Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin 9.10.2019:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitus on laatinut 9.10.2019 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Pitkämäen ja Kähärin kaupunginosiin.

Noin 83 % maa-alueesta on kaupungin omistuksessa.

Nykytilanne

Suunnittelualue sijaitsee noin 3,5 kilometriä Kauppatorilta luoteeseen.

Alueen koko on 16,44 ha.

Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta, avointa ja melko tasaista niittymäistä aluetta, jonka reuna-alueita rajaa lehtipuupensaikko, isot lehtipuut ja havupuutaimikot. Alue vaihtuu peltomaisemaksi Vakka-Suomentien jälkeen jatkuen Pitkämäenkadulle saakka. Pitkämäenkadun ja Klinkkerikadun varrella sijaitsee Liike- ja toimisto- sekä teollisuus- ja varastorakennusten tontit. Itäpellontien varrella sijaitseva Asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti ja Satakunnantiehen rajautuva huoltoasematontti kuuluvat myös kaava-alueeseen. Suunnittelualueen pohjois- ja eteläpuolella sijaitsee Kähärin ja Pitkämäen tiiviit pientaloalueet.

Inkilänkadun varrella sijaitsee kaupungin omistamat korttelin 74 Yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten tontit 18 ja 19, joissa toimii Oy Roberts Ab. Klinkkerikadun varrella sijaitsee Varastorakennusten korttelialue TV-1, joka on Kesko Oyj:n omistuksessa. Viereinen K-2 tontti kuuluu Liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen. Pitkämäenkadun varrella on Yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten tontti TTV ja tontti teollisuus- ja asuinrakennuksia varten.

Kaava-alueen pituussuunnassa virtaa avoimena Saukonoja-niminen puro.

Suunnittelutilanne

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004) ja Varsinais-Suomen taajamien, maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2018, määrätty tulemaan voimaan 27.8.2018) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi A.

Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa Naantalin pikatie ja Satakunnantie ovat alueen pääkatuja. Suunnittelualueen läntinen osa liittyy työpaikka-alueeseen (TP), jonne on mahdollista sijoittaa myös seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikö (km-merkintä). Muilta osin suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka sisältää asumisen lisäksi mm. seututeitä pienempiä liikenneväyliä.

Kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Turun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on osoitettu työpaikkojen ja asumisen alueeksi (PAK) ja virkistysalueeksi (V), jossa alueelle saa rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja ja alueelle tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Virkistysalue kuuluu osaksi pääviherverkostoon.

Turun yleiskaavaluonnoksessa 2029 suunnittelualue on merkitty Asuinalueeksi (A), joka sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähipuistot sekä Työpaikka-alueeksi (TP), joka tulee varata monipuolisille työpaikkatoiminnoille. Alueelle on merkitty yhteinen vyöhyke virkistysalueelle (V), ulkoilureitille, pyöräilyn pääverkostolle ja katulinjaukselle Kylänalustanpuistoon ja Pitkämäenpuistoon välillä Satakunnantie ja Pitkämäenkatu. Pyöräilyn pääverkostoreitti on merkitty suunnittelualueella myös Vakka-Suomentielle, Pitkämäenkadulle ja Naantalin pikatielle. Runkobussireitti on merkitty kulkevaksi Vakka-Suomentietä pitkin ja Satakunnantie joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yleiskaavaluonnoksen 25.9.2018 § 387 ja kaupunginhallitus 5.11.2018 § 420.

Alueella on voimassa useita eri asemakaavoja. Näissä asemakaavoissa pääosa alueesta on osoitettu Yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV), katu- ja puistoalueeksi.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kähärin puistotien kaavanmuutos valmistellaan kaupungin aloitteesta.

