Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta2928.01.20201

12561-2018 (08 00 00)

Nummi - Itäharju -asuinalueen katuverkon jäsentely

Tiivistelmä:

Kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään, että Nummi - Itäharju alueen katuverkossa rajoitetaan merkittävästi moottoriajoneuvojen läpiajomahdollisuuksia katujen katkaisuilla. Näin alueelle muodostetaan ns. liikennesoluja, joiden sisällä liikenne on lähes yksinomaan alueelta lähtevää tai sinne saapuvaa liikennettä.

Kylk § 29

Kaupunkiympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus, liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola ja liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen 22.1.2020:

 

Nummi–Itäharju -alueen katuverkon nykyiset liikennejärjestelyt toteutettiin vuosituhannen vaihteessa, jolloin Helsingin valtatie, Savitehtaankatu, Jaanintien jatke ja Chorellinkatu otettiin käyttöön. Tällöin asuntoalueen läpi ajamista rajoitettiin katkaisemalla useita siihen asti läpiajoon käytettyjä katuja. Kalevantien ja Vanhan Hämeentien väliseksi, aluetta etelä-pohjoissuunnassa halkovaksi kaduksi saneerattiin Karjakatu–Karjakuja -yhteys. Tämä ajoyhteys katsottiin tuolloin tarpeelliseksi, jotta läpikulkevan liikenteen kiertomatkat eivät muodostuisi liian pitkiksi. Myös alueella asuvien eri suuntiin suuntautuvalle liikkumiselle tämä poikittaisyhteys nähtiin tuolloin tarpeelliseksi. Karjakujan länsipään ja Karjakadun liikennemäärien arvioitiin tuolloin kasvavan, mutta kasvun uskottiin olevan kuitenkin melko vähäistä.

 

Karjakadun arkivuorokauden autoliikenteen määrä on kasvanut kuitenkin runsaassa 15 vuodessa 2500:sta noin 4000 ajoneuvoon. Kasvu on ollut suurempaa, kuin nykyisiä katuverkkoratkaisua suunniteltaessa ennakoitiin. Liikennemäärän kasvun on aiheuttanut työpaikkojen ja oppilaitosten lisääntyminen itäisessä keskustassa, lähinnä TYKSin alueella ja Lemminkäisenkadun varrella. Kalevantien eteläpuolisen Tiedepuisto -alueen maankäytön lähtiessä lähivuosina kehittymään, tulee Karjakatuun kohdistumaan vielä nykyistä suurempi liikennepaine, mikäli alueen katuverkossa ei toteuteta uusia rajoitustoimenpiteitä.

 

Alueen asukkaat ovat yhteydenotoissaan viime vuosina usein esittäneet kaupungille huolensa Karjakadun kasvaneen liikennemäärän aiheuttamasta alueen turvallisuuden ja viihtyvyyden heikkenemisestä. Alueen asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa liikennesuunnittelun edustaja käsitteli asiaa mm. keväällä 2018 Nummi–Halinen aluefoorumissa ja lisäksi sekä touko- että lokakuussa Nummenmäen Pientalot ry järjestämissä Pakan parlamenteissa. Enemmistö tilaisuuksiin osallistuneista kannatti alueen läpiajoliikenteen kokonaisvaltaista estämistä.

 

Liikennesuunnittelu käynnisti tarkastelut Nummi–Itäharju alueen katuverkon jäsentämisestä syksyllä 2018. Kaupunkiympäristölautakunta merkitsi tämän tiedokseen 20.11.2018 § 473.

 

Katuverkon jäsentelysuunnitelma

 

Nummi–Itäharju -alueelle on laadittu katuverkon jäsentelysuunnitelma, jossa Hämeentien ja Kalevantien välinen alue on jaettu kahteen liikennesoluun, joiden välillä ei ole moottoriajoneuvoliikennettä. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

 

Karjakatu katkaistaan Itäharjunkadun liittymän pohjoispuolelta.

Ruukinkatu katkaistaan Viinamäenkadun päiväkodin tontin kohdalta siten, että päiväkodille asiointi autolla tapahtuu vain Viinamäenkadun suunnasta.

Mäkikatu katkaistaan Viinamäenkadun liittymän eteläpuolelta.

 

Nämä toimenpiteet estävät Nummi–Itäharju asuinalueen etelä–pohjois suuntaisen läpiajon kokonaan.

 

Katuverkon jäsentelysuunnitelmassa on lisäksi katkaistu Vanha Littoistentie Sammonkadun ja Peronkadun välisellä osuudella. Tällä estetään Vanhan Littoistentien käyttö Kalevantien rinnakkaisväylänä Jaanintieltä kohti keskustaa. Huoli tämän ajoreitin käyttämisestä liikennevaloviiveiden välttämiseen on noussut esiin jo Pääskyvuorenrinteen asemakaavan laadinnan yhteydessä.

