Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristölakimies Nina Mattila 26.4.2019:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Raustvuoren kylän (502), Raustlahti-niminen tila, rek.nro. 1:250, pinta-ala 10000 m².

Osoite: Matinniementie 6

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

- Omakotitalo 143 k-m², I krs.

- Talousrakennus 21 m², I krs.

Kaavoitustilanne

YLEISKAAVA/OSAYLEISKAAVA

Alueella on vireillä osayleiskaavan laatiminen.

Kaupunginhallituksen 8.5.2017 hyväksymässä luonnoksessa rakennuspaikkaa koskee osin merkintä RA-2: Loma-asuntoalue. Loma-asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön edellyttää, että teiden rakentaminen, vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle. Tilan pohjois- ja koillisosaa koskee merkintä M: maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella on sallittu maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Uusia rakennuspaikkoja pysyvään asuinkäyttöön saa muodostaa yhden maapinta-alan viittä hehtaaria kohden, 2 rakennuspaikkaa 10 hehtaaria kohden ja tätä suuremmilla tiloilla yhden jokaista 10 hehtaaria kohden, enintään kuitenkin 5 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat on sijoitettava ohjeellisesti merkityille alueille.

Valmistellussa osayleiskaavaehdotuksessa rakennuspaikan rantaan rajoittuvaa osaa koskee merkintä RA-1: Loma-asuntoalue. Rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maaston ja luonnon ominaispiirteet tulee ottaa huomioon.

Olemassa olevilla rantaan rajoittuvalle rakennetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 150 k-m². Alle 2000 k-m²:n rakennuspaikoilla asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 k-m². Yli 5000 k-m²:n rakennuspaikoilla asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 200 k-m². Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa saunarakennuksen enintään 25 k-m², vierasmajan 20 k-m² ja muita talousrakennuksia enintään 50 k-m². Vierasmajan tulee sijoittua samaan pihapiiriin asuinrakennuksen kanssa eikä sillä saa olla itsenäisen vapaa-ajan asunnon tunnusmerkkejä. Rakennuspaikalla saa sijaita enintään kolme talousrakennusta.

Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi edellyttää, että

- teiden rakentaminen, vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle aiheuttamatta kaupungille erityisiä kustannuksia.

- hälytysajoneuvolla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin myös talviolosuhteissa.

Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää kantatilaselvitykseen perustuvaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta.

Tilan pohjois- ja koillisosaa koskee merkintä M-1: Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella on sallittu ainoastaan haja-asutusluonteinen sekä maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Rakentaminen alueella edellyttää MRL:n 137 §:n mukaista suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä, lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Hakemuksen liitteeksi tulee esittää lähiympäristön alueellinen suunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa vesihuolto, ajotiet, pyöräily- ja ulkoilureitit, virkistystarpeet sekä maiseman ja rakennetun ympäristön arvot. Hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä rakennuspaikkaa.

Rakentamisen tulee perustua 6.11.2017 voimassa olleeseen tilajaotukseen. Rakennuspaikkojen muodostaminen voidaan sallia alueeseen sisältyvän tilan maapinta-alaa kohden seuraavasti:

- yksi rakennuspaikka yli 2 hehtaarin –  alle 6 hehtaarin suuruisille tiloille

- kaksi rakennuspaikkaa yli 6 hehtaarin – alle 10 hehtaarin suuruisille tiloille

- suuremmille kuin 10 hehtaarin tiloille saa muodostaa lisäksi yhden rakennuspaikan jokaista 10 hehtaaria kohden.

Rakennuspaikkojen määrään sisältyvät tilan alueen AT-1, AT-1/s, AM-1 ja RA-1 rakennuspaikat. Rakennuspaikat on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan olevien rakennuspaikkojen sekä rakennettujen teiden läheisyyteen. Pääsaarten ulkopuolisille saarille ja rantavyöhykkeelle ei saa sijoittaa rakennuspaikkaa. Rantavyöhykkeestä määrätään yleismääräyksissä.

