Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, yleiskaavainsinööri Olavi Ahola 2.5.2019:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitusyksikkö on laatinut 24.4.2019 päivätyn osayleiskaavaehdotuksen. Kaavan laatiminen perustuu kaupunginhallituksen 4.3.2013 § 111 päätökseen.

Suunnittelun vaiheet

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitusyksikkö on laatinut 14.3.2017 päivätyn ja 26.4.2017 muutetun (KSYLK § 132) osayleiskaavaluonnoksen, josta on saatu mielipiteet ja lausunnot. Näiden pohjalta on valmisteltu osayleiskaavaehdotusta.

Syksyllä 2018 alustavasta kaavaehdotuksesta pyydettiin uudelleen lausunnot ja mielipiteet sekä pidettiin kaksi yleisötilaisuutta. Lisäksi alustavaa kaavaehdotusta sai kommentoida karttapohjaisessa kyselyssä.

Tavoitteet

Kaupunginhallitus on 2.5.2016 hyväksynyt tavoitteet osayleiskaavalle. Kaavaluonnoskäsittelyssä mitoitustavoitetta kevennettiin. Uudistetun tavoitteen mukaan osayleiskaavalla varaudutaan noin 3600 asukkaan yhdyskuntaan v. 2050 aiemmin esitetyn noin 5000 asukkaan sijaan. Kaavan väestötavoitteen laskun on katsottu vastaavan paremmin kaupunginhallituksen asettamaan laadulliseen tavoitteeseen säilyttää saarten asuinympäristöjen saaristomainen erityisluonne.

Osayleiskaavoituksen tavoitteiden hyväksymisen jälkeen on tullut voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos (137 a § 1.5.2017). Lainmuutos mahdollistaa kyläalueeksi osoitetuilla alueilla alueellisen suunnittelutarveratkaisun käyttämisen. Alkuperäinen kyläalueita koskeva tavoite (Kylämäisen yleiskaavoituksen kehittäminen rakentamisen suorassa ohjauksessa valmisteilla olevien lakimuutosten mahdollistamalla tavalla.) muutettiin lain mahdollistamaan muotoon.

Tavoitteet:

• Hyvä ympäristö ottamalla huomioon nykyinen asutus, asutushistoria ja saaristomainen asuinympäristö.
• Nykyaikaisen asemakaavoitus- ja rakentamistavan kehittäminen sekä vastaaminen asumistoiveisiin.
• Runsaan loma-asutuksen ja vakituisen asutuksen yhteensovittaminen painotuksena lisääntyvä ympärivuotisen asumisen osuus.
• Merellisen vetovoiman lisääminen, viherverkoston säilyminen ja kehittäminen sekä Kakskerranjärven virkistysarvojen kehittäminen.
• Loma-asutuksen ohjaaminen pääasiassa nykyisen loma-asuntokannan täydentämiseen.
• Tavoitteena on määritellä ne kyläalueet, joilla voidaan jatkossa tehdä suunnittelutarveratkaisu samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta.
• Haja-asutuksen kehittäminen eheyttävästi ja yhteisöllisyyden edellytysten ylläpitäminen.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Osayleiskaavaluonnoksen valmistelun lähtökohtia on esitelty yleisötilaisuuksissa 2013 ja 2.3.2017 sekä kaupunginhallitukselle 13.2.2017 ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle 7.3.2017.

Kokonaisrakenne ja maankäytön varaukset

Satava-Kakskerran rakenne on muodostunut nykyisen kaltaiseksi jo Kakskerran itsenäisen kunnan aikana. Jo 1900-luvun alussa alkanut rantojen käyttäminen loma-asumiseen kiihtyi sotien jälkeen ja ennen rakennuslain ns. rantapykälien säätämistä (1969) niin, että lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat tulivat täyteen ja tiheästi rakennetuiksi. Sisämaahan on syntynyt ilman kaavoitusta pieniä kyläryhmiä ja haja-asutusta alueen vanhojen kantatilojen lisäksi.

