Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte ja liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen 14.11.2019:

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne kärsii usein mutta satunnaisesti toistuvista viivästyksistä, joiden katsotaan pääosin johtuvan henkilöautoliikenteen määrästä Auransillalla ja Aurakadun ja Linnankadun risteyksessä. Alueella on läpiajokielto, mutta sitä noudatetaan huonosti. Suoritettujen liikennelaskentojen perusteella suuri osa henkilöautoliikenteestä on kieltoalueen läpi ajavaa liikennettä. Henkilöautojonot ovat usein pitkiä esimerkiksi iltapäiväruuhkan aikaan ja estävät bussien sujuvan kulkemisen.

Nykytilan ongelman kuvaus

Suurin ongelma Auransillalla ja Aurakadun ja Linnankadun risteyksessä on se, että henkilöautojen kulloistakin määrää on mahdotonta ennakoida ja ottaa huomioon aikataulusuunnittelussa. Henkilöautojonot voivat yhtenä päivänä olla todella pitkiä ja bussit merkittävästi myöhässä, ja toisina päivinä henkilöautojonoja ei ole juurikaan, ja bussit kulkevat ajallaan. Fölin asiakkaiden on mahdotonta arvioida, onko bussi ajallaan vai myöhässä ja ehtiikö asiakas jatkoyhteydelle toiselle linjalle vai ei. Fölin matkamäärät ovatkin laskeneet viimeisen vuoden ajan, ja yksi tärkeä syy on epäilemättä joukkoliikenteen matka-ajan arvaamattomuus ja siitä johtuva jatkoyhteyksien menettäminen. Arvaamattomuus toteutuu erityisesti viimeisellä pysäkkivälillä ennen keskustan päätepysäkkiä.

Fölissä tehtiin 26,6 miljoonaa matkaa vuonna 2018. Yhdenkin prosentin vähennys matkamäärässä on yli 260.000 matkaa ja karkeasti 260.000 euroa vähemmän lipputuloja. Siksi asiassa on palvelun laadun lisäksi kaupungin taloudellinen näkökulma.

Seudullinen joukkoliikenne on tutkinut linja-autojen viiveitä keskustassa kevään, kesän ja syksyn 2019 datan perusteella. Joukkoliikenteen datoja käyttäen on kehitetty menetelmä, jolla voidaan arvioida, millä pysäkkiväleillä joukkoliikenne (ja myös muu liikenne) ruuhkaantuu eniten. Selvityksessä on tehty johtopäätös, että Auransillan kapasiteetti ei riitä, ja erityisesti etelästä keskustaan tulevilla linjoilla on ajoittain pahaa ruuhkaantumista. Tilanne ei juurikaan parantunut, vaikka Aurakadun ja Linnankadun risteyksen liikennevaloissa korjattiin 22.9. eräs ohjelmointivirhe. Viiveanalyysien perusteella korjaus paransi vain linjan 12 (Kaskenkatua Auransillalle ja risteyksestä yli) tilannetta. Liikennevalomuutokset eivät ratkaise itse ongelmaa, sillä risteyksen (ja Auransillan) kapasiteetti ei riitä nykyisenlaiselle liikennemäärälle.

Pahinta kulkemisen arvaamattomuus on keskustan suuntaan Auransiltaa tulevilla linjoilla. Sama ongelma on sekä Hämeenkadun suunnasta että Kaskenkadun suunnasta tulevilla bussilinjoilla. Auransillan ylittävillä linjoilla vaikeimmat suunnat ovat kääntyminen oikealle Linnankadulle Aurakadun ja Linnankadun risteyksessä tai Aurakatua suoraan jatkaminen ko. risteyksen yli. Pahimmat ongelmat ovat juuri käytetyimmillä ja vuorotiheydeltään parhailla linjoilla 2, 6, 7 12, 13, 18, 32, 42, 55A, 60 ja 61. Näiden lisäksi ongelmia on linjalla 1, joka ei ylitä Auransiltaa vaan kulkee Linnankatua pitkin suoraan Linnankadun ja Aurakadun risteyksen yli. Risteyksen ruuhkautuminen kuitenkin vaikuttaa tähänkin linjaan.