Rakennetun rakennuspaikan pinta-alaksi pitää jäädä vähintään 1500 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 400 k-m² sekä lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia enintään 150 k-m².

Tilan pohjoisosassa sijaitsee ”Raustvuoren kallioiksi” -nimetty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas luontokohde.

MAAKUNTAKAAVA

Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistama.

M: Maa- ja metsätalousvaltainen alue

Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös haja-asutusluonteiseen loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun.

SUUNNITTELUMÄÄRÄYS

Suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 §:n mukaiselle ranta-alueelle tulee rakentamatonta rantaviivaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta.

Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja.

Varsinais-Suomen taajamien, maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2018, määrätty tulemaan voimaan 27.8.2018) aluetta koskee merkintä:

Yhdyskuntarakentamisen laajentumisen selvitysalue.

Pitkällä aikavälillä tapahtuvalle suunnitellulle kehitykselle turvattava alue.

Suunnittelumääräys:

Mahdollinen alueiden käyttöönotto tulee ajoittaa aikaan, jolloin seudun yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sen mahdollistaa. Suunnittelulla voidaan tutkia alueen pitkän aikavälin kehittämisedellytyksiä arvioimalla vaikutukset ensisijaisten kaupunkikehittämisen kohdealueiden toteuttamiseen. Rakentaminen alueella ei saa laadullaan ja määrällään heikentää kaupunkikehittämisalueiden ja taajamatoimintojen alueiden toteuttamista. Alueen suunnittelun tulee tukea kestävän liikennejärjestelmän tavoitteita.  

Poikkeukset

- Rakennuksen rakentaminen rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1 §).

- Kaksi asuinrakennusta samalla tilalla (tilalla sijaitsee lomarakennus, nyt haetaan lupaa omakotitalolle) (RJ 12 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Yhden naapurikiinteistön omistajat ilmoittivat erikseen kirjallisesti, että heillä ei ole huomautettavaa hakemukseen.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa kielteisestä päätösehdotuksesta. Hakija antoi vastineen, jossa pyydetään hakemuksen hyväksymistä. Vastineessa on ilmoitettu, että omakotitalon ja talousrakennuksen rakentaminen on ajankohtaista, koska olemassa olevan lomarakennuksen ja varastorakennuksen käyttö tulee muuttumaan hänen yrityksensä Rami Koivunen Palvelut Ky:n laajentuessa henkilökunnan sosiaalitiloiksi ja toimistokäyttöön sekä kalustovarastoksi. Yrityksen toimialana on muun muassa rakennusten ja laiturien purku-, korjaus-, uudisrakennus- yms. alan ammattityöt. Ranta-alue jäisi yrityksen käyttöön satama-alueena. Matinniementien pohjoispuolelle rakennettava omakotitalo olisi luonteva rakennuspaikka saaristoyrittäjälle. Tilaan voidaan hakijan mukaan tarvittaessa lisätä osa kantatilasta.

Hakemukseen ja asemapiirrokseen ei ole merkitty lomarakennuksen ja talousrakennuksen käyttötarkoituksen muutosta vastineessa kuvattuun satamaan ja yritystoimintaan. Kaavan valmistelutyössä rantaan rajoittuva osa tilaa on osoitettu loma-asuntoalueeksi. Vastineessa kuvattu satama ja yritystoiminta ei olisi ehdotuksen kaavamerkinnän mukaista loma-asumista.

Päätöksen perustelut

Rakennuspaikka sijaitsee Kakskerrassa Raustvuoressa. Tilan kautta kulkee Matinniementien yksityistie. Tilalla sijaitsee ennestään lomarakennus ja talousrakennus, jotka on tarkoitus säilyttää. Omakotitalo ja talousrakennus rakennettaisiin Matinniementien pohjoispuolelle. Talousvesi otettaisiin hakijan mukaan porakaivosta ja jätevedet käsiteltäisiin liittymällä Kakskerta-Satavan vesiosuuskunnan paineviemäriin.

