Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta34603.09.20194
Kaupunkiympäristölautakunta35417.09.20193

4157-2013 (613, 627)

Asemakaavanmuutosluonnos; Kärsämäen urheilupuisto, Kaerla, Kärsämäki (os. Kaerlantie, Pulmussuonkatu 69-71, Savonkedonkatu 7 ja Paltankatu 2) (22/2013)

Tiivistelmä:

Asemakaavanmuutosalueeseen kuuluu kolme kokonaisuutta: 1) Pallivahan seurakuntakeskuksen osalta esitetään kaksi vaihtoehtoa: toisessa nykyinen seurakuntakeskus suojellaan ja toisessa sen tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja. 2) Osoitteessa Savonkedonkatu 7 sijaitsevan tontin asemakaava muutetaan rakennuskannan uudistamista varten ja rakennusoikeutta lisätään. 3) Kärsämäen urheilupuisto säilyy urheilukäytössä. Alueen kaavamerkintöihin tehdään vähäisiä tarkennuksia.

Kylk § 346

Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehdit Satu Tiainen ja Thomas Hagström 26.8.2019:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitus on laatinut 26.8.2019 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Nykytilanne ja alustavat tavoitteet

Asemakaavanmuutos laaditaan Kärsämäen kaupunginosaan urheilupuiston alueelle, korttelin 74 tontille 2 ja osille Kaerlantiestä, Paltankadusta ja Pallivahanmäen puistoalueesta sekä Kaerlan kaupunginosan korttelin 17 tontille 29.

Urheilupuisto

Urheilupuisto on nimensä mukaisesti urheilukenttäkäytössä. Puiston suorituspaikat ovat juoksusuoraa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Peruskorjaustarpeet liittyvät lähinnä oheisrakenteisiin: pysäköintialue tulisi peruskorjata ja uusi pukusuoja tulisi rakentaa isolle kentälle. Kaupungin tavoitteena on kehittää Kärsämäen urheilukenttää. Alun perin kaupungin tavoitteena oli myös osoittaa täydennysrakentamista kentän eteläosaan.

Savonkedonkatu 7

Savonkedonkatu 7:ssä on TVT Asunnot Oy:n omistamia, peruskorjauksen tarpeessa olevia kolmekerroksisia kerrostaloja. TVT Asunnot Oy:n tavoitteena on uudistaa tontin 17.-29 rakennuskanta vastaamaan paremmin TVT:n asukkaiden tarpeita ja toiveita.

Pallivahan seurakuntakeskus

Paltankatu 2:ssa sijaitsee arkkitehti, professori Pekka Pitkäsen suunnittelema Pallivahan seurakuntakeskus, joka vihittiin käyttöön vuonna 1968. Rakennukseen on tehty muutoksia ja korjauksia 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla, muun muassa uusittu julkisivumuurausta ja vaihdettu ikkunarakenteita. Seurakuntakeskus on ollut tyhjillään sisäilma- ja kosteusongelmien vuoksi vuodesta 2016 lähtien.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä haluaa rakennuksessa todettujen mittavien kosteus- ja homevaurioiden takia purkaa seurakuntakeskuksen ja rakentaa asuinkerrostaloja sen tilalle. Turun museokeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus eivät puolla rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaan Pallivahan seurakuntakeskuksen purkamista. Seurakuntayhtymä haki rakennukselle purkulupaa vuonna 2017, mutta silloin lupaa purkamiseen ei annettu.

Suunnittelutilanne

Maankäytön suunnittelua alueella ohjaa Turun yleiskaava 2020 (tullut voimaan 29.5.2004). Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta AP ja virkistykseen tarkoitettua alueen osaa. Alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Pallivahan seurakuntakeskus on yleiskaavan suojelukohde.

30.7.1959 voimaan tulleessa asemakaavassa 4/1959 Kärsämäen urheilupuisto on merkitty puistoalueeksi, jonka käyttötarkoitus on urheilu (Pur). Samassa kaavassa Pallivahan seurakuntakeskuksen tontti on osoitettu tonttialaksi yleistä rakennusta tai yleisiä rakennuksia varten (YII1). Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 1/2 tontin pinta-alasta ja kerrosluku enintään 2.

19.1.1974 voimaan tulleessa kaavassa 33/1971 Kaerlantien ja Savonkedonkadun välinen alue on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kerrosluvuksi on merkitty 1/2II (murtoluku osoittaa kellarikerroksessa sallitun, kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden), ja tehokkuusluku on e = 0.4.