Pukkilan asemakaavanmuutoksen (kaavatunnus 19/2017, diario 4683-2016) osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa muutettiin 12.9.2018 kaupungin aloitteesta, koska kaupunki näki tarpeelliseksi samassa yhteydessä selvittää läpiajoliikenteelle soveltuvan katuyhteyden toteuttamista Naantalin pikatien ja Satakunnantien väliselle osuudelle. Suunnittelualueeseen lisättiin Pitkämäenpuisto ja Kylänalustanpuisto sekä osia puistojen välisistä katualueista sekä Pitkämäenpuistoon rajautuvat korttelien 74 ja 60 korttelialueet ja osa Satakunnantien katualuetta, Tommilanpuisto sekä kortteli 30. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Pukkilan asemakaavanmuutoksen tavoitteet 18.9.2018.

Tämän jälkeen muutettu Pukkilan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja saatekirje, jossa oli kutsu yleisötilaisuuteen, postitettiin osallisille. Mielipiteet pyydettiin 22.10.2018 mennessä.

Turun kaupunki järjesti 8.10.2018 yleisötilaisuuden Pukkilan asemakaavanmuutosalueesta, johon kuului nyt myös Kähärin puistotien suunnittelualue. Tilaisuudessa keskustelu painottui Pitkämäenpuiston ja Kylänalustanpuiston tärkeään ominaisuuteen mm. virkistysalueena. Esille nostettiin myös läpiajoliikenteen aiheuttamat haittavaikutukset Karjalaiskylän ja Tikkumäen pientaloalueella Satakunnantien ja Naantalin pikatien välisellä osuudella. Uuden katuyhteyden muodostamista sekä kannatettiin että vastustettiin. Pukkilan tehdasalueella järjestettyyn tilaisuuteen osallistui noin 60 henkilöä. Keskustelun pääpaino oli Kähärin puistotien uuden katuyhteyden vaikutuksista lähialueen pientaloasutukseen. Muistio tilaisuudesta on vuorovaikutusraportin liitteenä.

Pukkilan kaavanmuutoksen OAS-vaiheen (pvm 12.9.2018) 35 mielipiteestä 27:ssä käsiteltiin Kähärin puistotien uutta katualuetta.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 29.1.2019 § 41 käsitellessään Pukkilan alueen kaavaluonnosta (pvm 15.1.2019), että luonnos hyväksytään seuraavasti muutettuna:

”- kallioiset ketoalueet merkitään kaavaan erillisenä merkintänä, ja

- kaavoitusta jatketaan kahtena erillisenä kaava-alueena, joista toinen on Pukkilan asuin- ja liikealue (kaavoitussopimusalue) lisättynä Roberts´in tontin laajennuksella ja toinen Kähärin puistotien alue Naantalin pikatieltä alkavine linjauksineen.

Voimassa olevan asemakaavan teollisuuskorttelin (TTV) pohjoisosasta kumotaan asemakaava kapealta alueelta Pukkilan asuin- ja liikealueen kaavoituksen yhteydessä. Kaavaluonnoksessa 15.1.2019 tämä alue on uudisrakentamisen pohjoispuolelle sijoittuvaa katua. Alueen tuleva käyttö ratkaistaan Kähärin puistotien alueen kaavoituksessa.”

Tämän jälkeen kaupunkiympäristölautakunta merkitsi 16.4.2019 § 155 Kähärin puistotien osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja hyväksyi tavoitteet muutettuna siten, että tavoitteiden lause "Kaavanmuutoksella selvitetään alueen liikenneverkon kehittämistarpeita ja läpiajoliikenteelle soveltuvan katuyhteyden toteuttamista Satakunnantien ja Pitkämäenkadun väliselle osuudelle, jonka linjausta jatketaan Naantalin pikatielle saakka Pitkämäen liikekeskuksen asemakaavanmuutoksen yhteydessä (kaavatunnus 33/2006) muotoon "Kaavanmuutoksella selvitetään alueen liikenneverkon kehittämistarpeita. Tavoitteena on myös tutkia Satakunnantien ja Pitkämäenkadun välisen osuuden säilyttämistä puistona ja mahdollista pyöräily- ja kävelyväylää."

