Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin 10.10.2019:

Kaavoitus on laatinut 13.3.2019 päivätyn ja 10.10.2019 lausuntojen perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen.

Asemakaavan kuvaus

Ehdotus on laadittu aloitteentekijän viitesuunnitelman pohjalta, joka on päivätty 4.1.2018.

Uuteen muodostuvaan asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK) on liitetty Riihipelto-nimisestä puistosta noin 620 m². Uuden muodostuvan tontin koko on 1769 m² (tehokkuusluku e = 0,6) ja rakennusoikeuden määrä on 1050 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy alueella 770 k-m².

Kaava mahdollistaa kolmikerroksisen kerrostalon rakentamisen. Uudisrakennuksen suunta on sama Simolankadun varren pientalojen kanssa.

Tonttiliittymä kaava-alueelle muodostuu Simolankadulta.

Autopaikkoja rakennetaan 11 autopaikkaa asuntoja varten (1 ap/100 k-m²) sekä vierasautopaikkoja 1 ap/15 as. Polkupyörien säilytyspaikkoja tulee varata 2 pp/ asunto.

Riihipellon puistoalueella sijaitsee tontin 4 jätevesiviemärilinja, joka ehdotuskaavassa kuuluu korttelialueeseen, josta se tulee siirrettäväksi pois. Siirrosta koituvat kustannukset maksaa rakennushankkeen omistaja.

Nykytilannetta, kaavan tavoitteita, vaikutuksia ja sisältöä sekä kaavaprosessia kuvataan kaavaselostuksessa.

Kaavaprosessin vaiheet

Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön 853-11-29-4 omistaja Kansallis-yhtiöt Oy.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 22.11.2016 § 295 ja kaava kuulutettiin vireille 26.11.2016.

Mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin 30.12.2016 mennessä. Mielipiteitä saatiin 10 kpl. Ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa jätettiin yksi mielipide.

Alustavia maankäyttöluonnoksia esiteltiin 26.4.2017 asukastilaisuudessa, joka pidettiin Nummen kirjastossa. Paikalle saapui noin kymmenen henkilöä.

Tulleissa mielipiteissä vastustetaan kerrostalon rakentamista mahdollistavaa asemakaavaa ja esitetään, että rakentaminen tulisi tapahtua voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Simolankadun liikenteen kasvavasta lisääntymisestä on myös esitetty huolestuneisuutta, koska alueella liikkuu paljon koululaisia ja pyöräilijöitä.

6.6.2017 päivätyssä asemakaavanmuutosluonnoksessa omakotitonttiin esitettiin liitettäväksi noin 1549 m² puistoaluetta ja muodostuvalle kerrostalotontille oli sijoitettu kolmikerroksinen 1300 k-m² kokoinen asuinkerrostalo.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 22.8.2017 § 239 palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin nykyiselle tontille ja mahdollisimman suuri osa Riihipeltoa säilytetään puistona.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 10.4.2018 (§ 167), 27.2.2018 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen Simolankatu 37 pohjaksi. Ennen päätöstä suoritettiin katselmus kaava-alueella 10.4.2018.

Luonnoksen pohjalta valmisteltiin asemakaavaehdotus, joka vietiin viranomaisten lausuntokierrokselle, samalla se asetettiin julkisesti nähtäville 1 - 30.4.2019. Muistutuksia saapui 3 kpl.

Lausuntoja saatiin yhteensä neljä. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos / Riskienhallinnan palvelualue lausui, että rakennusten välinen etäisyys tulisi olla vähintään kahdeksan metriä. ELY-keskuksella ei ollut lausuttavaa. Turun Vesihuolto Oy huomautti, että Riihimäenkujan päässä olevien talojen tonttiviemäri kulkee kaava-alueen läpi. Mikäli tonttiviemäriä täytyy siirtää, tulee kiinteistön omistajien sopia siirrosta keskenään. Turun Vesihuolto ei laajenna omaa verkostoaan alueella. Vapaa-aikatoimiala / Turun Museokeskus lausui, että Riihipellon puistoalueella on ollut Isopelto-niminen muinaisjäännös, joka on poistettu muinaisjäännösrekisteristä vuonna 2013, koska se on todettu tuhoutuneeksi. Omakotitontilla on vuonna 1952 rakennettu asuinrakennus, jota ei ole todettu kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittäväksi.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen lausunnon johdosta kaavan rakennusalaa on siirretty tontin itäreunassa sen verran, että 8 metrin etäisyys tontilla 20 sijaitsevaan Ylioppilaskylän asuinkerrostaloon täyttyy.  

Lausuntojen perusteella tehdyn vähäisen muutoksen johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Lausunnot ja muistutukset vastineineen on kuvattu tarkemmin vuorovaikutusraportissa (selostuksen liite 4).

Seuraava vaihe

Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, kun tarvittavat maankäyttösopimukset kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä on allekirjoitettu.

Asemakaavan toteuttamiseksi ei tarvita muutoksia olemassa olevaan infraan.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Kartta Simolankatu 37

Oheismateriaali 1Selostus Simolankatu 37

Oheismateriaali 2Tilastolomake Simolankatu 37

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 10.10.2019

Oheismateriaali 4Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 5Nummenmäen Pientalot ry:n muistutus 20.4.2019

Oheismateriaali 632:n yksityishenkilön allekirjoittama muistutus 29.4.2019

Oheismateriaali 7Nummenpakanseura ry:n muistutus 15.5.2019

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 13.3.2019 päivätty ja 10.10.2019 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Simolankatu 37 esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako ja tonttijaonmuutos: NUMMI-29-21.

PäätösEhdotus hyväksyttiin äänin 11-2.

Päätös asiassa syntyi kahden äänestyksen jälkeen.

1.äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän palautusehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Rantanen, Mustonen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Asian käsittely jatkui äänin 11-2.

2.äänestys

Toisessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän hylkäysehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Rantanen, Mustonen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin hylkäysehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus tuli päätökseksi äänin 11-2.

Sandelinin palautus- ja hylkäysehdotuksen perustelut:

"Riihipellonpuisto säilytetään rakentamattomana puistona ja uudisrakentamisen tehokkuuden tulee noudattaa Simolankadun olemassa olevaa rakentamista."