Osayleiskaavaehdotuksessa tiheimmin asuttu osa Kakskerrantien varrelta Höyttistensunttiin on varattu asemakaavoitettavaksi. Muilta osin tuleva asuinrakentaminen tukeutuu pääosin olemassa oleviin asuintihentymiin, jotka on osayleiskaavassa osoitettu kyläalueina. Kyläalueelle rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä, joiden liitteenä tulee olla lähiympäristön alueellinen suunnitelma. Kyläalueille tapahtuva rakentaminen ei saa johtaa merkittävään rakentamiseen eikä aiheuttaa haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla on mahdollistettu vähäinen yksittäisiin lupiin perustuva rakentaminen.

Asuinrakentamisen ohjaus kyläalueilla ja maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla

Osayleiskaavalla osoitettujen uusien asuinrakentamispaikkojen määrä perustuu koko tilan pinta-alaan. Rakennuspaikat tulee sijoittaa osayleiskaavassa kyläalueeksi osoitetulle alueelle.

Jos tila ei sisällä osayleiskaavassa kyläalueeksi osoitettua aluetta, uudet asuinrakennuspaikat ohjataan sisämaahan sijoittuville maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Näilläkin alueilla rakentamisen määrä perustuu tilakokoon. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla mahdollistettu uudisrakentamispaikkojen määrä on kyläalueita huomattavasti vähäisempää. Tuleva uusi asutus ohjataan näillä alueilla olevan harvan asutuksen tuntumaan.

Palveluille on varattu alueita mm. Kakskerran entisen koulun alueelta, Satavan kyläkaupan läheltä sekä olevien, pääasiassa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistamilta maa-alueilta.

Rannat ovat pääosin loma-asutukseen varattuja. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön edellyttää poikkeamispäätöstä.

Virkistykseen on pyritty osoittamaan rantojen läheisiä, pääosin kaupungin omistamia alueita. Näitä alueita tulee jatkossa kehittää yleiseen virkistyskäyttöön. Kaavaehdotuksessa on myös osoitettu laajat, rakentamattomat ulkoilualueet (MU-1), jotka myös ovat pääosin kaupungin omistamia. Maa- ja metsätalousalueilla ns. jokamiehen käyttöä kanavoidaan ulkoilureittien varauksilla.

Vaikutusten arviointi

Satava-Kakskerran alueen yhdyskuntarakenne on muodostunut pääpiirteittäin jo Kakskerran itsenäisen kunnan aikana nykyisen kaltaiseksi. Osayleiskaavassa tiivistetään ja täydennetään olevia kyläryhmittymiä kuitenkin säilyttäen asutuksen maaseutumainen luonne. Saarten maisemasuunnitelma ja viherverkkosuunnitelma ovat olleet tärkeänä lähtökohtana asutuksen sijoittamisessa sekä tarjoavat edellytyksiä maiseman ja luonnonarvojen huomioon ottamiseen. Virkistysmahdollisuuksia on pyritty aluevarauksilla lisäämään. Olevan infran, erityisesti vesihuoltoverkon hyödyntäminen mahdollistaa ympäristöllisesti kestävän kehittämisen ja vähentää ympäristöhaittoja.

Yhdyskuntakustannuksia on arvioitu. Osa saarille kohdistuvista infrastruktuurin parantamiskustannuksista aiheutuu riippumatta esim. väestömäärän kasvusta.

Kyläalueiden täydennysrakentamisesta ei aiheudu kaupungille infrastruktuurikustannuksia. Käyttövedelle voidaan tarvita paineenkorotusta kulutuksen lisääntymisen myötä, mutta paineviemäriverkossa on kapasiteettia suurellekin väestönkasvulle. Kyläalueiden lisärakentamisen edellyttämät pääsytiet ovat myös käyttäjien kustannettavia.