Seudullisessa joukkoliikenteessä tutkittiin sitä, minkälaista vaihtelua viimeisten keskustan pysäkkien kulkemiseen kuluvassa ajassa on. Ns. normaalilinjalla vaihteluväli on parin minuutin luokkaa, eli viimeinen väli voi olla normaalisti esim. kolme minuuttia, mutta toisinaan bussi tulee minuuttia nopeammin ja toisinaan minuuttia hitaammin, ja tällainen vaihtelu on tavallista ja hyväksyttävää. Sen sijaan ns. epäluotettavalla linjalla viiveet ovat poikkeuksellisen usein niin suuret, että pysäkkivälin käveleminenkin olisi ollut matkustajalle nopeampaa kuin bussilla matkustaminen. Yksi kriteeri epäluotettavuudelle onkin, että käveleminen saattaisi olla nopeampaa ja/tai se, että asiakas myöhästyy normaaleista jatkoyhteyksistä (viive yli 3 min). Olennaista on, että näitä ruuhkautumisia ei voi ennustaa ja niitä tapahtuu tarkastelujaksossa vähintään 15 % ajokerroista eli vakituinen käyttäjä kärsii niistä vähintään viikoittain ja käytännössä useamminkin. Näihin viivästyksiin ei voi varautua aikataulumuutoksin. Olennaista ei siis ole matkaan kuluva aika vaan matka-ajan ennustettavuus.

Seuraavassa on selostettu esimerkkejä pääsuuntia koskevista ongelmista linjaston satunnaisten viiveiden avulla. Ongelmallisten linjojen matkamäärä noin 15,4 miljoonaa matkaa vuodessa. Asiat kerrotaan tässä melko suurpiirteisesti, mutta tarkat tiedot löytyvät oheismateriaalin kaavioista. Risteyksellä tarkoitetaan Aurakadun ja Linnankadun risteystä, vaikka kadunnimiä ei erikseen mainittaisi.

Linjoilla 32 ja 42 tehdään yhteensä noin 3,2 miljoonaa matkaa vuodessa ja ne kulkevat Varissuolta keskustan kautta Pernoon ja Pansioon. Linjat saapuvat Varissuon suunnasta keskustaan Hämeenkatua pitkin ja kääntyvät oikealle Auransillalle ja siitä Aurakatua risteyksen yli päätepysäkilleen. Matka Kårenilta keskustapysäkeille on noin 600 metriä siten, että matkalla on yksi välipysäkki. Matka-aika on keskimäärin noin 3 minuuttia (nopeus n. 12 km/h). Ongelmallisimpina tunteina noin joka kuudennella vuorolla matka-aika on yli 6 minuuttia (nopeus alle 6 km/h, jolloin kävely olisi nopeampaa). Tämä viive heikentää erityisesti jatkoyhteyksille ehtimistä. Asiakkaan olisi kannattanut nousta bussista Kårenin pysäkillä ja kävellä sillan yli keskustaan, jos hän olisi tiennyt viiveestä jo Kårenin kohdalla.

Linjoilla 6, 7 ja 13 tehdään yhteensä noin 3,8 miljoonaa matkaa vuodessa. Linjat 6 ja 7 ovat käytetyimpiä seutulinjoja Naantali-Raisio-Turku-Lieto/Kaarina ja linja 13 liikennöi reitillä Takakirves/Impivaaran uimahalli–keskusta–Uittamo. Linjat 6, 7 ja 13 tulevat Hämeenkadulta Auransillalle ja kääntyvät risteyksessä oikealle, Linnankadulle. Kaksi viimeistä pysäkkiväliä kestävät yhteensä yleensä 3-4 minuuttia, mutta ne voivat kestää ongelmallisimpina tunteina satunnaisilla kerroilla (15 % kerroista) jopa yli seitsemän minuuttia. Oheismateriaalina olevista kaavioista on nähtävissä, että aikataulujen heittoa on todella paljon.

Linja 18 Runosmäki-keskusta-Harittu on Turun käytetyin bussilinja. Yksistään sillä tehdään noin kolme miljoonaa matkaa vuodessa. Se tulee Kaskenkatua alas Auransillalle ja kääntyy sen jälkeen risteyksessä oikealle, Linnankadulle. Viimeinen pysäkkiväli kestää yleensä 2,5-3 minuuttia, mutta satunnaisesti (15 % kerroista) iltapäiväruuhkan aikaan matka voi kestää 4-6 minuuttia.

