Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo 4.6.2019:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitus on laatinut 4.6.2019 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan II kaupunginosaan korttelin 5 tontille 3. Suunnittelualueen pinta-ala on 3174 m². Alue sijaitsee Vartiovuorenpuiston äärellä hieman yli puolen kilometrin päässä Kauppatorista, joen toisella puolella.

Akatemian professori Johan Gadolin perusti alueelle laajan hyötypuutarhan ostettuaan nk. Alleenin pellot itselleen vuonna 1794. Puutarhassa toimi 1800-luvun alussa lyhyesti myös huvipuisto nimeltä Surutoin.

Tontilla sijaitsee kolme rakennusta. Päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1798 ja sen rakennutti professori Gadolin laboratoriokäyttöön. Myöhemmin rakennuksessa on toiminut mm. kuumesairaala ja lastenkoti. Vuoden 2016 jälkeen rakennus on ollut vuokrattuna yksityiselle päiväkotiyritykselle.

Tontilla on päärakennuksen lisäksi 1920-luvulla rakennettu sauna- ja pesularakennus sekä kolmelta sivulta suljettu makuuhalli, joka toimii nykyisin lastenrattaiden säilytyspaikkana.

Suunnittelualue on osa Vartiovuorenpuiston, Turun Akatemian observatorion ja Luostarinmäen käsityöläiskortteleiden valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.

Suunnittelualue on osa muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä Turun kaupungin vanha asemakaava-alue.

Vartiovuori on maamme vanhimpia ja historiallisesti arvokkaimpia kunnallisia kaupunkipuistoja. Vartiovuorenpuisto on keskieurooppalaisen maisematyylin sovellus pienipiirteisessä pohjoismaisessa maisemassa. Sen lähimpinä esikuvina ovat samanaikaiset Tukholman ns. mäkipuistot.

Mäeltä avautuvat näkymät on sisällytetty puistosommitelmaan ja pyritty pitämään avoimina, tosin puistoa ympäröivä rakentaminen on myös sulkenut niitä. Puistosta on muodostunut tärkeä kaupunkikuvallinen elementti. Suunnitteluidean muita esimerkkejä ovat Helsingin Tähtitornin puisto ja Kaivopuisto sekä Turun Puolalanmäki.

Vartiovuorenpuistoa reunustavat useat 1900-luvun alun rakennukset. Puiston sisäänkäyntiä Kaskenkadulla reunustavat jugendtyyliset asuinkerrostalot Pantern ja Hjorten. Vartiovuorenkadun puolella ovat Åbo Akademin käytössä olevat jugendtyylinen Spoofin asuinpalatsi ja Villa Solaris. Mäen lounaisrinteellä on Turun kaupunkipaloa edeltävä Gadolinin laboratorion kivirakennus.

Suunnittelualue rajautuu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon.

Suunnittelutilanne

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen samoin kuin kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeään alueeseen, johon kuuluvat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräyksen mukaan suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa Vartiovuorenpuiston ja Kaskenmäen suojeltavaan rakennetun ympäristön aluekokonaisuuteen. Tontilla sijaitseva ns. Gadolinin laboratorio on osoitettu suojeltavaksi.

Kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta.

Yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Alue varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Lisäksi alue on osa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokasta aluetta. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.

Kaupunginhallituksen 5.11.2018 hyväksymässä yleiskaavaluonnoksessa 2029 alue on keskustatoimintojen aluetta. Suunnittelualue on arvokasta maisema-aluetta, jolla maisemalliset ominaispiirteet tulee säilyttää ja rakentaminen sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Avoimen maisematilan rajautumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maisemaa muuttavat rakennustyöt vaativat maisematyöluvan.

Kuten aiemmin mainittiin, alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, mikä on osoitettu myös yleiskaavaluonnoksessa. Alueeseen kohdistuvat toimenpiteet on toteutettava rakennetun kulttuuriympäristön arvokkaat ominaispiirteet säilyttäen.

Yleiskaavaluonnoksessa todetaan myös, että alue on osa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1897. Alue on kaupunkitontti, jolle ei saa laittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa. Ajantasa-asemakaavaan alue on tulkittu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Vuoden 1964 rakennusjärjestyksen mukaan määräytyvä rakennusoikeus on 3174 k-m². 

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos laaditaan Turun kaupungin aloitteesta. Luostarinkatu 5 on yksi kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston 4.3.2019 § 14 päättämistä kehityskiinteistöistä.

Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa vuosina 2017–19.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 19.9.2017 § 272. Lisäksi lautakunta päätti, että alueen suunnittelun pohjaksi otetaan se, että lautakunnalle esitetään erilaisia vaihtoehtoja sekä mahdollisesta uudisrakennuksesta että pysäköintiratkaisuista.

Osallisille lähetettiin 6.10.2017 kirje vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Alkuvaiheessa saatiin yhteensä 19 mielipidettä. Nimettyjä mielipiteen jättäjiä oli yhteensä 14 henkilöä, viisi taloyhtiötä, Turun nuorisovaltuusto sekä Turun kemistikerho ry ja Kemiska sällskapet i Åbo yhdessä. Yhden kannanotoista jätti TeliaSonera Finland Oyj.

Yleisesti mielipiteissä korostettiin alueen kulttuuri- ja rakennushistoriallisia sekä maisemallisia arvoja.

Kahta lukuun ottamatta kaikissa kannanotoissa tuotiin esiin kielteinen kanta kaavamuutokseen, kerrostalon rakentamiseen ja/tai kaikkeen lisärakentamiseen alueella. Seitsemässä mielipiteessä ehdotettiin tontille pienimittakaavaista lisärakentamista asuin-, päiväkoti- tai museokäyttöön. Yhdeksässä mielipiteessä kannatettiin museon perustamista tai ainakin muutaman museohuoneen sisustamista.

Kuuden kannanoton mukaan täydentäminen ei saa estää näkymää puiston ja kaupungin välillä, jottei kadoteta ajatusta mäkipuistosta, joka näkyy kauas ja josta voi nähdä etäälle. Täydennysrakentamista puistoalueiden laidoilla vastustettiin ja koettiin korkean rakentamisen huonontavan puiston laatua.

Yhteensä viidessä mielipiteessä ilmaistiin huoli raskaan asuntorakentamisen aiheuttamasta liikenteen lisääntymisestä tai katujen pysäköintiongelmien pahenemisesta.

Tarkempi yhteenveto mielipiteistä löytyy vuorovaikutusraportista.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Tavoitteena on keskustan elinvoimaisuuden lisääminen täydennysrakentamisella huomioiden alueen kulttuurihistorialliset arvot.

Kaupungin lastenkotitoiminta Luostarinkatu 5:ssä lakkautettiin vuonna 2017 eikä kiinteistöä ole tarpeellista enää omistaa kaupungin omaa palvelutuotantoa varten. Tilat on vuokrattu yksityiselle toimijalle päiväkotikäyttöön. Päiväkotitoiminnan edellytykset vanhassa rakennuksessa voidaan säilyttää jatkossakin piha-alueita järjestelemällä.

Selvitykset

Rakennushistoriallinen selvitys

Alueesta on valmistunut Arkkitehtitoimisto Okuluksen tekemä rakennushistoriallinen selvitys. Selvityksessä todetaan, että Luostarinkatu 5 on pieni mutta merkityksellinen osa Vartiovuorenpuiston, Turun Akatemian observatorion ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelien muodostamaa RKY-aluetta. Vuonna 1800 valmistunut rakennus on suojeltu maakuntakaavassa tunnuksella SR 022, nimikkeellä Gadolinin laboratorio.

”Gadolinin merkitys alueen muodostumisessa ja sen kulttuurihistoriallisessa kehityksessä on ollut keskeinen. Gadolinin laboratoriona rakennus kytkee koko tontin ja lähialueen palontakaiseen historiaan, mistä osoituksena on rakennuksen asento luonnollisen topografian mukaisessa koordinaatistossa. Suuren puutarhan huomiota herättävänä kivirakennuksena laboratorio on ollut ympäristönsä merkityksellinen dominantti. Kun kaupunki on vähitellen täyttänyt puutarhan, on laboratoriorakennuksen olemus jäänyt väistyväksi. Gadolinin ajan painottuminen rakennuksen ja sen lähiympäristön arvoissa liittyy myös Gadolinin persoonaan sekä hänen toimintansa positiiviseen ja tuotteliaaseen luomisvoimaan. Mikään myöhempi vaihe ei ole muokannut ympäristöään yhtä ylevän kokonaisvaltaisesti.”