Kaavanmuutoksen vireilläolosta tiedotettiin lähettämällä 23.4.2019 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta pyydettiin mielipiteet 27.5.2019 mennessä. Mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 29.5.2019 mennessä 13 kappaletta, joista noin puolet oli asemakaavanmuutosta puoltavia ja puolet vastustavia.

Kähärin puistotietä puoltaneet näkivät tien vähentävän liikennettä nyt vilkkaammin liikennöidyillä lähikaduilla. Vastustaneet näkivät nykyisen tieverkon riittäväksi tai kehittämiskelpoiseksi. Kolmessa mielipiteessä asemakaavanmuutos nähtiin ristiriitaisena olemassa oleviin, ylemmän tason suunnitelmiin ja strategioihin kuten yleiskaavasuunnitelmaan 2029 nähden. Vakka-Suomentien ja Satakunnantien välisellä viheralueella nähtiin useassa mielipiteessä olevan arvokasta, säilyttämistä vaativaa luontoa ja eliöstöä, aktiivista vapaa-ajan virkistyskäyttöä ja jalankulku- ja pyöräliikennettä, joiden edellytyksiä voitaisiin edelleen kehittää.

Huhti-toukokuussa 2019 Pukkilan kaava-alueen maanomistajista Kiinteistö Oy Pitkämäki Perusyhtiö 1 esitti kaupunkisuunnittelulle, että Pukkilan ja Kähärin puistotien välistä kaavarajaa tulisi siirtää etelään päin, siten ettei Pukkilan kaava-alue ulotu mahdollisen Kähärin puistotien katualueelle.

Kaupunkisuunnittelussa päädyttiin arvioinnin jälkeen tekemään kaavarajauksen siirto. Ennen kuin rajan siirto oli teknisesti mahdollista toteuttaa, tuli korttelin 74 tonteille 16, 18, 19 ja 27 tehdä erillinen tonttijaon muutos siten, että muodostetaan uudet tontit 31, 32 ja 33 (74:158, os. Inkilänkatu 1, 3, 4, 5 ja Klinkkerikatu 13) ja nämä liitetään Kähärin puistotien kaava-alueeseen.

Tämän jälkeen päivitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pvm. 10.6.2019).

Tonttijaon laati Turun kiinteistömuodostus ja se on tullut voimaan 15.10.2019.

Kaavoituksen vastaukset tiivistetysti on koottu vuorovaikutusraportin sivulla 8.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Kaavanmuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Naantalin pikatien varren maankäytön kehittäminen, jonka toteutumisen edellytyksenä on alueen liikenneverkon kehittäminen.

Kiinteistön 853-72-20-1 rakennusoikeuden määrä ja kiinteistörajat tarkastellaan kaavanmuutoksella. Tavoitteena on myös korttelialueiden 60 ja 74 käyttötarkoitusmerkintöjen päivittäminen. Satakunnantien varrella sijaitsevan huoltoaseman toiminnot säilyvät ennallaan.

Selvitykset

Liikenteellinen selvitys on valmistunut 19.9.2018. Selvityksen laati Ramboll.

Kähärin puistotien kaavallista tarkastelua varten tarvitaan seuraavat selvitykset:

- luontoselvitys

- meluselvitys

- tärinä- ja painumaselvitys

- rakennettavuusselvitys

Hulevesiselvitystä ei suunnittelualueelle tarvita. Kähärin puistotien linjaus sijoittuu viheralueella olevalle alueelle. Muodostuvien hulevesien määrä on pieni.

