Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö, toimitilojen rakennuttaminen, toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola ja kiinteistökehityspalvelujen johtaja Petri Liski 12.4.2019:

Lausuntopyyntö

Kaupunginhallitus on 8.4.2019 § 151 päättänyt pyytää 26.4.2019 mennessä lausunnon oheismateriaalina 1 olevasta Ammatillisen koulutuksen uudishankkeen tilatarveselvityksestä kaupunkiympäristölautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta, liikuntalautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta sekä Turun Ammattikorkeakoulu Oy:ltä.

Hankkeen taustat

Ammatillisen koulutuksen kampuksen suunnittelun lähtökohtana on vuosi 2015. Tuolloin Turun ammattikorkeakoulun osalta tehtiin päätös, että sen toiminnot keskitetään Kupittaalle ja sinne rakentuu uusi kampusalue. Kaupunginvaltuusto linjasi tällöin, että Turun ammattikorkeakoululta vapautuvista kiinteistöistä Sepänkadun kiinteistöt myydään ja Ruiskadun kiinteistö jatkaa opetuskäytössä. Ruiskadun tiloihin oli tarkoitus sijoittaa perusasteen ja toisen asteen koulutusta. Tästä lähtökohdasta laadittiin hankesuunnitelma, jossa tiloihin esitettiin sijoitettavaksi ammatillisen koulutuksen toimintoja Kellonsoittajankadulta ja Lemminkäisenkadulta sekä peruskoulun väistötiloja ja Mikaelin koulu. Kasvatus- ja opetuslautakunta ei hyväksynyt esitettyä suunnitelmaa, vaan edellytti vaihtoehtoisen selvityksen laadintaa.

Tilapalvelukeskuksen johdolla laadittiin alkuvuodesta 2018 vaihtoehtoinen selvitys ammatillisen koulutuksen kampuksen toteuttamisesta uudisrakennuksena. Kaupunginvaltuusto käsitteli Ruiskadun hankesuunnitelman ja vaihtoehtoisen ratkaisun esiselvityksen 28.5.2018 § 130 päättäen hylätä Ruiskadun hankesuunnitelman. Samalla se päätti, että ”ammatillisen koulutuksen palveluverkon osalta käynnistetään uusi tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessi, jossa selvitetään ammatillisen koulutuksen uuden kampuksen toteuttamista Ruiskadulle, Peltolaan, Kupittaalle tai Itäharjulle.”

Ammatillisen koulutuksen kampuksen uudishankkeen tarveselvitys on valmistunut 1.4.2019.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen taustalla on tällä hetkellä hajanainen toimipisteverkko, jonka kaikki kohteet olisivat lähivuosina laajempien peruskorjausten tarpeessa. Nykytilojen korjausten sijaan on haluttu tavoitella toimipisteverkon tiivistämistä tavoitteina tilamäärän vähentäminen ja tilojen käytön tehostaminen, mutta samalla monipuolisten, joustavien ja nykyaikaisten tilaratkaisujen turvaaminen. Tarveselvitysprosessin aikana kartoitettiin ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöä, tulevaisuuden näkymiä ja tiloihin liittyviä muutostarpeita.

Hanke nimettiin tarveselvitysprosessin aikana Taito –kampukseksi, joka kuvastaa hyvin Turun ammatti-instituutin tavoitetta luoda ympäristö, joka ruokkii osaamista ja kehittää taitoja. Kampuksesta on tarkoitus luoda elävä ja avoin kohtaamispaikka sekä tukikohta monenlaiselle tekemiselle.

Kampusvision mukaan kaupallisen ja palvelualojen koulutustoiminnot kootaan saman katon alle osaksi laajempaa toimintojen ja toimijoiden kokonaisuutta. Luonnolliset asiakasvirrat ovat nykyaikaisen ja ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita tukevan toiminnan edellytyksiä. Keskeinen sijainti ja helppo saavutettavuus koetaan myös koulutuksen houkuttelevuuden näkökulmasta tärkeäksi asiaksi.