”Toisaalta rakennuksen kaksisataa vuotta pitkä historia yhteiskunnan sosiaalisen tasa-arvon kehityksen tapahtumapaikkana on todella merkittävä. Vähävaraisten, sairaiden ja yhteiskunnan heikkojen tukikohtana ja valistuneen kaupungin omistuksessa, tontti on saanut olla rauhassa kiinteistökehittäjiltä, jotka ympäröivillä tonteilla ovat eri vuosikymmeninä toteuttaneet tehokkuutta ja modernisointia. Tämän vuoksi Luostarinkatu 5:n tontti on jokseenkin ainoa Vartiovuorta kehystävistä tonteista, jonka puiston puoleinen laita ei ole täyteen rakennettu, vaan Luostarinkadulta voi nähdä Vartiovuorenmäen rehevän vehreyden. Gadolinin laboratorio puolustaa paikallaan Gadolinin puutarha-aatetta, vaikka luonto ja vihreys nykytilassa sijaitsevatkin sen pohjoispuolella. Rakennuksen yhteyttä puistoon ja sitä kautta myös Luostarinmäen koordinaatistoon tulee vaalia ja vahvistaa tulevaisuudessa.”

Selvityksen mukaan Gadolinin rakennuksen arvot ja merkitykset voidaan tiivistää seuraaviin kokonaisuuksiin:

1) Rakennukseen liittyvä, professori Gadolinin historiallinen persoona ja laboratoriota ympäröivä puutarha, sen innovatiivisuus ja lumovoima.

2) Rakennuksen pitkä ikä ja paloa edeltävältä ajalta periytyvä, ympäröivästä rakennuskannasta poikkeava koordinaatisto.

3) Käyttöhistoria kaupunkisosiaalisen kehityskaaren näyttämönä, sairaalana ja lastenkotina.

4) Ylläolevien arvojen ansiosta tontti on säilynyt kaupunkirakenteellisen väljyyden puolustajana.

Arkeologinen koekuopitus

Muuritutkimus Oy teki tontilla arkeologisia koetutkimuksia kesä-heinäkuussa 2018. Tutkimusten tarkoituksena oli paikallistaa hautoja lähistöltä tehtyjen aiempien havaintojen vuoksi. Lisäksi tarkoituksena oli etsiä paikalla sijainneen Johan Gadolinin puutarhan rajoja.

Tontille tehtiin uudisrakentamisen vaikutusalueelle ennen koekaivausten aloittamista maatutkaus, jolla selvitettiin mahdollisten rakenteiden ja anomalioiden sijaintia ja laajuutta. Tutkausten tulosten perusteella valittiin koeojien ja -kuoppien paikat. Kolme koeojista ja -kuopista sijaitsi tontin etupihan nurmikkoisella puutarha-alueella ja kaksi tontin soraisen takapihan puolella. Suurin osa koealueiden maakerroksista oli sekoittuneita.

Luostarinkatu 5:stä löytynyt materiaali oli luonteeltaan kaupunkialueelle tavanomaista. Löytömateriaali oli kaikissa kaivannoissa samankaltainen sisältäen rautaesineitä ja niiden katkelmia, posliini-, piiposliini-, kivisavi- ja punasavikeramiikkaa, taso- ja astialasia, luita sekä luuesineen. Kalkkikivikorallin pala oli poikkeuksellisin löytö. Ajallisesti suurin osa löytöaineistosta sijoittuu 1700-luvun lopulle ja 1800-luvulle.

Takapihalta saatiin esille laajahko matala tiilirakenne, jonka rajat tavoitettiin kahdelta suunnalta. Muista koeojista ja -kuopista rakenteita ei löytynyt. Kallio saavutettiin n. 15–85 cm syvyydellä kaikista koeojista, mutta etupihalla kallio lähti laskemaan Luostarinkatua kohti mentäessä ollen ojan päässä jo n. 120 cm syvyydellä. Pihaa Vartiovuorenmäkeä kohti noustaessa kallio on paikoin näkyvissä heti maan pinnalla.

Hautarakenteita ei koetutkimuksissa havaittu. Tontin nurmialueena olevan puutarhan maa-aines oli sekoittunutta puutarhamaata, josta eriaikaisten puutarhakerrosten havaitseminen ei myöskään ollut mahdollista. Maanäytteissä havaittiin kasvijäänteitä, mutta niiden historiallinen kehys ei koetutkimuksissa selvinnyt. Puutarhakäyttöön viittasi kuitenkin savinen ojanne, joka saattaa viitata 1700-luvun lopun puutarhanhoitokäytäntöihin.