Asemakaavanmuutosluonnos

Uuteen muodostuvaan Asuin- ja liikerakennusten kortteliin (AL) on liitetty Kylänalustanpuistosta ja Raunistulantien katualueesta maa-aluetta yhteensä 843 m². Poistuvan Asunto- tai liikekorttelin pinta-alasta muuttuu 188 m² katu- ja puistoalueeksi. Uuden AL-tontin pinta-ala on 2272 m² (tehokkuusluku e = 0,7) ja rakennusoikeuden määrä on 1500 k-m². Tontin koko suurenee nykyisestä 656 m² ja rakennusoikeuden määrä kasvaa 770 k-m². Rakennus on III kerroksinen. Tonttiliittymä osoitetaan Itäpellontielle. Vähintään puolet auto- ja polkupyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (K) rakennusoikeuden määrä pysyy samana. Samoin kerroslukumäärä. Tonttiliittymä sijaitsee Klinkkerikadulla.

Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY.) Teollisuuden laajennukselta edellytetään, ettei toiminta aiheuta ympäristöhäiriöitä.

Liikerakennusten korttelialue (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.

Huoltoaseman korttelialueen (LH) rakennusoikeuden määrä ja kiinteistörajat tarkistetaan. Liikerakennusten sekä huoltoaseman korttelialueiden rakennusoikeuden kokonaismäärä on 21842 k-m².

Saukonoja virtaa vapaana Kähärin puistotien vierellä. Kaavassa muodostuvien viheralueiden pinta-ala on noin 7,43 ha. Katu- ja liikennealueita muodostuu noin 5,26 ha.

Asemakaavaluonnoksessa esitetään varautumista Kähärin puistotien toteuttamiseen. Se on ainoa vaihtoehto, jolla poistetaan läpikulkuliikenteen hakeutuminen alueen asuntokaduille ilman että asukkaiden omaakin liikkumista jouduttaisiin rajoittamaan laajamittaisilla katujen katkaisuilla.

Pitkämäen ja Kähärin liikenneverkon vaihtoehdot

Pitkämäessä ja Kähärissä on lounais-koillis -suuntainen asuntokatujen verkosto. Alueella ei ole asuntokatujen suuntaista kokoojakatua. Tämän vuoksi asuntokaduille ohjautuu myös muuta kuin katujen varren maankäytön synnyttämää liikennettä. Suurimmat liikennemäärät ovat Ruohonpääntiellä ja -kadulla, Vehkaniitynkadulla, Ylitalonkadulla ja Itäpellontiellä.

Vireillä olevat Pitkämäen liikekeskuksen ja Pukkilan asemakaavat tuovat uutta liike- ja asuntorakentamista Naantalin pikatien pohjoispuolelle. Niiden liikenne suuntautuu pääosin Naantalin pikatielle, mutta osa liikenteestä tulee rasittamaan myös Pitkämäen ja Kähärin nykyisiä asuntokatuja, jos alueen katuverkossa ei toteuteta kehittämistoimenpiteitä.

Pukkilan kaavoituksen alkuvaiheessa, kun Kähärin puistotietä tarkasteltiin samassa kaava-alueessa Pukkilan kanssa, arvioitiin Kähärin puistotielle kolmea vaihtoehtoista linjausta. Kaikissa vaihtoehdoissa väli Satakunnantieltä Vakka-Suomentielle oli lähes sama. Katulinjaus kulki nykyisen puistoalueen keskivaiheilla, pääpiirteissään nykyisen asemakaavan mukaisella paikalla.

Kähärin puistotien vaihtoehtoiset linjaukset liikenneselvityksessä:

Vaihtoehdot eroavat toisistaan Vakka-Suomentien länsipuolella. Vaihtoehto 1 kulkee osin nykyisellä puistoalueella ja osin nykyisistä teollisuustonteista erotettavalla alueella Pukkilan kaava-alueen pohjoispuolitse Pitkämäenkadulle saakka. Pitkämäen liikekeskuksen kaava-alueen kautta katuyhteys jatkuisi edelleen Naantalin pikatielle. Vaihtoehdossa 2 linjaus kulkisi Vakka-Suomentieltä länteen ensin samaa linjausta vaihtoehdon 1 kanssa ja sitten Pukkilan kaava-alueen kautta nykyistä Klinkkerikatua Pitkämäenkadulle. Vaihtoehdossa 3 linjaus kulkisi Vakka-Suomentieltä länteen Inkilänkadun ja Klinkkerikadun kautta. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 uutta katuyhteyttä ei ole mahdollista jatkaa Naantalin pikatielle saakka, vaan ajo Naantalin pikatielle tapahtuisi Pitkämäenkatua käyttäen.