Luontotyypit

Ympäristönsuojelu on keväällä 2018 tehnyt luontoinventoinnin alueella. Seurakuntakeskuksen tontin osalta todetaan: ”Lehtomaisessa rinteessä kasvaa runsaasti pähkinäpensaita, metsälehmuksia, tammia ja haapaa sekapuustona mäntyjen lomassa. Kuiva rinnelehto täyttää ominaispiirteiltään ja lajistoltaan luonnonsuojelulain mukaisen suojellun luontotyypin ’pähkinäpensaslehto’ ja ’jalopuumetsikkö’ määrittelyperusteet. Luontotyypin alue ulottuu Kaerlantien ja Paltankadun risteyksestä Pallivahan polun reunusmetsään. Seurakuntakeskuksen lähiympäristö muodostaa maisemallisesti arvokkaan metsäisen kulttuuriympäristön.”

Ympäristönsuojelu teki uuden inventoinnin 3.7.2019 ja tarkensi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan alueen rajausta. Rajauksen itäosaa laajennettiin siten, että se ulottuu Paltankadun varrelle.

Muut selvitykset

Eija Rasimus (ARK Takala Oy) on laatinut Pallivahan seurakuntakeskuksesta rakennushistoriallisen selvityksen (1.3.2019). Turun Museokeskus ei selvityksen perusteella puolla seurakuntakeskuksen purkamista, vaan esittää, että rakennus suojellaan asemakaavanmuutoksen yhteydessä. Perusteena on seurakuntakeskuksen rakennustaiteellinen arvo ja merkitys tunnetun ja arvostetun turkulaisen arkkitehdin Pekka Pitkäsen suunnittelemien rakennusten avainkohteena. (Turun Museokeskuksen lausunto rakennushistoriallisesta selvityksestä 11.4.2019.)

Pallivahan seurakuntakeskuksen kunnosta on kuitenkin tehty selvityksiä, joiden perusteella huomattava osa rakenteista tulisi uusia kosteusvaurioiden vuoksi. NL-Rakennuskanta Oy:n arvion (27.5.2019) mukaan rakennuksen peruskorjausaste on 91 %. Arviossa todetaan, että jos peruskorjausaste on yli 72 %, kannattaa vakavasti harkita uuden rakennuksen toteuttamista peruskorjauksen sijaan. LPR-arkkitehdit Oy:n Pauno Narjus on antanut 6.6.2019 lausunnon siitä, kuinka peruskorjaus vaikuttaisi Pallivahan seurakuntakeskuksen suojeluarvoihin. Narjus toteaa lausunnossa: ”Suojelun kannalta rakennuksen laajamittainen uusiminen herättää kysymyksen rakennussuojelun mielekkyydestä, milloin suojelu muuttuu rekonstruktioksi. Ulkoasussa alkuperäisiä rakennusosia ei olisi juuri enää nähtävissä, sisätiloissa paikallavalupinnat ja osa vanhoista tiilimuurauksista säilyisivät autenttisina. Rakennuksen arkkitehtuuri massoitteluineen ja tilajäsentelyineen jää toki vielä nähtäväksi.”

Pallivahan seurakuntakeskuksen korjaamista käsittelevät myös seuraavat selvitykset ja asiakirjat: Pallivahan seurakuntakeskus – Arvio peruskorjauksen onnistumiseen liittyvistä riskeistä sisäilman kannalta (Sirate Group Oy 16.10.2017), Pallivahan kirkon ja seurakuntakeskuksen purkutyö – ohjeistus (Sirate Group Oy 16.10.2017), Riskikohtia ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä (V-S Rakennuttaminen Oy:n muistio 13.10.2017). Kaavaehdotusvaiheessa laaditaan tarvittaessa liikenteellinen selvitys ja meluselvitys sekä harkinnan mukaan muitakin selvityksiä.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kaavanmuutos valmistellaan urheilupuiston osalta kaupungin aloitteesta, Savonkedonkatu 7:n osalta TVT Asunnot Oy:n aloitteesta ja Paltankatu 2:n osalta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän aloitteesta.

Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2015. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 21.4.2015 § 134. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 17.10.2017, jolloin muutosalueeseen on lisätty Pallivahan seurakuntakeskus.