 

Laadittuun suunnitelmaan sisältyy myös Hämeentieltä ylioppilaskylän suuntaan johtavan Keskikadun katkaisu moottoriajoneuvoliikenteeltä. Kadulla on nykyisellään läpiajokiellosta huolimatta noin 4000 ajoneuvon vuorokausiliikenne. Kiellon noudattamisen valvonta on osoittautunut vaikeaksi. Keskikatu on rakennettu nykytilaansa runsas 20 vuotta sitten. Tällöin pyrittiin hidastein ja kavennuksin vähentämään kadun käyttöä oikomiseen Savitehtaankadulta Suntiontielle ja edelleen ylioppilaskylään ja Helsinginkadulle. Toimenpiteistä huolimatta läpiajo Keskikadulla on vilkasta. Keskikadulla on merkittävä rooli pyöräily-yhteytenä ylioppilaskylän ja Kupittaan välillä. Katutilassa ei ole tilaa kuitenkaan autoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn erottelulle. Tämäkin puoltaa kadun rakenteellista katkaisua moottoriajoneuvoliikenteeltä kuten liikennesuunnittelulle tulleissa useissa palautteissa on esitetty.

 

Reitti Virmuntie–Säkönkatu–Karjakuja esitetään muutettavaksi selkeästi hidaskatumaisemmaksi siten, että liikennehidastein varmistetaan kadulla 30 km/h nopeustaso. Tämä sekä vähentää kadun käytön houkuttelevuutta että parantaa kadun ylittäjien turvallisuutta.

 

Suunnitelman vaikutukset

 

Laaditun katuverkon jäsentelysuunnitelman liikenteellisiä vaikutuksia tutkittiin seudullista liikennemallia käyttäen. Strafica Oy:n laatimien liikennemallitarkasteluiden raportti on oheismateriaalissa 1.

 

Liikennemallitarkasteluiden keskeisiä tuloksia ovat Karjakadun liikenteen nykyinen suuntautuminen ja laaditun katuverkon jäsentelysuunnitelman vaikutukset katuverkossa:

 

 

 

 

Ylempi kuva esittää mihin Karjakatua nykyisin käyttävä liikenne suuntautuu pohjois- ja eteläsuunnilla. Karjakadulle sijoittuu alueen oman liikenteen lisäksi myös merkittävässä määrin Halistensillan suuntaan kulkevaa kaupungin kehämäistä liikennettä. Alempi kuva esittää esitetyn jäsentelyn vaikutukset liikennevirtojen sijoittumiseen katuverkossa. Mitä paksumpi vihreä viiva, sitä enemmän kadun liikenne vähenee. Ja vastaavasti mitä paksumpi punainen viiva, sitä enemmän liikenne lisääntyy.

 

Tarkastelun tulosten mukaan Itäharjun kolmion kehittyessä sen synnyttämä liikenne osaltaan lisää läpiajoa Itäharjun asuinalueen poikki menevällä Karjakadulla. Vuorokauden aikaisen liikenteen ennustetaan kasvavan nykyisestä reilusta 4 000 ajoneuvosta 5 400 ajoneuvoon vuoteen 2050 mennessä Karjakadulla Vanhan Littoistentien liittymän pohjoispuolella.

 

Ehdotetut läpiajokiellot lisäävät liikennettä asuinaluetta reunustavilla pääkaduilla. Lisäys on suurinta Savitehtaankadulla. Sen toimivuuden parantamismahdollisuuksia kaista- ja liikennevalo-ohjausmuutoksella tutkitaan parhaillaan liikennesuunnitteluyksikössä. Myös Jaanintien ja Hämeentien risteyksen, jossa liikennemäärät myös kasvavat, parantamismahdollisuuksia joko kiertoliittymällä tai valo-ohjauksella liikennesuunnitteluyksikkö on selvittämässä.

 

Nummi–Itäharju -alueen katuverkon jäsentely selkeyttää Tiedepuiston kärkihankkeen tulevien asemakaavaprosessien liikenteellisten vaikutusten tarkasteluja. Ilman jäsentelyä kunkin yksittäisen asemakaavan vaikutustarkastelut tulee ulottaa myös Nummi–Itäharju -alueen katuverkkoon. Jäsentely luo uskottavuutta Turun Tiedepuiston kärkihankkeen Masterplanin toteamukselle kärkihankkeen aiheuttaman lisäliikenteen suuntautumisesta pääkatuverkolle.

 

Vuorovaikutus

 

Kaupungin teettämä Nummi–Itäharju -alueen liikennemallitarkastelu ja liikennesuunnittelun laatima asuntokatuverkon jäsentämissuunnitelma asetettiin nähtäville yhdeksi kuukaudeksi huhtikuun 2019 alusta alkaen. Julkisella kuulemisella kaupunki on pyrkinyt tavoittamaan kaikki ne tahot, joita asian katsotaan koskettavan. Lisäksi liikennesuunnittelu lähetti erikseen kuulemisesta tiedon kaikille kaupungin toimialoille sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. Saapuneet mielipiteet ovat esityksen oheismateriaalina.

