie- ja katuverkkoon, joukkoliikennelinjastoon sekä pyöräliikenne- ja jalankulkuverkkoon. Lisäksi työssä on laadittu alustavat suunnitelmat Pihlajaniemen alueen sisäisistä liikennejärjestelyistä.

Pihlajaniemen alueen joukkoliikenneyhteydet tulevat lähitulevaisuudessa perustumaan Turun runkolinjasto 2022 -suunnitelman mukaiseen bussilinjastoon. Pihlajaniemen aluetta palvelee erityisesti Hirvensalon puistotietä keskustaan kulkeva runkolinja. Vuoroväli on hyvä: vuoroväliksi keskustaan muodostuu päiväaikaan keskimäärin 7,5 minuuttia ja ruuhka-aikana vuoroväli on alle 5 minuuttia. Myös liikennöintiajat ovat kattavat. Lisäksi mahdollinen raitiolinja keskustasta Hirvensalon suuntaan voi parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa myöhemmin tulevaisuudessa.

Pyöräliikenteen osalta Pihlajaniemeä palvelee Hirvensalon puistotien länsireunaa pitkin kulkeva laatukäytävä, joka johtaa keskusta-alueelle ja siitä edelleen muille keskustan lähialueille. Pohjoispuolella pääverkoston yhteys kulkee itälänsi -suunnassa Vähäheikkiläntien pohjoisreunaa. Keskustan pyöräyhteyksien osalta Pihlajaniemen sijainti on hyvä. Pyöräliikenne on matka-ajoiltaan keskustaan jopa nopeampi kuin joukkoliikenne.

Työssä on arvioitu alueen kehittymisen vaikutuksia henkilöautoliikenteen määriin ja läheisen katuverkon toimivuuteen sekä esitetty toimenpidetarpeita Pihlajaniemen lähiliittymissä. Tarkastelutilanteena on vuoden 2030 ennuste, jossa Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma sekä Hirvensalon maankäyttö on oletettu toteutuneeksi kokonaan kasvuennusteen mukaisesti. Tällöin Hirvensalossa olisi nykyisen 10 000 asukkaan lisäksi 5000 uutta asukasta, eli 15 000 asukasta yhteensä, ja Pihlajaniemessä 5000 uutta asukasta.

Käytännössä Hirvensalon väestö on kasvanut viimeiset 20 vuotta vain keskimäärin 200 asukkaalla vuodessa. Myös Pihlajaniemen alueen rakentaminen tulee olemaan kesken vielä vuonna 2030. Tarkastelutilanteessa Uittamon silta ja Hirvensalon suunnan raitiotie eivät ole toteutuneet.

Autoliikenteen ennustetta voi pitää muutenkin maksimiennusteena, joka on laadittu liikennejärjestelyjen suunnittelun ja tilanvarausten mitoitustilanteeksi. Liikenne-ennustemalli ei täysin pysty ennakoimaan ihmisten liikkumistottumusten muutoksia tulevaisuudessa eikä liikenne- ja ympäristöpolitiikan vaikutuksia, jotka molemmat vaikuttavat autoliikennettä vähentävästi. Jos panostukset pyörä- ja joukkoliikenteeseen (esim. pyöräliikenteen tavoiteverkko, runkolinjastot, mahdollinen Hirvensalon raitiotieyhteys) johtavat autoliikenteen kulkutapaosuuden vähentämistavoitteen saavuttamiseen, ennuste yliarvioi autoliikenteen määriä. 

Autoliikenteen vuoden 2030 maksimiennusteella ja maankäytön yleissuunnitelman mukaisella maankäytöllä Pihlajaniemeä ympäröivä katuverkko toimii välityskyvyn rajoilla aamuruuhkassa, mutta iltaruuhkassa erityisesti Vähäheikkiläntie jonoutuu. Tarkastelualueen kriittisin pullonkaula on Hirvensalon puistotien ja Vähäheikkiläntien liittymä, jonka kautta kulkee koko Hirvensalon liikenne ja osa Pihlajaniemen liikenteestä. Risteystä kuormittaa varsinkin Hirvensalon puistotien etelän ja Vähäheikkiläntien idän suuntien välinen vilkas kääntyvä liikenne. 

Autoliikenteen toimivuuden kannalta ensisijaisia toimenpiteitä ovat autoliikenteen kasvun hillitseminen kaupungin liikennepoliittisten tavoitteiden mukaan koko katuverkolla sekä Pihlajaniemen alueen kannalta erityisesti Vähäheikkiläntie ↔ Hirvensalo -suunnalla.

Maankäyttösopimus

Kaupungin ja yksityisten maanomistajan välillä laaditaan maankäyttösopimus, jossa, sovitaan maanomistajien osallistumisesta yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Kaavatalous

Asemakaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on arvioitu alustavasti kaavan toteuttamisesta aiheutuvia yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksia Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaava-alueen osalta. Arvio on laadittu käyttäen Turun kaupungin infrarakentamisen kustannushallinnan ohjetta. Kustannukset on laskettu Foren hankeosaohjelmalla. Kustannuksiin sisältyy 20 % hankevaraus ja tilaajatehtävät (suunnittelu/rakennuttaminen). Vesi- ja energiahuollon kustannukset ei sisälly laskelmiin. Pilaantuneista maista aiheutuvat kustannukset eivät myöskään sisälly tähän arvioon, koska ne jäävät nykyisen maanomistajan, eli Senaatti-kiinteistön maksettaviksi.