Tiilirakenteita tontilla on laajemmin kuin mitä koetutkimuksissa saatiin esille. Lähellä pintaa oleva kallio rajoittaa raskaampien rakenteiden ja muiden anomalioiden mahdollisia esiintymisalueita. Tiilirakenteet viittaavat mahdollisesti tontilla edelleen olevan laboratoriorakennuksen kanssa samanaikaiseen tai vanhempaan rakentamiseen.

Koekuopituksen yhteydessä otetut maanäytteet analysoi Muuritutkimus Oy:n tilaustyönä FT Teija Alanko Turun yliopiston Kasvimuseon tiloissa arkeobotaniikan laboratoriossa, jossa tutkittu aineisto myös säilytetään. Vaikka tutkitussa makrofossiiliaineistossa oli hyöty- ja puutarhakasveja, jotka ovat hyvin voineet kasvaa tontilla sijainneissa Gadolinin tai Kjöllerfeldtin puutarhoissa, ja lisäksi löytyi puutarhan maanparannuksesta kertovia keittiöjätteen jäänteitä (esim. hiili, kalanjäänteet), nämä kyseiset puutarhalajit eivät suoranaisesti kerro näiden kyseisten puutarhojen erikoislaatuisuudesta. 

Kasvillisuusselvitys

Kasvillisuusselvityksessä oli tarkoitus kartoittaa erityisesti Gadolinin puutarhan ajalta mahdollisesti säilyneitä kasveja. 

Luostarinkatu 5:n tontti on vain sirpale paikalla aiemmin sijainneista Johan Gadolinin puutarhasta ja Surutoin-huvipuistosta, eikä lajistossa – alkuperältään tuntemattomia luumupuita lukuun ottamatta – ole näkyvissä viitteitä paikan puutarha- ja huvipuistovaiheista. Tontilla ei kasva uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja.

Edellä mainitut kolme luumupuuta kasvavat sauna- ja pesutuparakennuksen eteläpäädyssä. Yksilöinä luumupuut eivät saavuta kovin korkeaa ikää, mutta kasvustot uudistuvat hanakasti juurivesojen kautta, eikä ole mahdotonta, että kyseiset puut ovat tontin aiempien vaiheiden aikana paikalle istutettujen puiden jälkeläisiä (Arno Kasvi, suullinen tiedonanto).

Luostarinkatu 5:n tontin ruohovartislajistossa on selvästi nähtävissä kerrostumia historiallisesta kaupunkikulttuurista. Pihan käyttötarkoitukset ovat vaihdelleet vuosisatojen saatossa, ja paikalle on valikoitunut, sopeutunut ja elintilaa valloittanut historialliseen asutus- ja kaupunkimiljööseen sopeutunut monilajinen kasviyhteisö. Monipuolinen kasvilajisto edustaa elävää vanhan kaupungin kulttuurihistoriaa, joka on mahdollista ottaa huomioon tontin käyttöä ja hoitoa suunniteltaessa. Vanhojen kasvustojen ja maaperän siemenpankin säilymistä edistää esim. maamassojen tarpeettoman siirtelyn ja vaihtelun, sekä pihan pintojen liiallisen uusimisen ja siistimisen välttäminen.

Kaavavalmistelu

Kaavamuutosta valmisteltaessa on tutkittu kaavamuutosluonnoksen lisäksi kaksi muuta suunnitelmaversioita, jotka esitellään kuvaliitteessä (oheismateriaali 2). Asemakaavaluonnokseksi valittiin naapurirakennusten noppamaisista muodoista liikkeelle lähtevä suunnitelmaversio, joka mittakaavaltaan ja muodoltaan sopii parhaiten Kaskenkadun varren kerrostalojen ja pienimittakaavaisemman asuinrakentamisen väliin.

Asemakaavanmuutosluonnos

Tontti on käyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolle saa sijoittaa myös päiväkoti-, palvelu-, liike- ja museotoimintaa. Ns. Gadolinin laboratorio suojellaan asemakaavalla eikä siihen saa sijoittaa asumista. Rakennuksen jakaminen useampaan asuntoon saattaisi muuttaa rakennuksen julkisivujen, piha-alueiden ja sisätiloille luonteenomaisten tilasarjojen luonnetta suojelutavoitteiden vastaisesti. Puutarhan luonnetta pyritään säilyttämään.