Liikenneselvityksen mukaan vaihtoehto 1 muodostaa selkeimmin kokoojakatumaisen yhteyden Naantalin pikatien ja Satakunnantien välille ja on siten suositeltavin vaihtoehto. Vaihtoehto 1 keventää Naantalin pikatien ja Pitkämäenkadun risteyksen kuormitusta parantaen risteyksen toimivuutta. Vaihtoehto 1 vähentää myös eniten asuntokatujen liikennettä. Liikenneselvityksessä suositellaan, että mahdollisuus katuyhteyden toteuttamiseen tulisi säilyttää kaavallisesti, jotta se on mahdollista rakentaa toteuttamistarpeen kasvaessa tulevaisuudessa. Toteuttaminen ei selvityksen mukaan ole todennäköisesti tarpeen ennen vuotta 2030. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 muodostuisi ongelmaksi Pitkämäenkadun eteläpään huono toimivuus Klinkkerikadun ja Naantalin pikatien risteyksissä. Ne toisivat myös läpikulkuliikennettä Pukkilan alueelle. Liikenneselvityksen perusteella luovuttiin Kähärin puistotien linjaamisesta vaihtoehdon 2 tai 3 mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin ja tavoitteiden toteutumisen perusteella kaupunkisuunnittelu päätyi esittämään vaihtoehto 1:tä.

Liikenneselvityksessä tutkittiin myös Kähärin puistotien ja Vakka-Suomentien risteysjärjestelyjä. Selvityksen mukaan sopivin ratkaisu on liikennevalo-ohjattu nelihaaraliittymä. Nelihaaraliittymä on parempi kuin kiertoliittymä jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden, yhteyksien jatkuvuuden ja pienemmän tilantarpeen vuoksi.

Pitkämäen-Kähärin liikenneverkon vaihtoehtona 4 on Kähärin puistotien asemakaavavarauksesta luopuminen, jolloin Pitkämäenpuisto ja Kylänalustanpuisto säilyvät viheralueena. Tällöin jatkossa alueen asuntokaduilla tulee joko sopeutua kasvaviin liikennemääriin (vaihtoehto 4a) tai katkaista nykyiset asuntokadut laaja-alaisesti (vaihtoehto 4b). Yksittäisten katujen katkaisu siirtäisi liikenteen vain viereisille kaduille.

Vaihtoehtoa 4a on tarkasteltu liikenneselvityksessä. Suurinta liikennemäärien kasvu olisi Itäpellontiellä, jonka liikennemäärä kasvaisi vuoteen 2050 mennessä nykyisestä noin 600 ajoneuvosta vuorokaudessa jopa viisin kertaiseksi eli 3000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Liikennemäärät kasvaisivat merkittävästi myös Ylitalonkadulla ja Ruohonpääntiellä ja -kadulla. Läpiajoliikennettä ohjautuisi myös Pukkilan kaava-alueelle.

Vaihtoehdossa 4b nykyisten asuntokatujen katkaiseminen rauhoittaisi kadut yksinomaan katujen varren maankäytön liikenteelle. Ratkaisu pidentäisi asukkaiden ajomatkoja ja kasvattaisi ympäröivien pääkatujen liikennemääriä. Vaihtoehto 4b on asumisviihtyvyyden kannalta paras vaihtoehto, mutta sekä alueen oman liikkumisen että ulkoisen liikenteen sujuvuuden kannalta vaihtoehtoa 1 selvästi huonompi. Tämän vuoksi asemakaavaluonnoksessa esitetään varautumista Kähärin puistotien toteuttamiseen.