Sijoittuvat toiminnot

Taito –kampukselle esitetään sijoitettavaksi seuraavat kaupungin omat toiminnot:

• TAI:n Aninkaistenkadun toiminnot,
• TAI:n Kellonsoittajankadun toiminnot (nämä siirtyvät väliaikaisesti Ruiskadulle 2020),
• TAI:n Lemminkäisenkadun toiminnot (= Datacity),
• TAI:n Uudenmaantien/Ruiskadun toiminnot,
• opiskelijaterveydenhuolto,
• sivistystoimialan Tietokone opetuksessa -keskus sekä
• oppisopimustoimisto ja työelämäpalveluja.

Ammatti-instituutin kampukselle sijoittuvia koulutusaloja ovat liiketalous, ravintola, elintarvike ja matkailu, muoti- ja kauneus, sosiaali- ja terveys, puhtaus- ja kiinteistö sekä valmentava koulutus. Kyseessä on noin 3 000 opiskelijan ja 300 opettajan kokonaisuus.

Optiona tilaohjelmassa on ollut mukana liikuntasalitilat, sillä hankkeen toteutumisen myötä käytöstä poistuu yhteensä 5 liikuntasalia (Ruiskatu / Uudenmaantie, Aninkaistenkatu, Kellonsoittajankatu). Liikuntatilojen ei kuitenkaan tarvitse sijaita fyysisesti uudessa kampusrakennuksessa, vaan tarkoituksenmukaisempaa olisi suunnitella alueen liikuntapuitteita omana kokonaisuutenaan monikäyttäjämuotoisesti yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.

Tyhjenevät tilat

Ammatti-instituutilla on tälle hetkellä käytössään kampushankkeeseen liittyviä tiloja noin 34 000 m². Kampuksen laajuus on noin 21 000 m² (luvuissa ei ole mukana liikuntasaleja, joiden nykyinen laajuus on noin 1660 m²).

Uudelle kampukselle sijoittuminen mahdollistaa seuraavista tiloista luopumisen:

• Aninkaistenkadun koulutalo, Aninkaistenkatu 7–9 (oma kohde),
• Uudenmaantien / Ruiskadun koulutalo (oma kohde),
• Lemminkäisenkadun koulutalo, Datacity (vuokratila),
• TOP –keskuksen tilat, Trivium (vuokratila) ja
• Oppisopimustoimiston tilat, Yliopistonkatu 30 (vuokratila).

Lisäksi kaupunki luopuu Kellonsoittajankadun koulutalon tiloista jo vuonna 2020, jolloin koulutukset siirretään Kellonsoittajankadulta Ruiskadulle kaupunginvaltuuston 25.2.2019 § 25 päätöksen mukaan.

Kustannukset ja vuokravaikutukset

Hankkeen kustannuksia on arvioitu tarveselvitysvaiheessa karkealla tasolla. Laskelma perustuu teoreettiseen tilaohjelmaan eikä sitä ole laskettu mihinkään tiettyyn sijaintipaikkaan. Hankkeen kustannuksia on arvioitu ilman liikuntatiloja sekä niiden kanssa.

Kustannusarvio ammatti-instituutin kampushankkeelle on noin 72,4 M€:a, bruttoalan ollessa noin 25 000 brm².(Haahtela, hintataso 97.3 / 2.2019, indeksi 103.6). Kustannus bruttoneliötä kohti on näin ollen noin 2825 euroa. Tämä kustannusarvio ei sisällä liikuntatiloja.

Vaihtoehtoisena kustannuksena Taito –kampuksen uudisrakennukselle ovat nykyisten koulutalojen peruskorjauskustannukset, joiden on arvioitu karkealla tasolla olevan noin 2500 – 3500 €/brm². Aninkaisten koulutalon peruskorjauksen kustannustaso olisi näin ollen noin 47 – 66 M€:a ja Ruiskadun 65 – 91 M€:a. Molempien rakennusten kaikkia tiloja ei tarvittaisi enää peruskorjausten jälkeen ammatillisen koulutuksen käyttöön, mutta rakennukset tulisi silti korjata kokonaisuuksina. Näin ollen peruskorjausten kustannusarvio ylittäisi vähintään 100 M€:a.

