Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta35317.09.20199

15246-2018 (10 02 03)

Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma

Tiivistelmä:

Kaupunkiympäristölautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelman hyväksymistä alueen asemakaavoituksen pohjaksi.

Kylk § 353

Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen, Urbanity Oy, Pekka Saarinen 9.9.2019:

Taustalla on Senaatti-kiinteistöjen aloitteen pohjalta Heikkilän kasarmialueelle käynnistetty asemakaavanmuutos. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet 29.1.2019 § 56.

Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma laaditaan Senaatti-kiinteistöjen aloitteesta. Alue on suurimmaksi osaksi Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, ja Puolustusvoimat on alueella vuokralla.

Suunnittelualueen koko on 67 ha, josta osa aluetta jää edelleen Puolustusvoimien alueeksi.

Koska kyseessä on iso alue, jonka toteuttaminen kestää kymmeniä vuosia ja tulee etenemään vaiheittain, on tarkoituksenmukaista laatia alueelle pienialaisempia asemakaavoja. Tällöin voidaan paremmin varmistua kaavojen toteuttamiskelpoisuudesta ja investointien oikea-aikaisesta ajoittamisesta. Näiden asemakaavojen pohjaksi laaditaan Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma, mikä on näin laajassa kokonaisuudessa sekä tarpeellista että kaavaehdotusta kevyempi tapa ohjata kaupunginosan suunnittelua.

Suunnittelualue

Suunnittelualue on tunnettu yleisesti Heikkilän kasarmialueena. Suunnittelualueella on useita Puolustusvoimien eri toimintojen käytössä olleita ja olevia rakennuksia, sekä luonnontilaista ja osin rakennettua ympäristöä. Heikkilän kasarmialue liittyy aluerakenteellisesti Majakkarannan, Vähäheikkilän ja Puistomäen muodostaman aluevyöhykkeen keskelle.

Heikkilän kasarmialue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.

Kumppanuus

Turun kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja suunnittelua koordinoiva Urbanity Oy ovat yhteistyössä tanskalaisen Gehl Architects ja suomalaisen AJAK arkkitehtitoimiston kanssa laatineet Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelman.

Vuorovaikutus

Heikkilän kasarmialueen asemakaavanmuutoksen aloituskokous viranomaisille pidettiin 29.1.2019.

Vuorovaikutus hankkeessa on ollut laajaa ja monipuolista.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille 14.2.2019. OAS-vaiheessa kirjallisesti tuli 15 mielipidettä.

Keskustelutilaisuuteen 28.2.2019 Braheskolanissa osallistui noin 130 asukasta ja alueen suunnittelusta kiinnostunutta. Mielipiteissä ja keskusteluissa puhutti mm. rakentamisen tehokkuus, liikenne, palvelut, luonnon säilyminen ja rantareitin mahdollistaminen.

Mapita Oy:n karttakysely toteutettiin internetissä, ja se oli avoinna 30.1.- 10.3.2019. Kyselyyn vastasi 294 henkilöä, jotka merkitsivät kartalle yhteensä 1704 paikkaa ja reittiä.

Vastaajat merkitsivät alueelle eniten rakennuspaikkoja matalalle kerrostalovaltaiselle rakentamiselle. Eniten pientalovaltaista rakentamista esitettiin Puistomäen pientaloalueen viereen, ja korkeaa rakentamista suunnittelualueen länsi- ja pohjoisreunoille. Osittain vastaajien kommentit olivat ristiriitaisia, sillä toiset toivoivat mieluummin pientalovaltaista rakentamista, kun taas toiset esittivät, että alueelle pitäisi rakentaa tehokkaammin ja korkeammin.

Vastaajien kartalle merkitsemät ehdotukset olivat hyvin samankaltaisia kuin kasarmialueen alustavasti kehitettäväksi hahmotellut kohteet. Vastaajat jättivät keskenään ristiriitaisia kommentteja eniten liittyen rakentamisen paikkoihin, rakentamisen tyyliin ja viheralueisiin.

Myös Hirvensalon puistotien reuna keräsi ristiriitaisia ajatuksia: toiset toivoivat tien viereen moderneja korkeita kerrostaloja, ja toiset toivoivat, että tien vieressä säilytetään viherkaistale.