Linjoilla 2 (Kohmo-keskusta-Länsinummi/Liljalaakso), 2A-C (sama kuin edellinen mutta Littoisiin saakka), 55A (Halinen-keskusta), 60 (Suikkila-keskusta-Vaala) ja 61 (Ilpoinen-keskusta-Logomo-Vienola) tehdään yhteensä noin neljä miljoonaa matkaa vuodessa. Bussit kulkevat Hämeenkadulta Auransillalle, ja päätepysäkit ovat heti sillan jälkeen ennen Aurakadun ja Linnankadun risteystä. Tämän liikenteen ei siis tarvitse ylittää ko. risteystä ja silti matka Kårenin pysäkiltä kestää satunnaisesti neljä minuuttia, vaikka matka normaalisti vie pari minuuttia.

Linja 1 tulee Puutorilta Brahenkatua alas Linnankadulle ja ylittää risteyksen suoraan päätepysäkilleen Linnankadulla. Normaali matka-aika Puutorin pysäkiltä päätepysäkille on kolmen minuutin luokkaa, mutta satunnaisesti matka kestää 5-6 minuuttia. Linjalla 1 tehdään noin 1,4 miljoonaa matkaa vuodessa.

Kaikilla edellä mainituilla linjoilla epäluotettavuus on suurta keskustaan saapuvalla suunnalla koko päivän ajan kello 07-17. Keskustasta poistuvilla suunnilla vastaavia ongelmia ei viivetarkasteluissa havaittu.

Ratkaisuehdotus ja sen vaihtoehdot

Auransillalle esitetään asetettavaksi ajokielto, joka ei kuitenkaan koskisi linja-autoja, takseja, polkupyöriä ja kuorma-autoja. Kuorma-autojen ajon sallimisella mahdollistetaan kuljetukset Aurakatu 1:n liikkeisiin ja työmaille ilman, että kuorma-autojen tulisi tehdä U-käännöstä Aurakadulla. Salliminen helpottaa tavarakuljetuksia myös koko keskustaan, eikä sallimisella ole käytännön merkitystä Aurakadun liikennemäärään. Jos ajokieltoa ei laisinkaan rikota, vähenee Auransillan liikenne noin 70 %:lla.

Keskustassa on nykyisin voimassa läpiajokielto, jonka esitetään jäävän käyttöön uuden, Auransiltaa koskevan ajokiellon oheen. Läpiajokiellolla estetään edelleen keskustan Linnankadun suuntainen läpiajo. Nykyisen läpiajokiellon alue on esitetty oheismateriaalissa 3. Kieltojen noudattamiselle yksi edellytys on niiden ymmärrettävyys ja selkeys. Kahden erilaisen ajokiellon toteuttaminen keskustan katuverkkoon rinnakkain tai jopa limittäin ei luo ymmärrettävyydelle ja selkeydelle parhaita mahdollisia edellytyksiä. Jos eri ajokieltojen voimassaoloajat asetetaan toisistaan poikkeaviksi, tulee kahden eri ajokiellon ymmärrettävä ja selkeä merkitseminen jokseenkin mahdottomaksi. Esimerkiksi Auransillan eteläpäässä jouduttaisiin sijoittamaan keskustaan ajavalle liikenteelle molemmat alla olevat liikennemerkit lisäkilpineen siten, että molemmat merkit ovat kuljettajan näköpiirissa ennen sillalle ajoa. Liikennemerkkien oikein tulkitseminen autoa samalla ajaen olisi hyvin vaikeaa.

Jos taas läpiajokiellon kieltävä merkki B sijoitettaisiin vasta sillan keskustan puoleiseen päähän, joutuisi liikennemerkkien mukaisesti ajava kuljettaja hankalaan tilanteeseen. Ajettuaan sillan eteläpään ajokieltomerkin A ohitse merkin voimassaoloajan ulkopuolella, kohtaisi hän sillan keskustan puoleisessa päässä läpiajokiellon B, joka voisi estää häntä jatkamasta eteenpäin. Tällöin tunnollisesti liikennesääntöjä noudattavan kuljettajan tulisi tehdä sillan pohjoispäässä U-käännös ja palata sillan yli takaisin. Kieltojärjestelyissä tulee noudattaa periaatetta: Jos kuljettaja on voinut laillisesti ajaa Auransillan yli, tulee hänen aina pystyä jatkamaan laillisesti matkaansa sillan jälkeenkin. Sillan ajokiellolla ja keskustan läpiajokiellolla on oltava sama voimassaoloaika, jotta liikennejärjestelyn selkeys ja ymmärrettävyys ovat edes välttävää tasoa.