Kaava mahdollistaa 6-kerroksisen kerrostalon rakentamisen tontin takaosaan. Kadunpuoleisessa julkisivussa kaksi ylintä kerrosta on sisäänvedetty. Puistonpuoleisella julkisivulla räystäslinja kulkee neljännen kerroksen yläpuolella ja kaksi ylintä kerrosta jäävät jyrkän kattolappeen taakse. Ratkaisu kytkee uudisrakennuksen puiston reunan muihin rakennuksiin. Kattolappeeseen saa tehdä kattolyhtyjä ja -ikkunoita. Uudisrakennuksen rakennusoikeus on 2100 k-m².

Pysäköintipaikkavaatimus tontilla on 1 autopaikka/ 120 k-m². Uudisrakennuksen tarvitsemat autopaikat sijoittuvat uudisrakennuksen ja pihan alla oleviin maanlaisiin tiloihin. Ajo pysäköintikellariin kulkee tontin takaosassa tontin koilliselle reunalle sijoittuvaa katettua ramppia pitkin. Suojeltavan rakennuksen tarvitsemat autopaikat sijoittuvat piha-alueelle. Mahdollisen päiväkodin saatto-/ noutopaikat järjestetään jatkossakin kadulla.

Kaavaluonnoksen vaikutukset

Luonnoksessa Vartiovuorenpuiston reunaa rajataan rakentamisella. Nykyisin puisto näkyy Luostarinkadulle kaavamuutosalueen kohdalla Gadolinin matalan laboratoriorakennuksen yli ja kaavamuutosalueen puusto laajentaa puistoa visuaalisesti. Rakennus mahdollistaa mäkipuiston näkymistä talojen väleistä Luostarinkadun suuntaan.

Kaavaluonnos lähtee liikkeelle naapurirakennusten, Villa Solariksen ja Spoofin asuinpalatsin, noppamaisista muodoista. Villa Solariksen tontti on noin kaksi metriä Gadolinin laboratorion tonttia ylempänä, mistä johtuen 6-kerroksinen uudisrakennuksen harja on vain hieman yli metrin verran Villa Solarista korkeammalla. Korkeutensa puolesta se siis on välittäjä pienimittakaavaisen rakentamisen ja Kaskenkadun puolen korkeamman rakentamisen välillä.

Asumisen kieltäminen Gadolinin laboratoriorakennuksessa edistää toiminnoiltaan monipuolisen kaupunkirakenteen muodostumista.

Seuraavat vaiheet

Asemakaavaluonnoksen hyväksymisen jälkeen alueesta on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu. Kilpailun järjestämisestä ja voittajan valinnasta päättää kaupunkikehitysjaosto. Kaavaehdotus valmistellaan voittajan kanssa.

Liite 1Luonnoskartta Luostarinkatu 5, 4.6.2019

Oheismateriaali 1Vuorovaikutusraportti, 4.6.2019

Oheismateriaali 2Kuvaliite tutkituista vaihtoehdoista

Oheismateriaali 3Rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Okulus 2018

Oheismateriaali 4Kasvillisuusselvitys, Tarja Marsh 2018

Oheismateriaali 5Arkeologinen koetutkimus, Muuritutkimus Oy 15.11.2018

Oheismateriaali 6OAS-vaiheen mielipiteet

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 4.6.2019 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Luostarinkatu 5 pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Ilvessalon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 18.6.2019 § 285.

Oheismateriaali 7Vartiovuorenkatu 1:n asukkaan mielipide 26.7.2019

Oheismateriaali 8As. Oy Vartiovuorenpihan (Luostarinkatu 3) hallituksen ja asukkaan mielipide 29.7.2019

Oheismateriaali 9Vartiovuorenkatu 1:n asukkaan mielipide 4.8.2019

Oheismateriaali 10Alueen kolmen asukkaan mielipide 5.8.2019

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Ilvessalon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 6.8.2019 § 307.