 

Nähtävillä olon jälkeen Turun kaupunginosaviikkoihin liittyen järjestettiin Nummenpakan parlamentti 28.5.2019 Nummen T-talolla. Tilaisuudessa nähtävillä ollut suunnitelma oli vahvasti esillä asukasyhdistysten edustajien alustuksissa ja vilkkaassa keskustelussa. Tilaisuudessa esitettiin voimakkaita mielipiteitä sekä suunnitelman puolesta että vastaan.

 

Kuulemisen aikana saaduissa kannanotoissa näkemykset kaupungin esittämistä toimenpiteistä ovat myös kaksijakoisia. Joukko ihmisiä pitää esitettyjä toimenpiteitä välttämättöminä ja asuinalueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä ehdottomasti parantavina. Nämä mielipiteensä antaneet asettuvat tukemaan näkemystä siitä, että asuntokatuverkon läpiajettavana säilyttäminen on tilanteena kestämätön. Toiset taas suhtautuvat autolla liikkumisen rajoittamiseen esitetyssä laajuudessa kielteisesti ja arjen liikkumista kohtuuttomasti vaikeuttavana. Myönteisesti suunnitelmaan suhtautuvia kannanottoja saatiin kuitenkin kielteisiä enemmän.

 

Suunniteltuja toimia tukevissa kannanotoissa on kuvailtu päivittäisessä liikkumisessa syntyviä ongelmatilanteita, joita Karjakadun läheisyydessä liikkuvat tai asuvat kokevat. Mm. Karjakadun poikki kulkeminen koulumatkoilla vilkkaimpaan aikaan on vaativaa ja hankalissa talviolosuhteissa jopa vaikeaa. Tyksilän uuden päiväkodin toiminnan käynnistyttyä Vanhan Liitoistentien liittymässä lisääntyivät palautteet Karjakadun poikki kulkemisen turvattomuudesta. Liittymään rakennettiin uusi hidastepari kadunylityksen turvaamiseksi vuonna 2018. Viime talven lumisimpaan aikaan liikennesuunnittelu sai mm. palautemateriaalia, missä oli tallennettuna autoliikennettä Karjakadun jalankulku- ja pyörätiellä ohittamassa ajoradalle juuttunutta liikennettä.

 

Asuinalueen rauhoittamistoimilla ei luonnollisesti ole suinkaan kaikkia miellyttäviä vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi tehtävien ratkaisujen epämieluisat vaikutukset asukkaiden autolla liikkumiseen kaupunki on tuonut selkeästi julki. Jalkaisin tai pyörällä liikkumiseen toimenpiteillä ei ole haitallisia vaikutuksia.

 

Mielipiteet asuntokatuverkon katkaisun vaikutuksista pääkatujen toimivuuteen:

Tiedepuiston ja Itäharjun kolmion maankäytön ja katuverkon kehittäminen lisää eniten liikennekuormitusta Savitehtaankadulla, Hämeentiellä, Helsingin valtatiellä, Hippoksentiellä sekä Jaanintiellä. Asuntokatuverkon katkaisun myötä enin osa nykyisestä läpiajosta siirtyy Savitehtaankadulle. Vaikutus pääliikenneverkon kokonaisliikennemäärään on kuitenkin vähäinen.

 

Mielipiteet asukkaille syntyvistä kiertomatkoista:

Katujen sulkemisella on luonnollisesti vaikutuksensa alueella asuvien liikkumiseen autolla. Kotoa lähtevän automatkan suorittaminen sulkulinjan läheisyydestä sen toiselle puolelle aiheuttaa kiertomatkoja. Jalkaisin tai pyöräillen kiertomatkoja ei synny. Mielipiteissä katkaisujen sijasta ratkaisuksi ehdotetuilla hidasteilla ei muualla Turussa ole saatu juuri minkäänlaisia muutoksia autoliikenteen määrään, ajonopeuksiin toki on vaikutusta.

 

Mielipiteet koskien nykyistä työmatkapysäköintiä:

Kaupunginhallituksen 19.12.2019 hyväksymät pysäköinnin linjaukset ohjaavat jatkossa mm. asukaspysäköinti- ja maksullisuusvyöhykkeiden suunnittelua. Nummi - Itäharju –alueen kaltaiset työmatkapysäköintialueet ovat mukana tarkastelussa.

 

Vanhan Littoistentien liittymä Savitehtaankadulle:

Liittymään on kesällä 2019 rakennettu valo-ohjaus, joka turvaa Itäharjun länsiosasta liittymisen Savitehtaankadulle.