Kähärin puistotien asemakaavaluonnoksen mukainen katualue mahdollistaa Kähärin puistotien toteuttamisen oheismateriaalina olevan liikennesuunnitelmaluonnoksen mukaisesti. Kähärin puistotie tulisi olemaan 1+1-kaistainen kokoojakatu, jonka ajoradan leveys on 7 metriä. Linjauksessa on pyritty siihen, että ajonopeudet eivät kasva liian suuriksi eikä kadulla ole pitkiä suoria katuosuuksia. Katualue sijoittuu Saukonojan eteläpuolelle siten, ettei katu aiheuta muutostarpeita Saukonojaan.

Vakka-Suomentiestä länteen päin katu sijoittuu osin tonteille, joilla Roberts Oy nykyisin toimii. Tämä mahdollistaa Saukonojan säilymisen myös ko. kohdalla nykytilassaan. Maaperän takia uudelle kadulle joudutaan tekemään pohjanvahvistuksia.

Tommilankadun risteykseen ja Pitkämäenkadun risteykseen esitetään kiertoliittymiä, jotka osaltaan hillitsevät ajonopeuksia. Pitkämäenkadun ja Klinkkerikadun risteykseen on myös tulossa kiertoliittymä. Pitkämäenkadun ja Vehkaniitunkadun risteys on nykyisin liikenneturvallisuuden kannalta haasteellinen erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tilanteen parantamiseksi Vehkaniitunkatu esitetään katkaistavaksi läheltä Pitkämäenkatua, jotta asuntoalueen läpiajoa saadaan vähennettyä ja risteyksen turvallisuutta parannettua. Kähärin puistotieltä tulee olemaan uusi katuyhteys Vehkaniitunkadulle. Untolankadulta Kähärin puistotielle esitetään uutta katuyhteyttä (Kylänalustankuja), jotta Vakka-Suomentien linja-autopysäkit saadaan sijoitettua lähelle nelihaararisteystä.

Pukkilan kaava-alueelta tulisi myös katuyhteys Kähärin puistotielle.

Jalankulku- ja pyöräteihin panostetaan kaava-alueella. Kähärin puistotien eteläpuolelle esitetään Satakunnantieltä Pitkämäenkadulle ajoradasta välikaistalla erotettua jalankulku- ja pyörätietä. Satakunnantien ja Vakka-Suomentien välillä välikaista on mahdollista tehdä leveänä. Ylitalonkadulta Itäpellontielle olevan pohjois-etelä -suuntaisen jalankulku- ja pyöräyhteyden kohdalle tulee ajonopeuksia hidastavat sivusiirtymät. Vakka-Suomentien ja Kähärin puistotien risteykseen on suunniteltu nelihaararisteys, jossa on erilliset vasemmalle kääntymiskaistat. Risteykseen tulisi liikennevalo-ohjaus, joka parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kadunylittämisen turvallisuutta.

Vaihtoehdoissa 4a ja 4b, joissa Kähärin puistotien toteuttamismahdollisuus poistettaisiin, voitaisiin alueelle toteuttaa erillinen jalankulku- ja pyörätie.

Asemakaavan vaikutukset

Uuden auto-, jalankulku- ja polkupyöräliikenneyhteyden muodostuminen Satakunnankadun ja Pitkämäenkadun välille on merkittävä muutos niin kaupunkikuvallisesti kuin toiminnallisestikin. Viheralueiden määrä vähenee ja vastaavasti katualueiden määrä kasvaa. Ratkaisu toisaalta vaikuttaa myönteisesti vähentäen asuntokaduille ohjautuvan läpiajoliikenteen määrää Ruohonpääntiellä ja -kadulla, Vehkaniitynkadulla, Ylitalonkadulla ja Itäpellontiellä.

Kähärin puistotien infran kaavaluonnosvaiheen kustannusarvio on noin 15 M€.