Kampusinvestoinnin kokonaisuudessa on lisäksi otettava nettokustannuksena huomioon valittavasta sijainnista riippuen käytöstä poistuvien Aninkaisten ja Ruiskadun koulukiinteistöjen jalostuksesta muodostuvat myyntituotot. Aninkaistenkatu 7–9:ään on tehty kehityspotentiaaliselvitys. Selvityksessä määritettiin kolme erilaista skenaariota, jotka kuvaavat säilytettävien rakennusten ja uudisrakennusoikeuden määrän vaikutusta tuottoarvioon. Kehityspotentiaaliselvityksen mukaan Aninkaistenkatu 7- 9 kiinteistöstä olisi saatavissa tuottoa uudisrakennusoikeiden määrästä riippuen 12–20 M€.

Uudisrakennuksen kustannusarvion pohjalta on arvioitu kampuksen tuleviksi vuokratasoiksi yhteensä 6 627 000 €.

Sijoitusvaihtoehdot

Uusien tilojen sijainti on noussut kampusvisioissa aivan keskeiseen asemaan. Kampuksen saavutettavuus niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden vierailijoiden osalta tulee olla hyvä niin julkisella liikenteellä kuin kävellen, pyöräillen ja autolla.

Kupittaa

Lemminkäisenkadun varrella, Turun ammattikorkeakoulun Kupittaan kampuksen naapurissa on tällä hetkellä kolme rakentamatonta tonttia. Tontit ovat liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K-1, jolla voidaan harjoittaa myös ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa sekä tutkimus- ja opetustoimintaa. Rakennusoikeutta tonteilla 21, 22 ja 41 on yhteensä 36 000 k-m². Asemakaava mahdollistaa rakentamisen heti, mutta tontit eivät ole kaupungin omistuksessa.

Sijainniltaan asiakasvirtojen varrella vaihtoehto tukee kampusvision toteutumista ja AMK-kampuksen läheisyydestä saatavien synergioiden muodostumista, mutta liikenteellisesti ratkaisu on haastava. Haasteeksi nousee myös molempien oppilaitosten opiskelijoiden sijoitus samaan kortteliin.

Itäharju

Alueelle on laadittu visio ”Turun Tiedepuiston Masterplan 2050”, jossa Itäharju nähdään selkeänä jatkumona Kupittaalle ja nämä yhdessä muodostavat uuden tiedepuiston.

Itäharjun puolella kampuksen sijoituspaikaksi on suunniteltu strategisen maankäytön hankkeen, Tiedepuiston kansi, aluetta. Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto on 22.10.2018 § 97 päättänyt hankkeen toteutukseen sekä hankekehityskumppanuuteen tähtäävän tontinluovutusta sisältävän innovaatio-, suunnittelu- ja toteutuskilpailun järjestämisestä. Tiedepuiston kansi -hankkeen alue käsittää Kalevantien, Kalevanrampin, Joukahaisenkadun ja Karjakadun rajaaman alueen.

Voimassa olevissa asemakaavoissa Itäharjun puoleinen kilpailualue käsittää teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita. Kaupunginhallituksen strategisesta sopimuksesta vuosille 2019–2022 tekemän päätöksen 17.12.2018 § 510 mukaan kilpailualueen asemakaavan muuttaminen on ohjelmoitu siten, että kaavanmuutosehdotus olisi kaupunginvaltuuston käsittelyssä vuonna 2021. Ohjelmoitu aikataulu on tiukka. Mikäli tämä ohjelmoitu aikataulu toteutuu, rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2022. 

