Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristölakimies Nina Mattila 28.5.2019:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Brinkalan kylän (407), Paavola-niminen tila, rek.nro. 1:674, pinta-ala 8700 m².

Osoite: Raumanpääntie

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

- Uuden omakotitalon rakentaminen 200 k-m², ½ I krs.

- Talousrakennus, 70 k-m², I krs.

Kaavoitustilanne

YLEISKAAVA/OSAYLEISKAAVA

Alueella on vireillä osayleiskaavan laatiminen.

Kaupunginhallituksen 8.5.2017 hyväksymässä luonnoksessa rakennuspaikkaa koskee merkintä AT: kyläalue.

Valmistellussa osayleiskaavaehdotuksessa aluetta koskee merkintä:

AT-1: Kyläalue. Olemassa oleva asutuskeskittymä tai sellaiseksi soveltuva alue. Alue on tarkoitettu maaseutumaiseen ja kylämäiseen asumiseen sekä sen tarvitsemille palvelu- ja työtiloille. Rakentaminen alueelle edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Hakemuksen liitteeksi tulee esittää lähiympäristön alueellinen suunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa vesihuolto, ajotiet, pyöräily- ja ulkoilureitit, virkistystarpeet sekä maiseman ja rakennetun ympäristön arvot. Hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä rakennuspaikkaa muualla kuin rantavyöhykkeellä.

Rakentamisen tulee perustua 6.11.2017 voimassa olleeseen tilajaotukseen. Rakennuspaikkojen muodostaminen kyläalueella voidaan sallia alueeseen sisältyvän tilan maapinta-alaa kohden seuraavasti:

- yksi rakennuspaikka 0,2 hehtaarin - alle 1 hehtaarin suuruisilla tiloilla

- kaksi rakennuspaikkaa yli 1 hehtaarin - alle 5 hehtaarin suuruisilla tiloilla

- kolme rakennuspaikkaa yli 5 hehtaarin - alle 10 hehtaarin suuruisilla tiloilla

- neljä rakennuspaikkaa yli 10 hehtaarin - alle 15 hehtaarin suuruisilla tiloilla

- viisi rakennuspaikkaa yli 15 hehtaarin suuruisilla tiloilla.

Rakennetun rakennuspaikan pinta-alaksi tulee jäädä vähintään 1500 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikalle, joka ei sijaitse rantavyöhykkeellä, saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 400 k-m² sekä lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia enintään 150 k-m². Rantavyöhykkeellä sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 150 k-m² sekä saunarakennuksen 25 k-m², vierasmajan 20 k-m² ja muita talousrakennuksia enintään 50 k-m². Rantavyöhykkeen alle 2000 m²:n rakennuspaikoilla asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 k-m² ja yli 5000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 200 k-m. Rantavyöhykkeestä määrätään yleismääräyksissä. Rantavyöhykkeellä uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää kantatilaselvitykseen perustuvaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta.

MAAKUNTAKAAVA

Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistama.

M: Maa- ja metsätalousvaltainen alue

Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös haja-asutusluonteiseen loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun.

SUUNNITTELUMÄÄRÄYS

Suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 §:n mukaiselle ranta-alueelle tulee rakentamatonta rantaviivaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta.

Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja.

Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue

- Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeät maisema-alueet.

SUUNNITTELUMÄÄRÄYS:

Suunnitelmien ja toimien alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Suunnittelu- ja rakentamistoimenpitein tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä.

Poikkeukset

- Rakennuksen rakentaminen rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakija on toimittanut naapureiden puoltavat kannat hakemukseen. Yhtä naapuria on kuultu kaupunkiympäristötoimialan toimesta kirjeitse. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei tehty.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa kielteisestä päätösehdotuksesta. Hakija on antanut vastineen, jossa hän pyytää hakemuksen hyväksymistä. Hakijan mukaan todellisuudessa on tarkoituksena rakentaa pienempi kuin 300 k-m²:n asuinrakennus, kuten asemapiirrokseen on merkitty. Hakijan mukaan häntä ei ole ohjeistettu rakennuksen kokoa koskien ja pyytänyt ohjeistusta. Päätösehdotukseen on vastineen johdosta muutettu kerrosala vastamaan osayleiskaavaehdotuksen mukaista asuinrakennuksen kerrosalan määrää.

