Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunkiympäristölautakunta | 20 | 28.01.2020 | 9 |
8407-2016 (613, 627)
Asemakaavanmuutosehdotus; Munkkionkuja, Itäharju (os. Munkkionkuja 7) (26/2017)
Tiivistelmä:
Kortteli osoitetaan asemakaavanmuutoksessa asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Suunnittelualueelle osoitetaan yhteensä 6065 k-m2 rakennusoikeutta, josta asuinkerrostaloille on osoitettu 5200 k-m2 ja loput katoksille ja talousrakennuksille. Kun kortteli toteutetaan asemakaavaehdotuksen mukaisesti, alueelle sijoittuisi nykytilanteeseen verraten arviolta 80 uutta asukasta, mikä on noin 40 asukasta enemmän, kuin jos kaava rakentuisi voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Kylk § 20
Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Taina Riekkinen 14.1.2020:
Asemakaavanmuutos laaditaan Itäharjun kaupunginosan kortteliin 79.
Alueen pinta-ala on 8965 m2.
Nykytilannetta ja kaavatilannetta kuvataan kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat.
Asemakaavan muuttaminen perustuu yksityisten maanvuokramiesten aloitteeseen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on asuinpientalojen korttelialueen muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korttelin itäreunaan sijoittuvien rakennusalojen ja korttelin rakennusoikeuden määrän muuttaminen.
Aloitteentekijöiden tavoitteena on löytää tontille sellainen ratkaisu, joka on rakentamistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen.
Alue sijaitsee tiivistyvällä kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeellä, jolle kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen mukaisesti tulisi sijoittua vähintään 85 % vuonna 2019-2020 hyväksyttävien asemakaavojen asuinkerrosalasta. Kaava-alueelle on tämän vuoksi syytä tavoitella asuinrakentamista vähintään nykyisen kaavan osoittamassa laajuudessa.
Turun kaupunkiympäristötoimialan tavoitteena on löytää tontille ratkaisu, joka täydentää kaupunkirakennetta maiseman ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kaupungin tavoitteena on varmistaa asemakaavalla, että korttelin itäreunaan sijoittuvat rakennukset rajaavat edelleen korttelia puistoalueesta ja muodostavat korkeatasoista kaupunkikuvaa. Tavoitteena on löytää kortteliin sellainen suunnitteluratkaisu, jonka myötä kortteli rakentuu valmiiksi ja työmaa saadaan päätökseen.
Asemakaavanmuutosehdotus
Asemakaavanmuutosehdotus käsittää yhden korttelin ja yhden tontin. Kortteli- tai tonttijakoa ei muuteta asemakaavanmuutoksella.
Kortteli osoitetaan asemakaavanmuutoksessa asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Suunnittelualueelle osoitetaan yhteensä 6065 k-m2 rakennusoikeutta, josta asuinkerrostaloille on osoitettu 5200 k-m2 ja loput katoksille ja talousrakennuksille.
Jo rakennettujen rakennusten osalta asemakaavanmuutos on toteava. Alueella sijaitsee kaksi kaksikerroksista kerrostaloa, joille molemmille osoitetaan 600 k-m2 rakennusoikeutta. Uusille asuinrakennuksille osoitetaan kaksi rakennusalaa, joille saa rakentaa 4-kerroksisen rakennuksen. Rakennusten ensimmäisten kerrosten pinta-alasta korkeintaan puolet saa olla asuntoihin kuuluvaa pinta-alaa. Rakennuksiin ei saa rakentaa kellareita.
Asuinrakentamisesta on jo toteutettu 1200 k-m2, joten uutta rakennusoikeutta asuinrakentamiselle osoitetaan 4000 k-m2. Kun kortteli toteutetaan asemakaavaehdotuksen mukaisesti, alueelle sijoittuisi arviolta 80 uutta asukasta (laskentaperusteena 1 asukas / 50 k-m2).
Tontin koko on 8965 m2 ja tonttitehokkuus e t = 0,68.
Asemakaavanmuutosehdotuksen vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen kappaleessa 5.2 Kaavan vaikutukset.
Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavanmuutos perustuu 10.8.2016 päivättyyn asemakaavanmuutosaloitteeseen.