Liite 1Luonnoskartta Kähärin puistotie pvm 9.10.2019

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet Pukkilan asemakaavanmuutoksen yhteydessä (heinäkuu 2017 - tammikuu 2019)

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet huhti- ja toukokuussa 2019

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 9.10.2019

Oheismateriaali 4Kähärin puistotien alustava liikennesuunnitelmaluonnos 18.9.2019

Oheismateriaali 5Naantalin pikatien ja Satakunnantien yhdistävän kadun liikenneselvitys, Ramboll Finland Oy 19.9.2018

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 9.10.2019 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Kähärin puistotie pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 22.10.2019 § 414.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 5.11.2019 § 419.

Oheismateriaali 6Mielipide Kähärin puistotien kaavan valmistelusta

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että Kähärin puistotien jatke voidaan myöhemmin ohjata Alikyläntielle ja liittymän siirtoa pohjoisempaan tutkitaan.

Päätös asiassa syntyi äänin 9-0, 4 tyhjää.

Päätös asiassa syntyi kolmen äänestyksen jälkeen.

1.äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Ilvessalon Sandelinin kannattamana tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen välillä:

”Kaupunkiympäristölautakunta päättää palauttaa asian valmisteluun siten, että kaavaluonnos valmistellaan vaihtoehdon 4b mukaan, joka ei sisällä Kähärin puistotietä ja jossa autojen läpiajo asuinalueilta katkaistaan.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Lindell, Euro, Mustonen ja Manni.

Asian palauttamisen puolesta äänestivät Ilvessalon ja Sandelinin lisäksi Lähteenmäki, Laukkanen ja van Ooik.

Muurinen äänesti tyhjää.

Asian käsittely jatkui äänin 7-5, 1 tyhjä.

2.äänestys

Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain Mannin Mustosen kannattamana tekemä muutosehdotus ja Ilvessalon Lähteenmäen kannattamana tekemä muutosehdotus.

Mannin muutosehdotus:

”Lautakunta hyväksyy luonnoksen asemakaavaehdotuksen pohjaksi siten, että kadun jatke voidaan myöhemmin ohjata Alikyläntielle ja liittymän siirtoa pohjoisempaan tutkitaan.”

Ilvessalon muutosehdotus:

”Kaavaehdotus valmistellaan vaihtoehdon 4b mukaan, joka ei sisällä Kähärin puistotietä ja jossa autojen läpiajo asuinalueilta katkaistaan.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Mannin Mustosen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Hellsten, Lintunen, Anttila, Lindell ja Euro.

Ilvessalon Lähteenmäen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sandelin, Laukkanen ja van Ooik.

Muurinen äänesti tyhjää.

Mannin Mustosen kannattamana tekemä muutosehdotus tuli tässä vaiheessa päätökseksi äänin 7-5, 1 tyhjä.

3.äänestys

Kolmannessa äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja toisessa äänestyksessä voittanut Mannin Mustosen kannattamana tekemä muutosehdotus.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Mannin Mustosen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, van Ooik, Lindell ja Euro.

Sandelin, Lähteenmäki, Laukkanen ja Ilvessalo äänestivät tyhjää.

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 9-0, 4 tyhjää.

Mannin muutosehdotuksen perustelut:

”Muutoksen perusteluna on mm. se, että näin vältettäisiin raskas liittymäinvestointi Pukkilantien ja Naantalin pikatien risteykseen."

Ilvessalon palautus- ja muutosehdotuksen perustelut:

”Esitetty vaihtoehtoon 1 perustuva kaavaluonnos ei toteuta Turun kaupunginvaltuuston yksimielisesti päättämää tavoitetta vähentää autoilun osuutta ja kasvattaa kestävien kulkumuotojen osuutta 66 prosenttiin vuonna 2029. 15 miljoonan hintaiseksi arvioituun Kähärin puistotiehen perustuva ratkaisu on viheralueelle, luontoarvoille ja asukasviihtyisyydelle haitallinen ja estää muiden ratkaisujen pohjalta etenemisen.”

Asian esitteli kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.