Päätöksen perustelut

Asian aiemmat vaiheet:

Rakennuspaikka sijaitsee Satavassa Raumanpäässä. Tila on muodostettu halkomalla vuonna 2018. Tiloille, josta rakennuspaikka on muodostettu, on haettu vuonna 2014 kahta poikkeamispäätöstä kahden lomarakennuksen rakentamiseksi. Tuolloin hakija kuitenkin rauetti toisen hakemuksensa, koska valmistelun kanta oli, että vain yhden uuden rakennuspaikan puoltaminen oli kaavoituksen keskeneräisyydestä huolimatta perusteltua. Tuolloin todettiin, että ei ollut erityisiä maankäyttöön liittyviä syitä, miksi tiloille pitäisi puoltaa kahta uutta rantarakennuspaikkaa. Yhden rakennuspaikan puoltaminen katsottiin kuitenkin kohtuulliseksi, koska aiemmin kumottua Satava-Kakskerran osayleiskaavaa varten oli tehty rantavyöhykkeiden kantatilaselvitys, jonka perusteella osayleiskaavaan oli merkitty sallitut uudet rakennuspaikat. Vaikka aiemmin valmisteltu osayleiskaava on kumottu, sen pohjana ollutta kantatilatarkastelua voidaan käyttää maanomistajien tasapuolista kohtelua arvioitaessa. Selvityksen mukaan ennestään rakentamattomalle tilalle 1-447 (muodostettu vuonna 1968) olisi voitu muodostaa yksi uusi rakennuspaikka.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta teki rakennuspaikalle katselmuksen ennen asian ratkaisemista. Katselmuksella todettiin, että tilalla sijaitsi kaksi rakennusta/rakennelmaa, jotka hakijan mukaan olivat vanhoja ja olleet pitkään loma-asutuskäytössä. Kaupunki antoi toista hakemusta koskien puoltavan lausunnon ELY-keskukselle. ELY-keskus hylkäsi hakemuksen, koska se katsoi, että rantojen suunnittelussa käytetyn rantaviivan pituuteen perustuvan mitoituksen mukaan kiinteistöillä ei ole rakennusoikeutta toisen rantarakennuspaikan muodostamiseen. ELY-keskus arvioi, että tilalla saattoi olla entuudestaan yksi lomarakennuspaikka. Maanomistaja ei hakenut muutosta ELY-keskuksen päätökseen.

Olemassa olevat rakennukset:

Tilalla sijaitsee ennestään rakennustunnukseton talousrakennus. Tilan 1:675 puolella sijaitsee toinen rakennus, joka hakijan selvityksen mukaan on rakennettu 1950-luvun lopulla, rakennuttaja oli Paavo Anttila/ Kakskerran linja Oy. Käyttötarkoituksena oli ns. kesäkuljettajien levähdys-/yöpymispaikka. Tähän käyttötarkoitukseen se tuli tarpeettomaksi 70-luvun alkupuolella. Toinen mökeistä on uudempi (sijaitsee tilan 1:674 puolella). Nykyinen omistaja otti mökit käyttöönsä 70-luvun loppupuolella, jolloin ne ovat toimineet lomanviettopaikkana ja työmaaparakkina. Nykyään niitä käytetään lähinnä tukikohtana ja kalastustarvikkeiden varastona. Ne ovat vuosia odotelleet, jos tilalle saataisiin poikkeus-/rakennuslupa ja ne voisivat toimia työmaaparakkina ja varastona.

Asian valmistelija ja alueen tarkastusinsinööri tekivät tilalle paikalla käynnin rakennusten arvioimiseksi. Paikalla käynnin perusteella arvioitiin, että kiinteistöillä Paavola 407:1:674 ja Paavonranta 407:1:675 sijaitsevia rakennuksia ei ole käytetty vakinaiseen asumiseen. Tarkastusinsinööri arvioi, että rakennukset ovat peräisin 50- ja 60-luvuilta rakentamistyylin perusteella. Arvio perustuu täysin kokemusperäiseen tietoon. On mahdollista, että rakennukset ovat toimineet kiinteistön omistajan kertomuksen mukaisesti kesäaikana tauko- ja yöpymistupina ja myöhemmin vapaa-ajan asumuksena. Suuremmasta rakennuksesta löytyi sauna. Rakennuksissa on vain kantovesi, kiinteistöllä ei ollut kaivoa tai vesijohtoa.

Suuremmassa rakennuksessa oli hormi ja tulisija (saunan kiuas). Ulkoisen tarkastelun ja kiinteistön omistajan kertomuksen perusteella tarkastusinsinööri arvioi, että rakennus on ollut kesäaikaan asuttava. Eristepaksuus seinissä ja katossa on ulkoisen tarkastelun ja kiinteistön omistajan puheiden perusteella n. 100 mm. Pienemmässä rakennuksessa ei ollut tulisijaa.

Molemmat rakennukset on perustettu kalliolle kevyen perustuksen varaan. Pienempi rakennuksista on perustettu tiilistä ladottujen pilarien päälle. Suurempi rakennus on perustettu osittain luonnonkivistä sekä hirrenpätkistä ladottujen pilarien päälle. Perustamistapa viittaa siihen, että rakennukset on siirretty paikalle kokonaisena ja mahdollisesti tilapäiseen käyttöön. Rakennusten ympäristö oli metsittynyt, joten rakennukset ovat olleet paikalla mahdollisesti vuosikymmeniä.

