Kaupunkiympäristötoimiala, maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi, kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää ja va. kehittämispäällikkö Juha Jokela 25.10.2018:

Turun kaupunginhallitus on 17.9.2018 § 335 pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa Turun seudun joukkoliikenneratkaisuun liittyen. Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennus -pääraportti liite- ja taustaraportteineen yhdessä aiemmin valmistuneiden suunnitelmien ja selvitysten kanssa muodostaa kokonaisvaltaisen yleissuunnitteluaineiston, johon lausuntojen ja mielipiteiden odotetaan kohdistuvan.

Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 2.11.2018. Lausuntopyynnössä on toivottu kannanottoja erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

- Minkä näette parhaaksi järjestelmävaihtoehdoksi Turun seudulle: raitiotien, superbussin vai runkobussin? Miksi? Raitiotie- ja superbussijärjestelmien ominaisuuksia on kuvattu yleissuunnitelman tarkennus -pääraportin luvussa 3 ja runkobussin ominaisuuksia myös luvussa 4. Eri vaihtoehtojen kustannuksia ja vaikutuksia on kuvattu luvuissa 5, 6 ja 7.

- Minkä näette parhaaksi linjausvaihtoehdoksi ensimmäiseen toteutusvaiheeseen? Yleissuunnitelman tarkennuksessa on tutkittu seuraavia linjausvaihtoehtoja: Varissuo-Raisio, Varissuo-Runosmäki, Varissuo-Länsikeskus ja Varissuo-Matkakeskus.

- Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä, superbussilla ja runkobussilla olevan koko Turun tai Turun keskustan kehitykseen? Entä Turun seudun kehitykseen?

- Miten raitiotie, superbussi ja/tai runkobussijärjestelmä vaikuttaisi toimintaanne?

- Miten kuntanne / organisaationne suhtautuu raitiotien ja/tai superbussin laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä?

Raportti sekä sitä täydentävä liite- ja tausta-aineisto löytyy hankkeen nettisivuilta.

Saadut lausunnot palvelevat Turun kaupunginvaltuuston päätöksentekoa. Yleissuunnitteluaineiston sekä siitä saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaupunginvaltuustolle tullaan tekemään esitys Turun kaupungin joukkoliikenteen järjestelmävalinnaksi.

Ehdotus kaupunkiympäristölautakunnan lausunnoksi

Suunnitelmalle on määritelty monipuoliset tavoitteet: 1) kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat, 2) kestävä kaupunkirakenne, 3) sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne, 4) kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät sekä 5) taloudellisesti kestävä investointi. Neljän ensimmäisen tavoitteen toteutumiseen vastaa parhaiten raitiotie. Talouden osalta käytetyillä oletuksilla vuoden 2016 väestöennusteilla superbussi on arvioitu raitiotietä kannattavammaksi. Suunnittelun aikana tapahtuneet muutokset mm. aiempaa suuremman väestöennusteen osalta parantavat erityisesti raitiotien kannattavuutta, mutta muutosten aiheuttamia vaikutuksia ei ole arvioitu eikä talousvaikutuksia ole laskettu.

Raitiotie ja superbussi tukisivat useita seudullisesti asetettuja tai Turun kaupungin asettamia tavoitteita. Näistä mainittakoon Varsinais-Suomen maakuntakaava, Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turun kaupunkistrategia 2029, Turun yleiskaava 2029 sekä Turun ilmastosuunnitelma 2029. Erityisesti kaupunkirakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääminen toteuttaisivat näissä asetettuja tavoitteita. Toteuttaminen tukisi Turun kaupungin kärkihankkeista Turun tiedepuistoa ja keskustan kehittämistä sekä verkoston rakentuessa Tunnin junalta matkaketjuja kaupunkiseudun merkittävimpiin keskuksiin. Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sisältyy kaupunginvaltuuston 16.4.2018 § 72 hyväksymään Turun kaupunkistrategiaan. Korkealaatuisen joukkoliikenteen ja siihen liittyvän täydennysrakentamisen avulla on Euroopassa pyritty ehkäisemään alueiden eriarvoistumista.