Uusille palveluille sopivia paikkoja merkittiin eniten alueen pohjoisreunaan, jonne keskittyi eniten ehdotuksia erilaisten kaupallisten palveluiden kuten ruokakauppojen ja erikoisliikkeiden sekä liikuntapalveluiden sijainniksi. Kasarmirakennuksia toivottiin julkiseen käyttöön esimerkiksi kahvila- ja ravintolapalveluille. Myös rantaan ehdotettiin kahviloita ja ravintoloita sekä uimarantaa ja venepalveluita. Muita ideoita olivat esimerkiksi vanhusten hoitokoti ja vuokrattavat työtilat.

Virkistyksen paikkoja koskevat merkinnät keskittyivät tiheimmin urheilukentän ympäristöön ja rantaan sekä Uittamonpuistoon. Hiljaisia luonnontilaisia paikkoja merkittiin eniten, erityisesti Uittamonpuistoon, rantaan ja Hirvensalon puistotien viereiselle metsäkaistaleelle. Nämä merkinnät olivat osittain ristiriitaisia rakennettuja puistoja koskevien toiveiden kanssa. Liikuntamahdollisuuksia toivottiin erityisesti urheilukentän ympäristöön mutta myös rantaan.

Kysyttäessä tulevaisuuden reiteistä alueella vastaajat piirsivät eniten jalan ja pyörällä kuljettavia reittejä, ja ne painottuivat selkeimmin rantaan. Rantareitin toivottiin jatkuvan yhtenäisenä Majakkarannan ja Katariinan suuntiin. Julkisella liikenteellä ja autolla kuljettavia reittejä ehdotettiin tiheimmin aluetta halkovina yhteyksinä esimerkiksi Rykmentintietä pitkin sekä käännyttäessä Hirvensalon puistotieltä.

Alueelle saapumisessa toivottiin hyödynnettävän jo olemassa olevia risteyksiä ja tieyhteyksiä. Toisaalta kommenteissa kuvastui myös huoli liikennejärjestelmän kestävyydestä asukasmäärän kasvaessa alueella: liikenteen sujuvuuteen ja vaaratilanteiden ehkäisyyn toivottiin kiinnitettävän erityistä huomiota. Risteyskohtiin ehdotettiin esimerkiksi liikenneympyröitä ja liikennevaloja, ja eri kulkumuodoille toivottiin parempaa erottelua toisistaan.

Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelmassa on otettu huomioon vuorovaikutuksen kautta tulleet mielipiteet ja ehdotukset.

Maankäytön yleissuunnitelma

Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelman ja kaavoituksen tavoitteena on rakentaa Pihlajaniemen alueelle ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi vetovoimainen, merellinen ja urbaani kaupunginosa vähintään 5000 asukkaalle. Alueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kasarmirakennukset, luonnonympäristö sekä merenranta luovat hyvät edellytykset viihtyisän ja omaleimaisen asuinalueen toteuttamiselle.

Lähtökohtana on ollut hyvän kaupunkielämän ja ympäristön määrittely. Ensimmäiseksi hahmoteltiin alueen yhteisiä ulkotiloja ja niissä tapahtuvaa toimintaa sekä helppoa liikkumista alueella. Seuraavaksi pohdittiin, miten rakennukset tukisivat viihtyisän kaupunkiympäristön muodostumista parhaiten. Lopputulos on rakentamisen kannalta kaupunkimaisen tiivis, mutta samalla luonto on vahvasti läsnä.

Ilmastotavoitteet, saavutettavuus ja kulkuyhteydet

Alueen kehittämisellä tavoitellaan kaupungin ilmastotavoitteiden toteuttamista, erityisesti kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattamista ja kustannustehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen tukemista. Ilmastotavoitteet on hyväksytty valtuustossa 11.6.2018. Suunnittelualue tukeutuu vuonna 2021 toteutettavaksi esitettävän bussien runkolinjaston reitistöön. Alue on myös hyvin saavutettavissa pyörällä n. 15 minuutissa Kauppatorilta.

Alueen sisällä on painotettu hyvää ja turvallista liikkumisympäristöä niin jalan kuin pyörällä. Kaupat ja bussipysäkit on suunniteltu osaksi luontevia kävelyreittejä ja keskustaan on mahdollista pyöräillä nopeasti. Pihlajaniemen kaupalliset palvelut ovat saavutettavissa kätevästi kävellen myös viereisiltä alueilta.