Oheismateriaali 11Turku Energia Sähköverkot Oy:n kannanotto 7.8.2019

Oheismateriaali 12Kuntalaisen mielipide 16.8.2019

Oheismateriaali 13Bostadsaktiebolaget Solaris i Åbo mielipide 16.8.2019

Oheismateriaali 14Keskikaupunkiseura Tälpual jokke ry:n mielipide 18.8.2019

Oheismateriaali 15As Oy Vartiovuorenpihan hallituksen puheenjohtajan mielipide 18.8.2019

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä:

”Kaavaan lisätään ehto siitä, että uuden rakennuksen räystäslinjojen on sovelluttava yhteen tontin 1004 3-kerroksisten rakennusten kanssa ja uudisrakennuksen on muutenkin kunnioitettava arvokasta ympäristöään. Uudisrakennuksen maksimikorkeudeksi merkitään 40,9.”

Ilvessalon Mannin kannattamana tekemä muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 11-2.

Päätös asiassa syntyi neljän äänestyksen jälkeen.

Ensimmäinen äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen välillä:

”Luostarinkatu 5, (II) 002 kaupunginosa (os. Luostarinkatu 5) (3/2017) palautetaan valmisteluun. Asemakaava valmistellaan suojelukaavana.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Forsell, van Ooik, Lindell, Euro, Palmunen, Manni ja Ilvessalo.

Palautusehdotuksen puolesta äänesti Sandelinin lisäksi häntä kannattanut Lähteenmäki.

Asian käsittely jatkui äänin 11-2.

Toinen äänestys

Toisessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Ilvessalon Mannin kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

”Kaavaan lisätään ehto siitä, että uuden rakennuksen räystäslinjojen on sovelluttava yhteen tontin 1004 3-kerroksisten rakennusten kanssa ja uudisrakennuksen on muutenkin kunnioitettava arvokasta ympäristöään. Uudisrakennuksen maksimikorkeudeksi merkitään 40,9.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Ilvessalon muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen ja häntä kannattaneen Mannin lisäksi Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Forsell, van Ooik, Lindell, Euro ja Palmunen.

Sandelin ja Lähteenmäki äänestivät tyhjää.

Ilvessalon muutosehdotus tuli tässä vaiheessa päätökseksi äänin 11-0, 2 tyhjää.

Kolmas  äänestys

Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja van Ooikin Forsellin kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

”Uudisrakennuksen rakennusoikeus on 1800 kerrosalaneliömetriä.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Lindell, Euro, Palmunen ja Manni.

van Ooikin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen ja häntä kannattaneen Forsellin lisäksi Ilvessalo.

Sandelin ja Lähteenmäki äänestivät tyhjää.

Esittelijän ehdotus tuli tältä osin tässä vaiheessa päätökseksi äänin 8-3, 2 tyhjää.

Neljäs äänestys

Neljännessä äänestyksessä äänestettiin toisessa äänestyksessä voittaneen ja muutetuksi pohjaehdotukseksi tulleen Ilvessalon ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän hylkäysehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Forsell, van Ooik, Lindell, Euro, Palmunen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin tekemän hylkäysehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Päätökseksi tulleen Ilvessalon muutosehdotuksen perustelut:

”Muutoksella pyritään varmistamaan rakentamisen sopusuhtaisuus vanhan rakennuskannan kanssa. Maksimikorkeus 40,9 on vain metrin korkeampi kuin naapurin kolmikerroksiset talot.”

Sandelinin palautusehdotuksen ja hylkäysehdotuksen perustelut:

”Alueen asemakaavoituksen tulee parantaa ympäristöä, ei heikentää sitä. Kaava-alue on harvoja paikkoja Vartiovuorenpuiston ympärillä, jota ei ole rakennettu täyteen. Puiston reunaan sijoittuva uudisrakentaminen ei sovellu ympäristöön, estää näkymiä Vartiovuorenpuistoon, heikentää kaupunkikuvaa eikä huomioi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Luostarinkatu 5 on merkityksellinen osa Vartiovuorenpuiston, Turun Akatemian observatorion ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelien muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön aluetta. Alueella sijaitsee vuonna 1798 valmistunut rakennus on maakuntakaavassa suojeltu Gadolinin laboratorio, joka on toiminut myöhemmin muun muassa sairaalana ja lastenkotina.” 

van Ooikin muutosehdotuksen perustelut:

”Rakennusoikeuden vähennys takaa rakennuksen paremman soveltumisen Luostarinkadun miljööseen sekä osaksi Vartiovuorenpuiston, Turun Akatemian observatorion ja Luostarinmäen käsityöläiskortteleiden valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Hieman pienempikin uudisrakennus toimisi osaltaan keskustan tiivistäjänä ja kestävän kaupunkirakenteen edistäjänä.”