21.8.2019 Turun kaupunki järjesti yleisötilaisuuden, jossa tiedotettiin kaavanmuutoksen tilanteesta ja annettiin osallistujille mahdollisuus keskustella kaupungin, TVT Asunnot Oy:n sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän edustajien kanssa. Yleisötilaisuuden osallistujat kommentoivat erityisesti Pallivahan seurakuntakeskustontin ja Savonkedonkatu 7:n maankäyttösuunnitelmia. Toivottiin muun muassa, että uudet rakennukset ja niiden korkeus sopisivat paremmin yhteen ympäristön kanssa ja että huomioitaisiin niiden vaikutus ympäristön varjoisuuteen, kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen sekä luontoon, liikenteeseen ja pysäköintiin. Yleisötilaisuuden muistio on oheismateriaalina.

Kirjallisia mielipiteitä on saatu yhteensä 26. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäisestä versiosta saatiin 7 mielipidettä. Lisäksi saapui 19 mielipidettä 17.10.2017 jälkeen. Yksi niistä annettiin yleisötilaisuuden aikana ja muut ennen yleisötilaisuutta.

Viranomaislausunnon ovat antaneet Turun museokeskus 11.4.2019 ja liikuntapalvelut 14.2.2018. Museokeskus toivoo Pallivahan seurakuntakeskuksen suojelemista. Liikuntapalvelujen mukaan Kärsämäen urheilupuiston suorituspaikat tulisi säilyttää nykyisen kokoisina nykyisillä sijainneillaan lukuun ottamatta kaikista pienintä kivituhkakenttää.

20.8.2019 kaavoitus neuvotteli asemakaavanmuutoksesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun museokeskuksen ja ympäristönsuojelun edustajien kanssa. ELY-keskus ja Museokeskus ovat sitä mieltä, että Pallivahan seurakuntakeskus tulee säilyttää ja suojella laajasta peruskorjaustarpeesta huolimatta. Vaikka suuri osa rakennuksen pintamateriaaleista vaihtuisi uusiin, sen arkkitehtuurin olennaiset piirteet säilyisivät.

Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saaduista mielipiteistä, jotka saapuivat vuonna 2015

Mielipiteitä saatiin lähialueen asukkailta ja asunto-osakeyhtiöiltä, sekä lisäksi Turun kaupungin liikuntapalvelukeskukselta ja Eagles rugby football club ry:ltä.

Mielipiteissä toivotaan yleisesti, että urheilupuistoa kehitettäisiin liikuntapaikkana. Oheistilat tulisi kunnostaa ja hulevesiin kiinnittää erityistä huomiota. Nappulaliiga tarvitsee ehdottomasti kentän tältä alueelta, toiveena olisi tekonurmikenttä. Myös rantalentopallokenttä on vilkkaassa käytössä. Yleiseen viihtyvyyteen tulisi panostaa, ja urheilupuiston länsipään metsäalue tulisi säilyttää. Talvisin alueella luistellaan ja hiihdellään. 

Savonkedonkadun osalta lähinaapurit toivovat, etteivät uudisrakennukset olisi nykyrakennuksia korkeampia.

Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus pitää urheilupuistoon suunniteltua uudisrakentamista liikunnan näkökulmasta kielteisinä kahdesta syystä: 1) Kärsämäen urheilupuiston nykyiset suorituspaikat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa sekä ympärivuotisessa käytössä nykymuodoissaan, ja 2) Kärsämäen urheilupuiston nykyisillä suorituspaikoilla on oma erityislaatuinen roolinsa kaupungin ulkoliikuntapaikkojen kokonaisuudessa.

Kärsämäen nurmikenttä soveltuu Eagles rugby football club ry:n mukaan rugbyn pelaamiseen parhaiten Turun kaupungin kentistä. Ainoa puute on ollut oheistilojen puute ja huono kunto.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitettiin 17.10.2017, jolloin muutosalueeseen on lisätty Pallivahan seurakuntakeskus.

Yhteenveto 17.10.2017 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saaduista sekä muista vuonna 2015 laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen annetuista mielipiteistä

Mielipiteissä toivotaan yleisesti edelleen, että urheilupuistoa kehitettäisiin liikuntapaikkana ja että pukusuojat kunnostettaisiin. Kaikki alueen kentät ovat aktiivisessa käytössä. Talviaikainen kenttien jäädytys palvelee lähialueen päiväkoteja, kouluja ja asukkaita. Paikallinen harrastustoiminta tulee ottaa enemmän huomioon. Urheilupuiston etelä-kaakkoiskulmassa sijaitseva metsittynyt puisto toimii Kärsämäen alueen lasten leikkipaikkana sekä koirien ulkoilutuspaikkana.