Korttelialueet

Rakentaminen Pihlajaniemessä perustuu uudenlaiseen monipolviseen umpikorttelirakenteeseen, jollaista ei olla Suomessa juurikaan totuttu näkemään. Korttelialueet muodostuvat erikorkuisista rakennuksista, rakennusten korkeudet vaihtelevat lähtökohtaisesti kahdesta kahdeksaan, jolloin pystytään hyödyntämään auringon valoa maksimaalisesti ja samalla luomaan tuulilta suojaisia sisäpihoja. Korttelin yksittäiset talot voivat vaihdella arkkitehtuurinsa ja kokonsa puolesta merkittävästi toisistaan. Näin mahdollistetaan elävä ja vaihteleva kaupunkikuva ja samalla voidaan vastata erilaisten asuntojen tarpeeseen joustavasti. Uudenlainen korttelirakenne luo ympärilleen myös miellyttävää ja mielenkiintoista yhteistä katutilaa, kun rakennusten maantasokerrokset avautuvat siihen, luoden asuntoihin myös tarvittavan oman reviirin.

Tavoitteena on kehittää kaupunkia sosiaalisesti kestävästi, mikä saavutetaan asuntotuotannon monipuolisuudella. Valmisteilla olevan asunto- ja maapolitiikan periaatteet tullaan ottamaan suunnittelussa huomioon.

Puistot, hulevedet ja ranta

Pihlajaniemen luonto ja maastonmuodot ovat luoneet hyvät edellytykset viheralueiden ja julkisten tilojen suunnittelulle. Alueen alavuus ja tulvariski ja hulevedet on käännetty vahvuudeksi muodostamalla alueen keskelle lammista ja purosta muodostuva puistovyöhyke, joka samalla toimii keskeisenä reittinä alueen halki meren rantaan saakka. Kallioiset metsäkukkulat on rauhoitettu rakentamiselta samoin kuin ranta-alueet, joista muodostuu varmasti laajemminkin turkulaisia puoleensa vetävä viheralue, varsinkin jos rantareitti Majakkarannasta asti toteutuu.

Palvelut

Pihlajaniemen lähialueen kouluissa ja päiväkodeissa ei ole kapasiteettia palvelemaan 5000 asukkaan tarpeita, joten alustavasti on ehdotettu päiväkotia ja noin kaksisarjaista alakoulua Rykmentintien eteläpuolelle.

Kaupallisille palveluille ehdotetaan pääasiassa sijaintia Vähäheikkiläntien ja Hirvensalon puistotien risteyksestä, osittain myös Hirvensalon puistotien varrelta. Ranta-alueelle ehdotetaan mm. kahviloita ja ravintoloita sekä uimarantaa ja venepalveluita.

Puolustusvoimien alue ja rantareitti

Puolustusvoimilla tulee olemaan toimintaa Pihlajaniemessä jatkossakin. Suunnitelmassa tämä on huomioitu jättämällä väljyyttä puolustusvoimien käyttämän alueen ja uuden asuinalueen väliin. Alueen vehreyden ja esimerkiksi lepakkojen kannalta tämä on myönteinen asia. Heikkilän kasarmialueella työskentelevät tuovat myös eloa alueelle sekä edesauttavat palvelujen syntymistä. Kääntöpuolena voidaan pitää asukaskyselyssäkin paljon toivotun rantareitin katkeamista sotilasalueen kohdalla. Reitin jatkuvuus voidaan kuitenkin turvata kiertämällä sotilasalue. 

Laaditut selvitykset

Kaava-alueeseen liittyen on laadittu mm. seuraavia selvityksiä: luontoselvityksiä, maaperäselvityksiä, rakennettavuusselvityksiä, maaperän laatututkimuksia, rakennusten dokumentointiselvityksiä ja rakennushistoriallinen selvitys.

Luontoselvityksen päivitys 6.9.2019 (Pöyry Finland Oy)

Aiempia vuoden 2003 ja vuoden 2017 luontoselvityksiä on päivitetty keväällä ja kesällä 2019 (Pöyry Finland Oy). Lepakko- ja hyönteisselvitykset jatkuvat syyskuulle, ja lopullinen raportti valmistuu 31.10.2019.

Syvänkallio on valtakunnallisesti tärkeä lepakkojen talvehtimisluola. Alustavien suunnitelmien mukaan rakentaminen sijoittuu alueen länsiosaan. Syvänkallion alueelle tai sen lähiympäristöön kaakkoisosaan ei ole tulossa lisärakentamista. Kalliot säilytetään rakentamisen ulkopuolella. Kallioilla sijaitsee paikallisesti arvokkaita luontotyyppejä. Ranta osoitetaan virkistyskäyttöön.

Tässä vaiheessa käytössä olevien luontoselvitystulosten perusteella suunnitellulle maankäytölle ei ole esteitä. Arvokkaimmat luontoalueet säilyvät rakentamattomina. Välillisiä vaikutuksia voi tulla valaistuksen ja vesitalouden muutoksista ja virkistyskäytön lisääntymisestä. Ne arvioidaan kaavoituksen aikana.