Palvelujen tarjonnasta laajalle haja-asutusalueelle saattaa aiheutua suuriakin yhdyskuntakustannuksia (sosiaali- ja terveyspalvelut, lasten päivähoito, koulu). Alueella on kohtuullisen hyvät joukkoliikennepalvelut.

Asukkaille tulevia kustannuksia ovat liikkumiskustannukset ja palvelujen hankkimiskustannukset. Nämä voivat muodostua suuriksi pitkistä etäisyyksistä johtuen. Tieverkon rakentamis- ja käyttökustannukset samoin kuin vesihuollon liittymis- ja käyttökustannukset voivat olla suuria.

Tavanomaisen asemakaavoituksen toteuttaminen asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle tuo mukanaan suuret kynnysinvestoinnit vesihuoltoon ja kadunrakentamiseen. Satavan itäpäähän tarvitaan vesihuollon runkolinjat vesistön yli joko Hirvensalosta tai suoraan mantereelta. Hirvensalon nykyverkkoa ei voida laajentaa Satavaan ilman Hirvensalon puolen verkon kapasiteetin parantamista. Lisäksi tarvitaan myös asemakaavoitettavalle alueelle uudet runkolinjat. Tavanomaisen asemakaavoituksen vaihtoehtona voisi olla asemakaavoittaminen tukeutuen olevaan paineviemäriverkkoon.

Natura-arviointi

Kaavaselostuksen liitteeksi on laadittavana raportti osayleiskaavan vaikutuksista Rauvolanlahden Natura-alueeseen. Mm. liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu jo Hirvensalon osayleiskaavan Natura-arvioinnissa.

Toteuttaminen

Mitoitukseen liittyvät arviot toteutumisesta kohdistuvat pitkälle ajalle ja ovat hyvin epävarmoja, koska toteutuminen perustuu pääosin yksityisten maanomistajien toimiin. Alueen suunnitelmallinen kehittäminen asemakaavoituksella on kaupungin käsissä. Osayleiskaava tarjoaa puitteita, sääntöjä ja edellytyksiä kehittämiselle. Tarkoituksena on mahdollistaa alueen elinvoimaa parantavaa rakennuspaikkojen tarjontaa ja siten väestönkasvua ja lisätä alueen vapaa-alueiden ja virkistysalueiden vetovoimaa.

Laaditut selvitykset ja raportit, tiivistelmät ja vastineet mielipiteistä, tiivistelmät ja vastineet lausunnoista, www.turku.fi/kaavahaku

Liite 1Osayleiskaavan ehdotuskartta pvm 24.4.2019

Oheismateriaali 1Osayleiskaavan selostus pvm 24.4.2019

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 24.4.2019 päivätty Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotus hyväksytään ja se asetetaan julkisesti nähtäville.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Ilvessalon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 7.5.2019 § 184.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä yleiskaavainsinööri Olavi Ahola.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Pöydältä 21.5.2019 § 200.

PäätösAsia pantiin pöydälle Peltosen Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 28.5.2019 § 226.

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että:

- Kakskerran AP-1 -alue muutetaan AT-1 -alueeksi,

- rakennuspaikkojen (A-1 ja M-1 alueet) laskentatapaan lisätään selventävä maininta, että laskenta tehdään tilan koko pinta-alasta,

- At-1 määräykseen lisätään, että yli 20 ha tiloille annetaan kuusi rakennuspaikkaa,

- Satavan pohjoisosan ap-aluetta lisätään liitekartan mukaisesti. Tämä korvaa Kakskerran pohjoisosasta poistetun ap-alueen,

- Höyttisten Vesikarin alueelle lisätään liitekartan mukainen At-alue,

- Kakskerran pohjoisosan At-aluetta kasvatetaan liitekartan mukaisesti,

- lisätään liitekartan mukainen LV-1 alue Kakskerran länsiosaan, ja

- rantavyöhykkeellä (At-1 ja RA-1 alueet) yli 5000 m2 rakennuspaikoilla kerrosala saa olla korkeintaan 250 m2.