 

Ehdotukset ajoneuvon tunnistamiseen perustuvasta ajosääntelystä:

Ehdotuksessa viitataan esimerkkiin joukkoliikennekadusta Kohmossa ja Helsingissä eräällä kävelykadulla, jossa ajo mahdollistaan etäluettavan tagin omaaville ajoneuvoille. Tällaisen ratkaisun soveltamiseen Itäharjun katuverkolla on mahdotonta löytää kaikkia tyydyttävää luvituskäytäntöä.

 

Ehdotus Tammitien ja Nummenpuistokadun liittymämuutoksista Hämeentiellä:

Nummenpuistokadun eteläisen liittymähaaran poistamista liikennesuunnittelu tulee selvittämään tulevaisuudessa joka tapauksessa. Eteläisen liittymähaaran toimivuutta ei tulevaisuudessa kyetä takaamaan muutoin kuin liikennevaloilla, jotka sijainniltaan olisivat Hämeentien vihreän aallon kannalta äärimmäisen epäedulliset.

 

Tammitietä suoraan Hämeentien poikki kulkemisen estäminen joukkoliikennettä lukuun ottamatta on teoriassa toimiessaan hyvinkin tehokas liikkumista ohjaava ratkaisu. Siihen sisältyy arvatenkin mahdollisuus samanlaiseen piittaamattomuuteen kuin mitä on esiintynyt Keskikadun läpiajokiellossa noudattamisessa tai vaikkapa keskustan tämän hetkisillä läpiajokieltoalueella. Tavoitteena läpiajon rajoittamisessa on kuitenkin nyt sellainen ratkaisu, joka myös käytännössä toimii.

 

Näkemys tunnelista Itäharjun ali:

Ajatus kaupungin välikehäväylän viemiseksi Nummi-Itäharju –alueen ali tunnelissa Kalevantien eteläpuolelle on kehitetty versio Turun aikaisempien yleiskaavojen katuverkosta, joissa ratkaisu oli pitkään esitettynä maanpäällisenä katuvarauksena. Sittemmin kaupunki on poistanut tämän Tammitien jatke –nimisen yhteyden yleiskaavasta. Ottamatta kantaa tunnelin teknisiin realiteetteihin voi todeta, että se toki poistaisi alueelle läpiajoliikenteestä aiheutuvat ongelmat.

 

VirmuntieSäkönkatuKarjakuja:

Katureitti Virmuntie–Säkönkatu–Karjakuja jää kaupungin esityksessä ainoaksi ajoyhteydeksi Vanhalta Hämeentieltä etelän ja itään. Tarkastelu ennustaa em. reitillä liikenteen kasvuksi enimmillään 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Reitin houkuttelevuutta vähennetään ja kadunylitysten turvallisuutta parannetaan sekä päätösehdotukseen sisältyvillä ko. katuihin kohdistuvilla toimenpiteillä että myöhemmin lisäksi Hämeentien ja Jaanintien risteyksen kehittämistoimenpiteellä kuten aiemmin on selostettu.

 

Saapuneet mielipiteet Keskikadun katkaisusta ovat kaikki myönteisiä. Keskikatu on ollut liikennemallitarkastelussa vain kadun varren maankäyttöä palveleva katu, koska sillä on jo nykyisin läpiajokielto. Keskikadun liikennemäärät ovat mallissa vain murto-osa todellisista, mikä kuvaa läpiajokiellon rikkomisen laajuutta.

 

Päätösehdotus on periaatepäätös alueen katuverkon jäsentelystä jatkovalmistelua varten. Päätökseksi tulevien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää niiden laajuudesta riippuen liikennejärjestelysuunnitelmien ja mahdollisesti myös katu- ja kadunrakennussuunnitelmien laatimista. Niistä tehdään erilliset päätökset hallintosäännön ja kaupunkiympäristötoimialan hallinnon järjestämispäätöksen mukaisesti. Päätösehdotuksen mukaiset toimenpiteet voidaan ensivaiheessa toteuttaa betonisilla liikenne-esteillä ja liikennemerkkijärjestelyillä ja muuttaa myöhemmin paremmin kaupunkikuvaan sopiviksi ratkaisuiksi.

 

Liite 1                                  Nummi–Itäharju -alueen katuverkon jäsentelysuunnitelma

Oheismateriaali 1               Liikenteellisten vaikutusten tarkastelu

Oheismateriaali 2               Saapuneet kannanotot ja mielipiteet

 

Toimialajohtaja Christina Hovi:

 

Ehdotus        Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen Nummi-Itäharju -alueen katuverkon jäsentelysuunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Euron Hellstenin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.


Liitteet:

Kylk § 29
Liite 1:Nummi-Itäharju -alueen liikenneverkon jäsentelysuunnitelma