Rakennushistoriallinen selvitys 12.6.2019 (LPR-arkkitehdit Oy)

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Museovirasto ja Turun Museokeskus ovat yhteisesti todenneet, että RHS-selvitys on asemakaavan laadintaan ja valmisteluun riittävä sekä antaa lähtökohtaisesti asemakaavatasoon riittävät tiedot.

Heikkilän kasarmialue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).

Heikkilän kasarmialueen rakennuksista suurin osa on kuitenkin jäämässä Puolustusvoimien alueelle. Kaavoituksen yhteydessä tullaan tarkastelemaan kuitenkin, että valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteet ja RKY-alueen arvot säilyvät.

Alustava liikenneselvitys 22.8.2019 (WSP Oy)

Pihlajaniemen alueen maankäytön kehittämiseen liittyvä Alustava liikenneselvitys on laadittu yleissuunnitelmaa ja kaavoitusta varten. Liikenneselvityksessä on tutkittu Pihlajaniemen alueen kytkeytyminen Turun tie- ja katuverkkoon, joukkoliikennelinjastoon sekä pyöräliikenne- ja jalankulkuverkkoon. Lisäksi työssä selvitetään Pihlajaniemen alueen sisäisiä liikennejärjestelyitä. Työssä on arvioitu alueen kehittymisen vaikutukset henkilöautoliikenteen määriin ja läheisen katuverkon toimivuuteen sekä mahdolliset toimenpidetarpeet läheisellä pääkatuverkolla. Pihlajaniemen alueen liittymät katuverkkoon Vähäheikkiläntielle ja Hirvensalon puistotielle on tutkittu liikenteen simulointimallilla. Tarkastelutilanteena on vuoden 2030 ennuste, jossa Pihlajaniemen sekä Hirvensalon maankäyttö kasvuennusteen mukaisesti on oletettu toteutuneeksi kokonaan. Uittamon silta ja Hirvensalon suunnan raitiotie eivät ole toteutuneet. Pihlajaniemen alueen rakentuminen täydessä laajuudessa vuoteen 2030 mennessä ei välttämättä ole mahdollista, vaan rakentaminen jatkuu todennäköisesti vielä vuoden 2030 jälkeen. Vuoden 2030 ennuste kuvaa kuitenkin Pihlajaniemen liikenteen suhteen maankäytön lopputilannetta ja sitä on käytetty liikennejärjestelyjen suunnittelussa ja tilanvarausten arvioinnissa mitoitustilanteena.

Aamuruuhkassa riittävä välityskyky on vielä saavutettavissa tarkastelluin järjestelyin, mutta iltaruuhkassa erityisesti Vähäheikkiläntie jonoutuu. Autoliikenteen toimivuuden kannalta ensisijaisia toimenpiteitä ovat autoliikenteen kasvun hillitseminen kaupungin liikennepoliittisten tavoitteiden mukaan koko katuverkolla sekä Pihlajaniemen alueen kannalta erityisesti Vähäheikkiläntie Hirvensalo -suunnalla.

Maankäyttösopimus 

Kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimuksia. Maankäyttösopimuksissa sovitaan maanomistajien osallistumisesta yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Seuraava vaihe

Maankäytön yleissuunnitelma luo pohjan alueen asemakaavoitukselle. Ennen ensimmäisen asemakaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyä selvitetään alueen yleisten alueiden alustavia rakentamiskustannuksia, alueen kaavataloutta ja vaiheistusta. Tavoitteena on ensimmäisen asemakaavaluonnoksen lautakuntakäsittely 10.12.2019.

Liite 1Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma 6.9.2019

Laaditut selvitykset ja raportit: www.turku.fi/kaavahaku.fi

Hakusanana sekä Pihlajaniemi että Heikkilän kasarmialue:

KYLK 17.9.2019 esitys, Urbanity Oy

Pihlajaniemi visio Gehl Architects 11.9.2019

Alustava vuorovaikutusraportti 11.9.2019

Alustava luontoselvityksen päivitys 6.9.2019 (Pöyry Finland Oy)

Liikenneselvitys, luonnos 22.8.2019 (WSP Oy)

Rakennushistoriallinen selvitys 12.6.2019 (LPR-Arkkitehdit Oy)

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 6.9.2019 päivätty Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma hyväksytään alueen asemakaavoituksen pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.


Liitteet:

Kylk § 353
Liite 1:Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma 6.9.2019