Alustavien arvioiden mukaan asemakaavaluonnoksen yleisten alueiden toteuttamisesta aiheutuvat alustavat kustannukset ovat arviolta noin 25 Me (alv 0 %). Kustannukset ovat arviolta 120-130 e/k-m².

Maankäyttösopimuskorvauksen on arvioitu kattavan alueen kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset.

Seuraava vaihe

Hyväksytyn luonnoksen pohjalta maanomistaja, Senaatti-kiinteistöt järjestää tontinluovutuskilpailun osalle aluetta. Tontinluovutusasiakirjoissa annetaan tavoitteita ja reunaehtoja suunnittelulle. Kaava-alueen tavoitteita esiteltiin jo 7.11.2019 workshopissa n. 30:lle rakennus- ja kiinteistöalan toimijalle.

Tontinluovutuskilpailuasiakirjoissa tullaan kiinnittämään huomiota myös asemakaavaluonnoksen pohjoisosien kortteleiden liittymiseen Vähäheikkiläntien ympäristöön, jossa sijaitsee sekä 1950-luvun pientaloja että matalaa teollisuusrakentamista. 

Tontinluovutuskilpailu on tavoitteena pitää keväällä 2020, jonka jälkeen syksyllä 2020 valmistellaan asemakaavaehdotus tontinluovutuskilpailun tulosten pohjalta. Samaan aikaan kaavaehdotuksen kanssa valmistellaan tarvittavia katu- ja infrasuunnitelmia, sekä tarkennetaan kustannusarviota.

Asemakaavaehdotukseen tarkennetaan määräyksiä mm. rakentamistavoista, rakennusten ulkomuodosta ja autopaikkamääristä.

Liite 1Pihlajaniemen pohjoisosa asemakaavanmuutosluonnos

Oheismateriaali 1Mielipiteet

Oheismateriaali 2Vuorovaikutusraportti 17.1.2020

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Hakusanana sekä Pihlajaniemi että Heikkilän kasarmialue:

(Luontoselvitys asemakaavaluonnoksen osa-alueesta 9.1.2020 (AFRY Oy, ent. Pöyry Finland Oy)

Lepakkoselvitys (AFRY Oy, ent. Pöyry Oy / Ville Vasko)

Liikenneselvitys 15.1.2020 (WSP Oy)

Pihlajaniemi visio (suomennos) Gehl Architects 7.12.2019

Vuorovaikutusraportti 17.1.2020)

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 17.1.2020 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Pihlajaniemen pohjoisosa pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Hellstenin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Pöydältä 28.1.2020 § 21

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavalla täydennyksellä:

"Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta velvoittaa, että yhtä aikaa kaavoituksen kanssa tulee tehdä selvitys sekä suunnitelmat eteläisen Turun liikennejärjestelyistä tilanteessa, jossa kaava-alueen liikennemäärät ovat toteutuneet ennusteiden mukaisesti."

Lintusen Hellstenin kannattamana tekemä lisäys päätökseen hyväksyttiin äänin 11-0, 2 tyhjää.

Päätös asiassa syntyi kahden äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen välillä:

"Asemakaavanmuutosluonnos Pihlajaniemen, Korppolaismäen, Puistomäen ja Vähäheikkilän kaupunginosiin; Pihlajaniemen pohjoisosa (os. Hirvensalon puistotie, Vähäheikkiläntie, Rykmentintie) (26/2018) palautetaan valmisteluun. Asemakaavaluonnos valmistellaan uudelleen siten, että nyt esitetylle asemakaavaluonnosalueelle sijoitetaan enintään 1500 asukasta. Rakentamisessa huomioidaan paremmin aluetta nykyisin ympäröivä asutus."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Kontu, Manni ja Ilvessalo.

Asian palauttamisen puolesta äänestivät Sandelin ja häntä kannattanut Lähteenmäki.

Asian käsittely jatkui äänin 11-2.

Toisesssa äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Lintusen Helstenin kannattamana tekemän sittemmin osaksi päätöstä tulleen muutosehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Lintusen Hellstenin kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Kontu, Manni ja Ilvessalo.

Sandelin ja Lähteenmäki äänestivät tyhjää.

Lintusen lisäysehdotus tuli päätökseksi äänin 11-0, 2 tyhjää.

Päätökseksi tulleen Lintusen muutosehdotuksen perustelut:

"Pihlajaniemen sekä Hirvensalon asukasmäärien kasvaessa ennustetulla tavalla tulevat liikennemäärät todennäköisesti kasvamaan alueella merkittävästi. Alueen liikennejärjestelyiden toimiminen tulee varmistaa, jotta alueen nykyisille asukkaille ei koidu kohtuutonta haittaa Pihlajaniemen rakentumisesta."

Sandelinin palautusehdotuksen perustelut:

"Pihlajaniemen yleissuunnitelman alueen asukastavoite on ylimitoitettu sekä luonnonympäristön, kaupunkikuvan että alueen liikennejärjestelyjen osalta."