Sijainti tukee kampusvision toteutumista etenkin, jos Kupittaan ja Itäharjun yhdistävä silta joukkoliikenteelle sekä jalankululle ja polkupyöräilylle kuin myös uusi ajoneuvoliittymä Helsinginkadulta Itäharjulle toteutuvat. AMK-kampuksen läheisyydestä saatava synergia tukee vaihtoehtoa vaikkakin hieman heikommin kuin Kupittaan sijainnissa. Itäharjun vaihtoehdolla on voimakkaasti alueen kehittymistä voimistava dynaaminen vaikutus. Alueet ovat myös pääosin kaupungin omistuksessa, millä on selvä positiivinen vaikutus paitsi kaupungin oman kiinteistökannan kehityspotentiaaliin niin koko hankkeen kustannusrakenteen kannalta.

Peltola

Peltolassa Kaurakadun varrella on kaupungin omistuksessa kaksi tonttia. Alueella on tällä hetkellä kasvihuoneviljelyyn liittyvää toimintaa, rakennuksia ja rakennelmia. Asemakaavassa tontit on osoitettu viljelyskortteliksi ja tonteilla on rakennusoikeutta yhteensä 2554 k-m². Ammatillisen koulutuksen kampuksen rakentaminen edellyttäisi asemakaavan muuttamista.

Tontit ovat kaupungin omistuksessa, mutta ne on vuokrattu vuoden 2045 loppuun saakka.

Sijainti on kaukana asiakasvirroista, eikä näin ollen tue kampusvision toteutumista tai synergioiden saavuttamista muiden oppilaitosten kanssa. Tontit sijaitsevat TAI:n Peltolan koulutalon välittömässä läheisyydessä, joten ammatillisen koulutuksen toimintojen keskittäminen sinne olisi tästä näkökulmasta mahdollinen. Paremmin tälle alueelle soveltuu kuitenkin sellainen toiminta, joka ei ole kovin riippuvaista asiakkaista ja muusta ympäröivästä toiminnasta. Juhannuskukkulan koulutalon toimintojen sijoittamista tälle alueelle voisi jatkossa edelleen tutkia nyt valittavasta vaihtoehdosta riippumatta.

Ruiskatu

Tontti Ruiskatu 8 on asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeutta tontilla on 27 000 k-m², lisäksi Ruiskadun reunalla on kaksikerroksisen auton säilytyspaikan rakennusala. Tällä hetkellä tontilla sijaitsee osittain ammatti-instituutin käytössä oleva koulukiinteistö, joka tulisi purkaa pois kampushankkeen alta. Ruiskatu 8 –kiinteistön laaja peruskorjaus ammatillisen koulutuksen käyttöön on jo kerran päätöksenteossa hylätty. Tiloihin toteutetaan kevyempi, noin kymmenen vuoden väistötilakäytön mahdollistava korjaustyö 2019–2020.

Tontti on kaupungin omistuksessa, mutta sen sijainti ei tue kampusvision toteutumista.

Aikataulu

Tarkoituksena on, että tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen siirrytään hankesuunnitteluvaiheeseen.

Kampuksen kokonaisaikataulua on karkeasti arvioitu seuraavasti:

• Ammatillisen koulutuksen tilaratkaisujen tarveselvitys 2018–2019
• Hankesuunnittelu 2019–2020
• Suunnittelu ja kilpailutus 2020–2022
• Rakentaminen 2022–2025
• Uudishanke valmis vuonna 2025.

Hankkeen toteutusaikatauluun vaikuttaa kuitenkin merkittävästi valittu sijoitusvaihtoehto ja mahdolliset kaavoitusprosessit. Hanketta ei ole vielä huomioitu kaupungin investointiohjelmassa 2019–2023.

Lausuntoehdotus

Kaupunkiympäristölautakunta ilmoittaa lausuntonaan Ammatillisen koulutuksen uudishankkeen tilatarveselvityksestä:

Uudisrakennukselle paras sijaintivaihtoehto on strategisen maankäytön hankkeen, Tiedepuiston kansi, alueella Itäharjulla. Sijainti tukee kampusvision toteutumista edellyttäen, että Kupittaan ja Itäharjun yhdistävä silta joukkoliikenteelle sekä jalankululle ja polkupyöräilylle kuin myös uusi ajoneuvoliittymä Helsinginkadulta Itäharjulle toteutuvat. AMK-kampuksen läheisyydestä saatava synergia tukee vaihtoehtoa vaikkakin hieman heikommin kuin Kupittaan sijainnissa. Itäharjun vaihtoehdolla on voimakkaasti alueen kehittymistä voimistava dynaaminen vaikutus ja alue on pääosin kaupungin omistuksessa, millä on positiivinen vaikutus hankkeen kokonaiskustannuksiin.