Päätös asiassa syntyi seitsemän äänestyksen jälkeen.

Liite 2Osayleiskaavan ehdotuskartta, muutettu 4.6.2019 (Kylk 4.6.2019 § 244)

Oheismateriaali 2Osayleiskaavan selostus, muutettu 4.6.2019 (Kylk 4.6.2019 § 244)

Oheismateriaali 3Muutosehdotusten liitekartta

1. äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja Laukkasen Lintusen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus:

”Kakskerran AP-1 -alue muutetaan AT-1 –alueeksi.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sandelin ja Lähteenmäki.

Laukkasen Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sinervo, Anttila, Muurinen, van Ooik, Wirén, Euro, Mustonen, Manni ja Ilvessalo.

Laukkasen muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 11-2.

Tämän jälkeen todettiin, että Mannin Lintusen kannattamana tekemä muutosehdotus ”rakennuspaikkojen (A-1 ja M-1 alueet) laskentatapaan lisätään selventävä maininta, että laskenta tehdään tilan koko pinta-alasta” hyväksyttiin yksimielisesti.

2. äänestys

Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja Mannin Lintusen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus:

”At-1 määräykseen lisätään, että yli 20 ha tiloille annetaan kuusi rakennuspaikkaa.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sandelin, Lähteenmäki, Laukkanen, van Ooik ja Ilvessalo.

Mannin Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sinervo, Anttila, Muurinen, Wirén, Euro ja Mustonen.

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 8-5.

3. äänestys

Kolmannessa äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja Mannin Lintusen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus:

”Satavan pohjoisosan ap-aluetta lisätään liitekartan mukaisesti. Tämä korvaa Kakskerran pohjoisosasta poistetun ap-alueen.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sandelin, Lähteenmäki, Laukkanen, van Ooik ja Ilvessalo.

Mannin Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sinervo, Anttila, Muurinen, Wirén, Euro ja Mustonen.

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 8-5.

4. äänestys

Neljännessä äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja Mannin Lintusen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus:

”Höyttisten Vesikarin alueelle lisätään liitekartan mukainen At-alue.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sandelin, Lähteenmäki, Laukkanen, van Ooik ja Ilvessalo.

Mannin Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sinervo, Anttila, Muurinen, Wirén, Euro ja Mustonen.

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 8-5.

5. äänestys

Viidennessä äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja Mannin Lintusen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus:

”Kakskerran pohjoisosan At-aluetta kasvatetaan liitekartan mukaisesti.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sandelin, Lähteenmäki, Laukkanen, van Ooik ja Ilvessalo.

Mannin Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sinervo, Anttila, Muurinen, Wirén, Euro ja Mustonen.

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 8-5.

6. äänestys

Kuudennessa äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja Mannin Lintusen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus:

”Lisätään liitekartan mukainen LV-1 alue Kakskerran länsiosaan”.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sandelin, Lähteenmäki, Laukkanen, van Ooik ja Ilvessalo.

Mannin Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sinervo, Anttila, Muurinen, Wirén, Euro ja Mustonen.

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 8-5.

7. äänestys

Seitsemännessä äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja Mannin Lintusen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus:

”Rantavyöhykkeellä (At-1 ja RA-1 alueet) yli 5000 m2 rakennuspaikoilla kerrosala saa olla korkeintaan 250 m2.”

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sandelin, Lähteenmäki, Laukkanen, van Ooik ja Ilvessalo.

Mannin Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sinervo, Anttila, Muurinen, Wirén, Euro ja Mustonen.

Mannin muutosehdotus tuli päätökseksi äänin 8-5.

Laukkasen muutosehdotuksen perustelut:

”Kaavan kehittyessä alue on jäänyt pieneksi, eikä kaupunki ei saa hyötyä siitä, että alue asemakaavoitetaan. ”