Kaerlantien puoleisessa päädyssä oleva hiekkakenttä on Kärsämäen koulun oppilaiden käytössä liikuntatunneilla ympäri vuoden (yleisurheilu, luistelu, palloilu). Koulussa on oppilaita noin 230.

Uutta päiväkotia toivotaan Paltankadun päiväkodin paikalle, ei urheilupuistoon.

Savonkedonkadun ja Kaerlantien välisen korttelin rakennuskannan uusimista pidetään lähtökohtaisesti hyvänä asiana, kunhan korttelin tehokkuus pysyy maltillisena. Joissain mielipiteissä muistutetaan siitä, että alue on yleiskaavassa pientaloaluetta jolloin kerrosluku ei saisi ylittää kahta kerrosta, räystäskorkeus ei saa ylittää 6,5 metriä, ja tehokkuusluku tulee pitää e = 0,2:ssa.

Pallivahan seurakuntakeskuksen osalta osassa mielipiteistä toivotaan sen säilyttämistä joko nykyisessä rakennuksessa tai sen paikalle uutta monitoimitaloa, joka palvelisi alueen kaikenikäisiä asukkaita. Seurakuntapalvelujen siirtoa Runosmäen puolelle vastustetaan monessa mielipiteessä.

Asuinkerrostalojen rakentaminen seurakunnan tontille ei saa juurikaan kannatusta. Joissain mielipiteissä esitetään nykyisen rakennuksen tilalle omakoti-, pari-, erillis- tai rivitaloja. Yksi mielipiteenantaja ehdottaa uuden kirkon rakentamista vanhojen piirustusten mukaisesti, mutta nykytekniikalla varustettuna.

Turun Kisa-Veikot ry korostaa oman kotikentän merkitystä. Se parantaa seuran toimintamahdollisuuksia omalla lähialueellaan tai seuran toiminnan kannalta keskeisellä paikalla. Seura esittää, että osa nurmikentästä voisi muuttaa kumirouhekentäksi. Myös Turun nappulaliiga ry:n mielestä alueelle tulisi sijoittaa kumirouhekenttä.

Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV) muuntamo Kaerlantien varressa ja siihen johtava johtoalue tontin 17.-29 läpi tulee huomioida kaavassa.

Elisa Oyj / Sitowise Oy suunnittelee sijoittavansa matkaviestintukiaseman Kärsämäen urheilupuiston asemakaavamuutosalueelle. EMT-alueen ala voisi olla esimerkiksi 10 m x 10 m.

Kolme yksityishenkilöä ja yksi yhdistys (Turun Kisa-Veikot ry) ilmoittautuvat osallisiksi.

Kaavoituksen vastaus mielipiteisiin:

Kaavoitus on pyytänyt liikuntapalvelujen lausuntoa Kärsämäen urheilupuiston nykytilasta ja mahdollisesta kehittämisestä liikuntapalvelujen näkökulmasta.

Liikuntapalvelut toteaa lausunnossaan 14.2.2018 muun muassa: ”urheilupuiston suorituspaikat ovat juoksusuoraa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Muutoin puiston peruskorjauspaine koskee välittömämmin lähinnä oheisrakenteita: parkkipaikka tulisi peruskorjata ja hankkia uusi pukusuoja isolle kentälle. Ison kentän aitauksia voisi parantaa. Pidemmällä tähtäimellä puistoalueen koillispäädyn toimintoja voisi pohtia.

Edelleen jotkut jalkapalloseurat ovat esittäneet kiinnostusta päällystää jokin kentistä tekonurmella omaksi nk seuran kotikentäkseen ennen muuta junioritoimintaan. Puiston pallokenttien eri pintamateriaali- ja hallintavaihtoehdot eivät ole asemakaava-asioita, vaan niitä tarkastellaan ulkoliikuntapaikkojen investointi- ja ylläpitoprosessien yhteydessä liikuntapalveluissa.”

Kaavoitus on myös keskustellut varhaiskasvatuksen ja kaupungin tilankäytön strategisen ohjauksen kanssa. Keskusteluissa on todettu, että vaikka uuden päiväkodin sijoittaminen urheilupuiston alueelle helpottaisi huomattavasti alueen päivähoitopaikkatilannetta, on asia hoidettavissa muillakin tavoin. Paltankadun käyttökiellossa olleen päiväkodin tilalle on rakennettu uusi hoivakoti, jonka yhteydessä on noin 65 paikkainen päiväkoti.

