Ympäristönsuojelu, luonnonsuojelutarkastaja Emma Kosonen 19.8.2019:

Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialan ympäristönsuojelu metsästää metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja Turun kaupungin omistamilla maa-alueilla Ruissalossa (853-503-1-3) ajalla 1.9.2019–15.2.2020. Metsästykselle on saatu poikkeuslupa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta siltä osin, kuin se sijoittuu luonnonsuojelualueelle (VARELY/3214/2019). Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran lisäksi alueella metsästetään supikoiraa, minkkiä, kettua sekä näätää.

PäätösPäätin, että metsästyksen toimeksianto annetaan XXXXX , joka toimii myös metsästyksen vastuuhenkilönä.

Kaupunki ei maksa korvauksia metsästysseurueelle metsästyksestä eikä vastaa metsästyksen aiheuttamista kustannuksista. Kaupungilla ei ole vaatimuksia saaliin suhteen.

Ehdot:

• Metsästyksessä tulee noudattaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämää poikkeuslupaa Ruissalon luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseksi (2.8.2019, VARELY/3214/2019).
• Metsästysseurueen on tiedotettava luonnossa liikkujia poluille sijoitettavilla ”Metsästys käynnissä” -kylteillä.
• Metsästysseurueen on huolehdittava eläinten ruhojen sekä teurasjätteiden pois viennistä, sekä jätteen asianmukaisesta käsittelystä.
• Hirvieläinten metsästyksen osalta lupa päättyy 15.2.2020.
• Metsästysseurue sitoutuu hoitamaan myös pienpetojen loukkupyyntiä Ruissalossa.
• Luvassa mainittujen pienpetojen osalta pyyntiä saa jatkaa loukkupyyntinä kyseisten lajien metsästysajat ja luonnonsuojelualueiden osalta liikkumisrajoitukset, sekä ELY-keskuksen myöntämän poikkeusluvan ehdot huomioiden 31.8.2020 asti.
• Metsästykseen osallistuvat henkilöt ilmoitetaan Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelussa nimellä Lasse Heimo, seurue.

Päätöksen voi panna toimeen muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut:

Metsästyksen tarkoitus on luonnonsuojelullinen. Pienten hirvieläinten metsästyksen aloittamisesta Ruissalossa päätettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 tehdyn laskennan jälkeen, jolloin Ruissalon metsäkauriskannan vahvuudeksi arvioitiin jopa 400 eläintä. Pienten hirvieläinten laidunnuksen on havaittu haittaavan voimakkaasti tammen sekä muiden lehtipuiden uusiutumista. Nuorten puiden kasvu häiriytyy metsäkaurispukkien sarvien hankaamisen seurauksena. Hirvieläimet myös tallaavat ja kaivavat metsänpohjaa ravintoa etsiessään, sekä tekevät uusia polkuja.

Ruissalon saaren metsäkauris- ja valkohäntäpeurakantaa harvennettiin ensimmäistä kertaa metsästysvuonna 2017–2018 (Lupa poiketa yksityisen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä VARELY/2287/2017). Metsäkauriita metsästettiin tuolloin 73 ja valkohäntäpeuroja 18 yksilöä. Metsästysvuonna 2018–2019 jahti toistettiin (Lupa poiketa yksityisen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä VARELY 2111/2018), tällä kertaa saalis oli 76 metsäkaurista sekä viisi valkohäntäpeuraa. 

Vuosina 2018 ja 2019 kauriiden laskenta on toteutettu huhtikuussa 26 iltana toteutettuna peltolaskentana. Tarkastetut pelto- ym. aukeat kattoivat vastaavista avoimista, kauriiden ruokailuun soveltuvista elinympäristöstä Ruissalossa noin 60 %. 2018 suurin yhtä aikaa havaittu metsäkaurismäärä oli 141 yksilöä. Valkohäntäpeuroja nähtiin enimmillään kolme. Vuoden 2019 kevätlaskennassa havaittiin yhtäaikaisesti alueilla 111 metsäkaurista ja neljä valkohäntäpeuraa. Lasketuilla peltoaukeilla havaittujen metsäkauriiden enimmäismäärät näyttivät pienentyneen kuitenkin vain niillä alueilla, joille on pystytty kohdistamaan voimakkaampaa metsästyspainetta.

Metsäkauriiden kokonaismäärää on tämän tyyppisen laskennan perusteella vaikea arvioida, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei kaadettu kaurismäärä ollut vielä riittävästi pienentänyt lajin kantaa saarella. Kannan kasvua on kuitenkin saatu pyyntialueilla hillittyä, mikä osoittaa metsästyksellä olleen toivottua vaikutusta. Sitä on kuitenkin edelleen tarpeen jatkaa.

Metsäkauriin osalta metsästyksen tavoitteena on pienentää lajin kanta tasolle, jolla tammen ja muiden Ruissalon luonnon arvokkaiden kasvilajien uusiutuminen on mahdollista. Tämänhetkinen arvio Ruissalon tavoitekannaksi on noin 50 metsäkaurista.

Valkohäntäpeura luokitellaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa (Maa- ja metsätalousministeriö 2012) tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ruissalossa ei ole tarpeen ylläpitää valkohäntäpeurakantaa lajin vieraslajistatuksen vuoksi, joten metsästyksen tarkoitus on supistaa Ruissalon valkohäntäpeurakanta mahdollisimman pieneksi.

Ruissalossa metsästettäessä turvallisuusnäkökohdat korostuvat. Lasse Heimon metsästysseurue on hoitanut pyynnin kahtena edellisenä vuonna turvallisesti, eettisesti sekä tehokkaasti. Metsästäjät ovat myös pyytäneet pienpetoja, erityisesti supikoiria mutta myös minkkejä ja kettuja. Lisäksi he ovat valvoneet koirakuria, ja puuttuneet muihinkin suojelualueiden rauhoitusmääräysten rikkomuksiin kuten maastopyöräilyyn, myös kauriinmetsästyskauden ulkopuolella.

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.