Ottaen huomioon edellä mainitut seikat sekä se, että rakennuksilla ei ole rakennustunnusta eikä rakennuslupia, kyseisten rakennusten ei katsota muodostavan olemassa olevaa rakennuspaikkaa eikä kyse ole niin sanotusta korvaavasta rakentamisesta.

Kantatilatarkastelu:

Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan 23.8.2004. Maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) - Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös loma-asutukseen ja haja-asutusluonteiseen pysyvään asumiseen sekä jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan tulee rakentamatonta rantaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta.

Tila Paavonranta (853-407-1-675) on rekisteröity 18.10.2018. Sen pinta-ala on 0.8650 ha. Tilalle johtaa Raumanpääntie. Muunnettu rantaviiva noin 40 m. Tila Paavola (853-407-1-674) on rekisteröity 18.10.2018. Sen pinta-ala on 0.8770 ha. Tilalle johtaa Raumanpääntie. Muunnettu rantaviiva noin 40 m.Tilat sijaitsevat Satavan länsirannalla, noin 17 km etäisyydellä Turun keskustasta.

Tilojen Paavola 853-407-1-674 ja Paavonranta (853-407-1-675) emätila on ollut Anttila (853-407-1-252x) rekisteröity 18.3.1958 ja sen kokonaispinta-ala oli 13,790 ha. Emätilasta on muodostettu yhteensä 7 uutta tilaa, joista 3 on jo rakennettu. Aiemmin valmistellun osayleiskaavan pohjana ollutta kantatilatarkastelua voidaan sinänsä yhä käyttää maanomistajien tasapuolista kohtelua arvioitaessa. Selvityksen mukaan ennestään rakentamattomalle tilalle 853-407-1-447 (muodostettu vuonna 1968) olisi voitu muodostaa yksi uusi rakennuspaikka. Tilasta 853-407-1-447 (ja tiloista 853-506-1-234 ja 853-407-1-498) on sittemmin muodostettu kaksi erillistä tilaa, joilla on nykyään eri omistajat ja jotka kummatkin ovat nyt hakeneet lupaa asuinrakennuksen rakentamiseksi. Vaikka laskennallisesti voitaisiin katsoa kohtuulliseksi yhden uuden rakennuspaikan muodostaminen, ei voida määrittää, kummalle nykyisistä maanomistajista se kuuluisi.

Alueella on vireillä Satava-Kakskerran osayleiskaavan laatiminen. Yleiskaavatyön tarkoituksena on laatia saarten maankäyttöä ohjaava kokonaisvaltainen kaava, jolla ohjataan sekä pysyvän että loma-asutuksen sijoittumista ja mitoitusta, haja-asutusalueiden rakentamista, viherverkkoa ja virkistysalueita sekä suojelualueita ja -kohteita. Osayleiskaavaehdotusta ei ole vielä hyväksytty. Kun otetaan huomioon osayleiskaavan laatimisalueen jo toteutunut rakentamistilanne, alueelle suuntautuva rakentamispaine ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus, hakemusta ei ehdoteta hyväksyttäväksi.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukainen poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1Asemapiirros 13.3.2019

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Hakijan vastine kielteiseen päätösehdotukseen 27.5.2019 (Salauksen peruste - Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24.1 § 32 kohta)

Karttalinkki

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä hakemuksen.

Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 31.4 §:n mukaisesti 450 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (1 kpl), yhteensä 520 euroa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Muurisen Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimieliesti.

Pöydältä 4.6.2019 § 253.

PäätösAsia pantiin pöydälle Muurisen Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 11.6.2019 § 263.

PäätösKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä hakemuksen.

Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 31.4 §:n mukaisesti 450 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (1 kpl), yhteensä 520 euroa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Päätös asiassa tehtiin äänin 8-4, 1 poissa.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Muurisen Lintusen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

"Hakijan anomus hyväksytään. Perusteluina on se, että tontin koko on 8700 m2 ja tontilla on itsenäisen Kakskerran kunnan aikainen rakennus, joten uutta rakennuspaikka ei synny. Rakennusta on käytetty jo pitkään loma-asuntona ja emätilasta on muodostettu melko vähän uusia tiloja. Lisäksi naapurit ovat puoltaneet poikkeamisen myöntämistä."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sandelin, Laukkanen, van Ooik ja Ilvessalo.

Muurisen Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Hellsten, Anttila, Lindell, Euro, Palmunen ja Manni.

Muurisen muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 8-4, 1 poissa.

Lähteenmäki oli poissa kokouksesta.