Saadun palautteen ja kaupungin eri toimialojen kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena kaavoitus esittää, että urheilupuistoon ei osoiteta uutta rakentamista vaan puisto jää kokonaisuudessaan urheilukäyttöön.

Asemakaavanmuutoksen ehdotusvaiheessa huomioidaan Elisa Oyj:n ja Turku Energian yhdyskuntatekniset tarpeet.

Asemakaavanmuutosluonnos

Urheilupuisto

Kiinteistöliikelaitoksen aloitteen mukaisesti alueen lounaisosaan on suunniteltu ensin pientalotontteja ja sittemmin päiväkotia. Liikuntapalvelujen palautteen seurauksena ja neuvottelujen jälkeen (Liikuntapalvelut / Kiinteistöliikelaitos / strategisten tilojen ohjaus) on päädytty ratkaisuun, jossa urheilupuisto jää kokonaan urheilukäyttöön. Ehdotusvaiheessa tarkennetaan huoltorakennusten rakennusoikeudet, urheilupuiston pysäköintialueet ja yhdyskuntatekniset tilavaraukset.

Savonkedonkatu 7

TVT Asunnot Oy haluaa korvata nykyiset rakennukset nykymääräyksiä sekä asukkaiden tarpeita täyttävillä uudisrakennuksilla. TVT Asunnot Oy on tilannut Arkkitehtitoimisto Ajak Oy:ltä tontinkäyttösuunnitelman, jonka mukaan asemakaavaa on tarkoitus muuttaa. Ehdotusvaiheessa määritellään tarkemmin muun muassa rakennusten materiaalit, rakennusoikeudet ja pysäköintipaikkavaatimukset.

Suunnitelmassa alueelle on luotu oma identiteettinsä: rakennukset ovat terassoituvia, ja kunkin talon ympärille rajataan pienimittakaavainen atriumpiha. Pihat on suunnattu siten, että ne olisivat mahdollisimman valoisia. Kerrostalojen korkeimmat osat ovat viisikerroksisia ja matalimmat kaksikerroksisia. Terassoituva madaltuminen liittää rakennukset ympäröivään, mittakaavaltaan pienempään rivi- ja pientaloalueeseen. Atriumpihojen lisäksi alueella on kaikkien asukkaiden yhteiskäytössä oleva piha, joka on autoton ja turvallinen. Pysäköintialueet ja niille johtavat ajoyhteydet ovat pääosin nykytilanteen mukaisia.

Pallivahan seurakuntakeskus

Pallivahan seurakuntakeskuksen osalta on tutkittu kahta vaihtoehtoa.

1. Seurakuntakeskuksen suojelu

Museokeskuksen purkulupahakemuksesta annetun lausunnon mukaan Pallivahan seurakuntakeskus (1968) on tärkeä lenkki arkkitehtiprofessori Pekka Pitkäsen seurakunnille suunnittelemien rakennusten ketjussa. Turun museokeskus katsoo, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Pallivahan seurakuntakeskuksen purkamiselle esittämät perustelut eivät ole niin riittävät, että niiden nojalla voitaisiin hävittää yksi Turun 1960-luvun arkkitehtuurin merkittävimmistä edustajista.

2. Seurakuntakeskuksen korvaaminen uudisrakennuksilla

Seurakuntayhtymä on keväällä 2018 järjestänyt arkkitehtikutsukilpailun, jonka tavoitteena oli suunnitella uusia asuinkerrostaloja seurakuntakeskuksen tilalle. Lähtökohtana kilpailussa oli olettamus, että seurakuntakeskuksen saa purkaa. Kilpailun voitti Sigge Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan ”Trio”. Ehdotuksen mukaan tontille rakennettaisiin kolme kerrostaloa ja autopaikat sijoitettaisiin pihakannen alle pysäköintilaitokseen, joka on osittain maanalainen. Kerrostalojen rakennusoikeus on Sigge Arkkitehdit Oy:n suunnitelmassa 7 960 k-m2, mikä merkitsee tonttitehokkuutta 1,05 ja noin 160 asukasta. Taloja ei kuitenkaan voi toteuttaa täsmälleen voittajaehdotuksen mukaisesti, koska tuolloin rakennukset ulottuisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalle alueelle. Kaavoitus on kesällä 2019 muokannut suunnitelmaa siten, että arvokas luontoalue säilyy.