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 22.8.2017 § 240. Ilmoitus kaavan vireilletulosta lähetettiin kirjeitse osallisille 25.8.2017. Vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 26.8.2017. Asemakaavan vireilläolosta on tiedotettu kaavoituskatsauksissa 2018 ja 2019. Asemakaavasta ei laadittu kaavaluonnosta. Kaavasta saatiin valmisteluaikana 11 kpl mielipiteitä. Mielipiteissä vastustettiin yli 2-kerroksista rakentamista sekä rakentamisen määrän lisäämistä alueelle. Mielipiteissä toistuvat aiheet on koostettu kaavaselostuksen kappaleeseen 4.4.1.
Kaavaehdotus oli viranomaisten lausuntokierroksella 14.10-16.12.2019. Lausuntoja tuli yhteensä neljä. Turku Energia Sähköverkot Oy huomautti, että kaava-alueen AK-1 -korttelissa tulee sallia sähköverkon liittymiskaapelien asentaminen mahdollisesti muodostettavien hallinnanjakosopimusalueiden läpi. Aluepelastuslaitos jätti kaksi lausuntoa joissa se esitti, että rakennuksia ympäröiville istutettaville alueille mahdollistetaan pelastustien/nostopaikan rakentaminen; että kunnallistekniikan suunnittelussa huomioidaan pelastuslain edellyttämät sammutusvesitarpeet ja että kaava-alueen pysäköintijärjestelyissä huomioidaan pelastusteiden toteuttaminen.
Turun Vesihuolto Oy ilmoitti, että korttelin liitospisteet Turun Vesihuollon verkostoihin sijaitsevat Munkkionkujalla.
Lausuntojen johdosta on tarkistettu kaavamääräystä ”istutettava alueen osa”.
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 14.10 – 12.11.2019. Kaavasta jätettiin nähtävilläolon aikana kaksi muistutusta. Lehto Asunnot Oy esitti, että kaavassa sallittaisiin myös puujulkisivun rakentaminen. Turun luonnonsuojeluyhdistys esitti, että kaavasuunnitelman yhteydessä ei ole vielä arvioitu lainkaan mahdollisia vaikutuksia läheisen Jaaninojan virkistys- ja luontoarvoihin; että virkistyskäyttöpaineen lisääntymisen vaikutukset on myös arvioitava; että se suosittaa alueen keskivaiheilla olevan erikoisen maisemamännyn jättämistä sijoilleen ja että se suosittaa kaava-alueen pohjoisen kärjen säästämistä rakentamiselta.
Muistutusten johdosta on tarkistettu korttelin AK-1 kaavamääräystekstiä julkisivumääräysten osalta; tarkistettu kaavamääräyksen ”istutettava alueen osa” tekstiä; merkitty AK-1 korttelialueella sijaitseva mänty merkinnällä ”säilytettävä puu” sekä siirretty yhtä rakennusalaa kauemmas säilytettävästä männystä.
Lausunnot vastineineen on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa 4.2.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset.
Kaavaehdotusta on muutettu myös kaavoituksen omasta aloitteesta muuttamalla AK-1 -kaavamääräyksen vieraspysäköinnin määräksi 1 ap / 10 asuntoa, jotta se vastaa pysäköinnin yleisiä linjauksia.
Lausuntojen ja muistutusten perusteella sekä kaavoituksen omasta aloitteesta tehtyjen vähäisten muutosten johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.
Seuraava vaihe
Asemakaavaehdotus voidaan viedä valtuuston käsittelyyn heti lautakunnan hyväksymisen jälkeen, sillä ehdotus on jo ollut nähtävillä eikä maankäyttösopimusta tarvita.
Sovelletut lainkohdat
Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.
Liite 1Kartta Munkkionkuja
Oheismateriaali 1Selostus Munkkionkuja
Oheismateriaali 2Tilastolomake Munkkionkuja
Oheismateriaali 3OAS-vaiheen mielipiteet
Oheismateriaali 4Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot
Oheismateriaali 5Muistutus, Lehto Asunnot Oy, 21.10.2019
Oheismateriaali 6Muistutus, Turun luonnonsuojeluyhdistys ry, 11.11.2019
Toimialajohtaja Christina Hovi:
EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 19.9.2019 päivätty ja 14.1.2020 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Munkkionkuja esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.
Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.
Liitteet:
Kylk § 20
Liite 1:Kartta Munkkionkuja / Karta Munkkiogränden