Hakemuksesta on keskusteltu ympäristötarkastajan ja maisema-arkkitehdin kanssa, koska uudisrakennus sijoittuisi ”Raustvuoren kalliot” -nimellä mainitun luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan luontokohteen välittömään läheisyyteen. Kohde on määritelty metsälain 10 §:n mukaiseksi monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi elinympäristöksi: karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto. Tälle kohteelle ei sijoitu varsinaista jyrkännettä ja sen alusmetsää. Kohteen arvona on kallioalueen iäkäs ja luonnontilainen puusto. Rakennusten sijoittuminen ei ympäristötarkastajan mukaan näitä arvoja sinänsä vahingoita. Rakennuksen maisemavaikutus eli lähinnä näkyvyys rantamaisemassa tulisi ottaa huomioon. Rakennusalalla korkeusero on yli kolme metriä eli se sijoittuu melko jyrkkään rinteeseen. Puuston säilyminen on arvioitu rantamaiseman kannalta tärkeäksi. Maisema-arkkitehdin mukaan rakennuksen ja tien välinen merkittävä puusto tulisi säilyttää ja esimerkiksi aidata rakentamisen ajaksi. Lisäksi louhinnan tarve tulisi minimoida.

Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan 23.8.2004. Maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M).- Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös loma-asutukseen ja haja-asutusluonteiseen pysyvään asumiseen sekä jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan tulee rakentamatonta rantaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (27.8.2018) alue kuuluu yhdyskuntarakenteen laajentumisen selvitysalueeseen.

Tila Raustlahti (853-502-1-250) on rekisteröity 7.9.2002. Sen pinta-ala on 1 ha ja Matinniementie jakaa sen kahteen osaan. Tilan rannanpuoleisella osalla sijaitsee vuonna 1999 rakennettu 123 m² suuruinen vapaa-ajan asunto. Muunnettu rantaviiva noin 65 m ja rannassa sijaitsee täyttöjä vesijättömaalla.

Tilan Raustlahti (853-502-1-250) emätila on ollut Raustvuori (853-502-1-85x), rekisteröity 3.3.1959. Emätilasta on lohkottu useita kymmeniä tiloja, jotka on jo rakennettu, joten tilalla ei ole enää laskennallista rakennusoikeutta jäljellä.

Alueella on vireillä Satava-Kakskerran osayleiskaavan laatiminen. Yleiskaavatyön tarkoituksena on laatia saarten maankäyttöä ohjaava kokonaisvaltainen kaava, jolla ohjataan sekä pysyvän että loma-asutuksen sijoittumista ja mitoitusta, haja-asutusalueiden rakentamista, viherverkkoa ja virkistysalueita sekä suojelualueita ja -kohteita. Osayleiskaavaehdotusta ei ole vielä hyväksytty.

Kun otetaan huomioon alueen jo toteutunut rakentamistilanne, alueelle suuntautuva rakentamispaine, tarve säilyttää osa rannoista rakentamisesta vapaana, maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja kaavoituksen keskeneräisyys sekä se, että rakentaminen ei ole valmistellun kaavaehdotuksen mukaista, ei edellytyksiä hakemuksen hyväksymiseen ole.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukainen poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1Asemapiirros 9.5.2018

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Hakijan vastine 31.3.2019

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä hakemuksen.

Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 31.4 §:n mukaisesti 450 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (4 kpl), yhteensä 730 euroa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ilvessalon Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 7.5.2019 § 188.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Pöydältä 21.5.2019 § 203.

PäätösAsia pantiin pöydälle Peltosen Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 28.5.2019 § 229.

PäätösAsia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi Mannin Mustosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Palautusehdotuksen perustelut:

"Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että poikkeamispäätösehdotus tuodaan lautakunnan käsittelyyn muutetun Satava-Kakskerta osayleiskaavaehdotuksen pohjalta."