Kaavaluonnoksessa esitetään molemmat vaihtoehdot.

Vaihtoehdossa 1 Pallivahan seurakuntakeskus suojellaan. Tontin käyttötarkoitus osoitetaan asemakaavassa siten, että rakennusta voi käyttää myös muuhun kuin seurakuntatoimintaan. Oleellista on, että maisemaan hienosti sommitellut rakennusmassat säilytetään, ja että sisätilat säilyvät pääosin muuttumattomina, ainakin salin ja aulatilojen osalta. Toimistosiipeen voi sijoittaa muitakin toimintoja, jopa asuntoja. Vaikka seurakuntakeskus suojellaan, suuren osan sen näkyvistä rakenteista saa uusia. Kaavaluonnoksessa seurakuntakeskustontti osoitetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P-1), jolle saa sijoittaa asuin-, toimisto- ja liiketiloja sekä ympäristövaikutuksiltaan vastaavaa tuotantotilaa.

Vaihtoehdossa 2 seurakuntakeskuksen tilalle toteutetaan kaksi asuinkerrostaloa, joiden rakennusoikeus on yhteensä noin 6 200 k-m². Tuolloin asukasmäärä olisi noin 124 ja tonttitehokkuus noin 0,82. Kerrostalot ovat seitsemän kerrosta korkeita pihakannen tasolta laskettuna. Kadun puolella itäisempi rakennus on kahdeksankerroksinen. Suurin osa autopaikoista sijoitetaan pihakannen alle. Niitä tulee toteuttaa vähintään 1 / 100 k-m² eli ainakin 62 kappaletta. Paltankadun varrelle on mahdollista järjestää noin 100 k-m²:n kokoinen tila partiotoimintaa varten.

Tutkittuaan molempia vaihtoehtoja kaavoitus esittää, että asemakaavaehdotuksen pohjaksi valitaan vaihtoehto 2, jossa seurakuntakeskus puretaan ja sen tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja. Sisäilmaongelmien poistamiseksi seurakuntakeskuksen rakenteista tulisi uusia niin suuri osa, ettei rakennuksen suojeleminen olisi mielekästä. Peruskorjaus ei myöskään olisi taloudellisesti kannattava.

Liikenne

Asemakaavamuutos ei aiheuta liikenneinfrastruktuuriin muutostarpeita.

Tekniset luvut

Urheilupuisto

Urheilupuiston pinta-ala on n. 3,5 ha. Alueelle ei osoiteta muuta rakentamista kuin urheilupuistoon liittyvät huoltorakennukset.

Savonkedonkatu 7

Tontin 17.-29 pinta-ala on 14 940 m2. Nykykaavan rakennusoikeus on 5 976 k-m2 (e = 0,40), josta on käytetty 5897 k-m2. Tontti on nykyisessä asemakaavassa osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK).

Kaavaluonnoksessa tontin käyttötarkoitus säilyy asuinkerrostalojen korttelialueena. Tontin rakennusoikeus nostetaan 13 840 k-m2:ksi, mikä vastaa tehokkuuslukua e = 0,93. Nykyiset, kolmekerroksiset rakennukset on kaavan toteuttamisen myötä tarkoitus korvata uusilla kerrostaloilla, jotka ovat 2–5 kerrosta korkeita. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 / 100 k-m2. Valtion pitkäaikaisella korkotuella toteutettavien vuokra-asuntojen osalta voidaan autopaikkoja vähentää 20 %.

Pallivahan seurakuntakeskus

Tontin pinta-ala on 7 600 m2. Nykykaavan rakennusoikeus on 7 600 k-m2 (e = 1,00), josta on käytetty 1 360 k-m2. Nykyisessä asemakaavassa tontti on osoitettu tonttialaksi yleistä rakennusta tai yleisiä rakennuksia varten (YII1).

Tontista on laadittu 2 maankäyttövaihtoehtoa:

- Kaavaluonnoksen vaihtoehdossa 1 Pallivahan seurakuntakeskus suojellaan. Tontille ei osoiteta muuta rakennusoikeutta nykyisen rakennuksen lisäksi lukuun ottamatta mahdollisia piharakennuksia. Tontti osoitetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P-1), jolle saa sijoittaa asuin-, toimisto- ja liiketiloja sekä ympäristövaikutuksiltaan vastaavaa tuotantotilaa.

- Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 rakennusoikeutta osoitetaan 6 200 k-m2, jolloin tonttitehokkuus on 0,82. Rakennukset ovat seitsemän kerrosta korkeita pihakannen tasolta laskettuna. Kadun puolella itäisempi rakennus on kahdeksankerroksinen. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 / 100 k-m2. Ne sijoitetaan pääosin pihakannen alle. Tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).

Seurakuntakeskusta koskevan vaihtoehtotarkastelun ja päätösehdotuksen perustelut

Vuonna 1968 käyttöön otettu Pallivahan seurakuntakeskus on kulttuurihistoriallisesti arvokas, minkä vuoksi se olisi museoviranomaisten ja ELY-keskuksen mukaan suojeltava asemakaavassa. Rakennus on kuitenkin korjauksista huolimatta huonossa kunnossa. Se on ollut vuodesta 2016 lähtien käyttämättömänä sisäilmaongelmien vuoksi, ja talotekniikka tulisi kokonaisuudessaan uusia. Seurakuntakeskuksen huono kunto ja sisäilmaongelmat edellyttäisivät uudisrakentamiseen verrattavaa kallista peruskorjausta (korjausaste jopa 91%). Jos seurakuntakeskus korjataan, sen rakennustaiteellisia arvoja ei kyetä säilyttämään. Vaikka kokonaishahmo ja tilajäsentely säilyisivät, alkuperäisiä rakenteita ja materiaaleja jäisi näkyville vain vähän. Sen vuoksi on perusteltua esittää uudisrakentamisvaihtoehtoa.

Peruskorjauksen kustannukset olisivat uudisrakentamiseen verrattavat, joten on tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa tontille uusia, tiloiltaan ja toiminnoiltaan nykyaikaisia rakennuksia kuin korjata nykyistä seurakuntakeskusta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä esittää, että seurakuntakeskuksen tilalle kaavoitettaisiin kerrostaloja. Tällä hetkellä Pallivahan seurakuntakeskuksessa olleet toiminnot sijaitsevat hajautetusti eri paikoissa. Kirkkona toimii Kärsämäen siunauskappeli. Seurakuntayhtymä vastaa oman toimintansa tarkoituksenmukaisen palveluverkko- ja tilatarpeen arvioimisesta.

Asuinrakennukset sopisivat Pallivahan seurakuntakeskuksen tontille, koska se sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja palveluiden, muun muassa koulun, päivittäistavarakaupan ja urheilupuiston lähellä. Valmisteilla olevan yleiskaavan (Yleiskaava 2029) tavoitteena on nostaa Turun asukasmäärä 220 000 asukkaaseen vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteeseen pyritään täydennysrakentamalla. On kestävän kehityksen mukaista sijoittaa uudet asunnot joukkoliikennereittien varrelle ja osaksi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

Liite 1Asemakaavaluonnos 26.8.2019

Oheismateriaali 1Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (17.10.2017)

Oheismateriaali 2Mielipiteet (26 kpl)

Oheismateriaali 3Luonnonympäristön kuvaus (23.3.2018)

Oheismateriaali 4Luonnonympäristön kuvauksen karttaliite (23.3.2018)

Oheismateriaali 5Museokeskuksen lausunto seurakuntayhtymän purkulupahakemuksesta (2.5.2017)

Oheismateriaali 6Rakennushistoriallinen selvitys (1.3.2019)

Oheismateriaali 7Museokeskuksen lausunto rakennushistoriallisesta selvityksestä (11.4.2019)

Oheismateriaali 8Pallivahan seurakuntakeskuksen lisäsisäilmatutkimusraportti + liitteet (7.10.2016)

Oheismateriaali 9Pallivahan seurakuntakeskuksen peruskorjaukseen liittyvät sisäilmariskit (16.10.2017)

Oheismateriaali 10V-S Rakennuttaminen Oy:n muistio (13.10.2017)

Oheismateriaali 11Kirkkovaltuuston pöytäkirja (7.12.2017)

Oheismateriaali 12Pallivahan kirkon kustannukset (13.10.2017)

Oheismateriaali 13Suunnittelukilpailun arvostelupöytäkirja (29.5.2018)

Oheismateriaali 14Pyydetyt lisäselvitykset Pallivahan seurakuntakeskuksen rakennuksen purkamiseksi (7.6.2019)

Oheismateriaali 1521.8.2019 järjestetyn yleisötilaisuuden muistio

Oheismateriaali 16Alustava maankäyttöluonnos Pallivahan seurakuntakeskuksen tontista (21.8.2019)