Auransillan ajokielto ja keskustan läpiajokielto voivat olla voimassa joko jatkuvasti tai vain osan aikaa. Jatkuvasti voimassa olevien kieltojen etuna on niiden selkeys. Yksi päivittäinen aikaraja on puolestaan selkeämpi kuin useammat päivittäiset aikarajat. Ainoastaan ruuhka-aikoihin rajoittuvat ajokiellot eivät paranna joukkoliikenteen sujuvuutta keskipäivän tunteina, jotka viivetarkasteluiden perusteella ovat joukkoliikenteelle yhtä ongelmallisia kuin ns. ruuhkatunnit. Toisaalta kiellon aikarajoitusten etuna on keskustan henkilöauto saavuttavuuteen koituvien haittojen rajaaminen lyhyemmälle ajanjaksolle.

Kaikissa vaihtoehdoissa muutokset keskustan ajokieltoihin edellyttävät tuekseen tehokasta, monikanavaista viestintää uusista liikennejärjestelyistä. Harkittavaksi tulee myös kieltojen noudattamisen parantamiseksi kieltoalueiden rajan korostaminen ajoradan rakenteellisilla järjestelyillä, esimerkiksi asentamalla yliajettavat reunakivilinjat kieltoalueiden rajalle.

Päätösesitys

Toimivalta merkittävissä liikennejärjestelyissä kuuluu kaupunkiympäristölautakunnalle. Lautakunnalle esitetään, että Auransilta suljetaan kokonaan henkilö-, pakettiauto- ja moottoripyöräliikenteeltä arkisin kello 7 - 17. Keskustan nykyisen läpiajokiellon voimassaoloaika muutetaan samaksi Auransillalle asetettavan ajokiellon kanssa. Sulkemisen vaikutuksia joukkoliikenteelle seurataan samalla menetelmällä kuin on tehty jo vuoden 2019 aikana. Uudet järjestelyt otetaan käyttöön 8.1.2020, jotta muutoksen mahdollisesti aiheuttama alkuhämmennys ei entisestään vaikeuta jouluruuhkatilannetta keskustassa.

Ratkaisu toteuttaa pysäköinnin linjauksissa esitettyä tavoitetta joukkoliikenteen asettamisesta etusijalle keskustan katutilan käytössä. Samoin ratkaisu toteuttaa keskustan kehittämisen kärkihankkeen tavoitetta joukkoliikenteen etuisuuksien ja sujuvuuden vahvistamisesta. Auransillan rauhoittamisesta yksinomaan joukkoliikenteen käyttöön toriparkkityömaan valmistumiseen saakka ovat valtuutettu Petra Peltonen ym. tehneet 23.9.2019 valtuustoaloitteen.

Keskustaan pääsee ajokiellon voimassa olosta huolimatta edelleen hyvin myös henkilöautoilla. Keskustan läpiajokielto poistetaan viikonloppujen ja arki-iltojen osalta kokonaan, joten näinä aikoina henkilöautoilla saa alueella ajaa vapaasti. Läpiajokiellon voimassaollessa pääsee läpiajokieltoalueelle ajamaan edelleen kahdesta suunnasta Linnankatua käyttäen. On todennäköistä, että Fölin bussien aikataulujen parempi pitävyys lisää joukkoliikenteen matkamäärää ja kaupungin saamia lipputuloja. Liikenteen sujuvuutta ja muutoksen vaikutuksia joukkoliikenteeseen seurataan ja tilannetta arvioidaan lautakunnassa uudelleen kesäkuussa 2020.

Oheismateriaali 1               Auransillan sulkeminen ja keskustan viiveet joukkoliikenteen näkökulmasta: lopullinen analyysi. 31.10.2019

Oheismateriaali 2               Aurakadun ja Linnankadun risteyksen liikennemäärälaskentoja

Oheismateriaali 3               Keskustan nykyinen läpiajokieltoalue

Toimialajohtaja Christina Hovi:

Ehdotus        Kaupunkiympäristölautakunta päättää, että Auransillalle asetetaan ajokielto arkisin klo 7-17 muille kuin linja-autoille, takseille, polkupyörille ja kuorma-autoille. Samassa yhteydessä keskustan nykyisen läpiajokiellon voimassaoloaika muutetaan yhteneväiseksi Auransillan ajokiellon voimassaoloajan kanssa. Muutoksen tulevat voimaan 8.1.2020.

Lisäksi lautakunta päättää, että tilannetta arvioidaan uudelleen kesäkuussa 2020.