Aninkaistenkatu 7–9:ään vuoden 2019 alussa tehdyssä kehityspotentiaaliselvityksessä tutkittiin eri vaihtoehtoja liittyen säilytettävien rakennusten ja mahdollisen uudisrakentamisen määrään. Kohteen arvo määräytyy kuitenkin vasta asemakaavanmuutosprosessin tuloksena. Kohteeseen kohdistuu suojelutavoitteita; Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (ympäristöministeriö 23.8.2004) /  02a Turun keskustan suojeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet ja Yleiskaava 2029 luonnos (KH 5.11.2019)/ arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet.

Kaupunginpuutarhan alueella vireillä olevan asemakaavatyön (6/2018) yhteydessä on todettu, että tonttia Ruiskatu 8 voitaisiin kehittää muuhun käyttötarkoitukseen.

Oheismateriaali 1Ammatillisen koulutuksen kampuksen tilatarveselvitys 1.4.2019

Oheismateriaali 2Alustava rajauskartta Tiedepuiston kansi -hankkeesta, kilpailuun liitettävästä suunnittelualueesta sekä kumppanin kanssa toteutettavasta hankekehitysalueesta

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavin lisäyksin:

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että yhtä aikaa ammatillisen koulutuksen kampusselvityksen kanssa tulee tehdä selvitys korvaavista liikuntatiloista, jotka tulevat sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden että Turun kaupungin liikuntapalveluiden käyttöön. (Lintunen/Peltonen)

Lisäksi lautakunta toteaa lausuntonaan, että myös Itäharjun ratkaisu vaatii nykyistä tehokkaampaa joukkoliikennettä. (Ilvessalo/Peltonen)

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

1. äänestys:

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Peltonen, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, Ilmanen, Rantanen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin tekemän palautusehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Lähteenmäki.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-2, 2 poissa.

2. äänestys:

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Peltonen, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, Ilmanen, Rantanen, Manni ja Ilvessalo.

Lähteenmäen tekemän pöytäämisehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Sandelin.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-2, 2 poissa.

Perustelut

Lintusen muutosehdotuksen perustelut:

Uuden keskitetyn ammatillisen koulutuksen kampuksen myötä Turun kaupunki luopuu nykyisistä koulurakennuksista sekä niissä olevista liikuntasaleista, jotka ovat iltakäytön osalta erittäin kuormitettuja. Se, että merkittävä määrä liikuntasaleja poistuisi liikuntakäytöstä olisi heikennys kaupunkilaisten ja opiskelijoiden liikuntapalveluille, josta syystä kampussuunnitelman yhteydessä tulee myös selvittää mahdollisuudet korvaavista liikuntatiloista.

Sandelinin palautusehdotuksen perustelut:

Lausunnossa todetaan, että "Itäharjun vaihtoehdolla on voimakkaasti alueen kehittymistä voimistava dynaaminen vaikutus", mutta kampusratkaisun muut laajemmat vaikutukset ja vaikutukset muihin alueisiin jätetään huomiotta. Lausunnossa ei ole arvioitu hankkeen riskejä, jotka liittyvät Itäharjun Tiedepuiston kannen toteutukseen, hintaan sekä mahdolliseen aikatauluun. Lausunnossa ei myöskään ole arvioitu esimerkiksi sitä minkälaiset vaikutukset ammatillisen koulutuksen keskittämisellä Itäharjulle on muun muassa opiskelijoiden liikkumiseen, asumiseen ja asumisen hintaan.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Wiren ja Palmunen olivat poissa kokouksesta.