Oheismateriaali 17Turku Energia Sähköverkot Oy:n kannanotto

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 26.8.2019 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Kärsämäen urheilupuisto pohjaksi. Pallivahan seurakuntakeskuksen (Paltankatu 2, tontti 74.-2) osalta valitaan kaavaehdotuksen pohjaksi vaihtoehto 2, jossa seurakuntakeskus puretaan ja sen tilalle rakennetaan kerrostaloja. Jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä rakennusten sijoittelua ja massoittelua.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti järjestää kaava-alueella katselmuksen ennen lautakunnan seuraavaa kokousta.

Muurinen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kylk § 354

Pöydältä 3.9.2019 § 346.

Oheismateriaali 18Takakirveen Omakotiyhdistys ry:n kannanotto, 7.9.2019

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä:

”Jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä rakennusten sijoittelua ja massoittelua, kuitenkin ainakin niin, että seurakuntakeskuksen tilalle suunnitelluista kahdesta kerrostalosta otetaan molemmista yksi kerros pois, joka näin pienentää samalla rakennusoikeutta.”

Lintusen Mannin kannattamana tekemä muutosehdotus tuli päätökseksi yksimielisesti yhden äänestyksen jälkeen.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin Ilvessalon Sandelinin kannattamana tekemän muutosehdotuksen ja Lintusen Mannin kannattamana tekemän muutosehdotuksen välillä.

Ilvessalon muutosehdotus:

”Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 26.8.2019 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Kärsämäen urheilupuisto pohjaksi. Pallivahan seurakuntakeskuksen (Paltankatu 2, tontti 74.-2) osalta valitaan kaavaehdotuksen pohjaksi vaihtoehto 1, jossa seurakuntakeskus suojellaan.”

Lintusen muutosehdotus:

”Jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä rakennusten sijoittelua ja massoittelua, kuitenkin ainakin niin, että seurakuntakeskuksen tilalle suunnitelluista kahdesta kerrostalosta otetaan molemmista yksi kerros pois, joka näin pienentää samalla rakennusoikeutta.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Ilvessalon muutosehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattaneen Sandelinin lisäksi Lähteenmäki, Forsell ja Ilmanen.

Lintusen muutosehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattaneen Mannin lisäksi Hellsten, Anttila, Helin, Lindell, Euro ja Kontu.

Lintusen Mannin kannattamana tekemä muutosehdotus tuli tässä vaiheessa päätökseksi ääniin 8-5.

Tämän jälkeen todettiin, että Lintusen Mannin kannattamana tekemää muutosehdotusta ei äänestytetä enää esittelijän ehdotusta vastaan vaan muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti päätökseksi.

Lintusen muutosehdotuksen perustelut:

”Esitetyllä tavalla toteutettuna tontin massoittelu saattaa muodostaa ympäristöön heikosti sopivan kokonaisuuden, joten jatkovalmistelussa tulee huomioida rakennusten parempi sijoittuminen ympäristöön.”

Ilvessalon muutosehdotuksen perustelut:

”Turun museokeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus eivät puolla rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaan Pallivahan seurakuntakeskuksen purkamista. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Pallivahan kirkon ja seurakuntakeskuksen purkamiselle esittämät perustelut eivät ole niin riittävät, että niiden nojalla voitaisiin hävittää yksi Turun 1960-luvun arkkitehtuurin merkittävimmistä edustajista. Julkisivupintojen ja mahdollisesti kostuneiden eristeiden uusiminen on tavanomainen peruskorjaustoimenpide ja se voidaan toteuttaa panostamalla vastaavaan julkisivumateriaaliin rakennuksen arkkitehtuuria ja ominaispiirteitä tärvelemättä. Myös betonilaattavälipohjiin rakennusvaiheessa jätettyjen muottilautojen poistaminen ja alapohjan tuuletuksen järjestäminen kuuluvat miltei pääsääntöisesti ao. aikakauden rakennusten korjaustoimenpiteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 § mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Tämänkään takia huonoa kun-toa ei voida pitää perusteena purkamiselle.”

Kaava-alueella suoritettiin katselmus ennen kokousta.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

 

Jakelu

tpvKaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus


Liitteet:

Kylk § 346
Liite 1:Asemakaavaluonnos 26.8.2019

Kylk § 354
Liite 1:Asemakaavaluonnos 26.8.2019