Raitiotien vahvuudeksi nähdään erityisesti pitkäjänteinen ja varmempi kehitysinvestointien houkuttelu. Yhden linjan osalta raitiotien vaikutukset ovat paremmat kuin superbussilla, mutta toisaalta edullisempien investointikustannusten mahdollistama superbussiverkoston raitiotieverkostoa nopeampi toteutus saattaisi edistää nopeampaa muutosta järjestelmätasolla. Joka tapauksessa pitäisi pyrkiä melko nopeasti rakentamaan verkostoa, sillä yhdellä linjalla on rajalliset vaikutukset koko seudun liikennejärjestelmätason uudelleenjärjestelymahdollisuuksiin ja liikkumiskäyttäytymisen muutoksiin.

Sekä joukkoliikenteen kysyntä tulevaisuudessa että joukkoliikennekapasiteetin riittävyys pitkällä aikavälillä on merkittävässä asemassa raitiotien ja superbussin välistä päätöstä tehtäessä. Uusimmilla väestöennusteilla superbussilla saatettaisiin tarvita viittä minuuttia tiheämpää vuoroväliä noin vuonna 2040, mikä aiheuttaisi liikenteellisiä ongelmia. Myös Turun ilmastosuunnitelman 2029 tavoitteiden ja EU:n ilmastovelvoitteiden toteutuessa joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvaisivat merkittävästi, mikä lisää kapasiteettitarvetta. Nopeimpien väestöennusteiden ja joukkoliikenteen kasvuskenaarioiden toteutuessa superbussi voisi tällöin jäädä melko lyhyeksi välivaiheeksi, mikä perustelisi raitiotiehen siirtymistä jo ensimmäisessä vaiheessa. Lyhyt välivaihe johtaisi kaksinkertaisiin työnaikaisiin haittoihin sekä superbussi-investointien nopeaan kuolettamistarpeeseen.

Superbusseista on vähemmän kokemuksia ja toteutustavoissa on suurta vaihtelua, mikä tulee ottaa huomioon epävarmuustekijänä vaikutusarviointien osalta. Erityisesti superbussin kaupunkikehitysvaikutuksista Euroopassa on hyvin vähän tutkittua tietoa.

Bussien runkolinjasto vastaa raitiotietä ja superbussia heikommin asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Raitiotie tai superbussi eivät kuitenkaan palvele kaikkia alueita, mistä johtuen runkobussijärjestelmään siirtyminen tulisi tehdä joka tapauksessa. Bussien runkolinjasto otetaan käyttöön ennen raitiotietä tai superbussia ja joukkoliikenneratkaisun päätös tulee ottaa huomioon myös runkobussi-investointien ja -linjaston toteutuksessa siten, että linjastoa kehitetään pitkää aikaväliä palvelevaksi ja hukkainvestoinnit minimoidaan.

Edellä kuvatuista syistä nähdään ensisijaiseksi vaihtoehdoksi raitiotie ensimmäisen linjan osalta, koska tuolloin ei ole uhkaa välityskyvyn loppumisesta pidemmälläkään aikavälillä, ja raitiotien myönteisistä kaupunkikehitysvaikutuksista on superbussia enemmän tutkittua tietoa. Tulee kuitenkin tiedostaa, että raitiotiellä on merkittäviä aikataulu- ja kustannusriskejä erityisesti muinaismuistoalueella pohjanvahvistusten, putki- ja johtosiirtovaatimusten sekä niiden aiheuttamien arkeologisten kaivausten vuoksi. Riskin minimoimiseksi tulisi kartoittaa todennäköisimmät riskikohteet yhdessä museoviranomaisen kanssa ja ottaa nämä huomioon toteutussuunnittelussa, kustannusarvioissa sekä toteutusaikataulussa. Myös superbussivaihtoehdossa on riskejä, sillä Suomessa ei ole kokemusta superbussiratkaisun edellyttämistä vaatimuksista. Esimerkiksi talvihoidon vaatimukset sekä putki- ja johtosiirtojen määrä tarkentuisivat vasta toteutussuunnittelussa, jossa mm. putkien ja johtojen uusimistarvetta tulisi arvioida jäljellä olevaan käyttöikään peilaten.

Kapasiteetin tarve on merkittävässä osassa raitiotien ja superbussin välistä valintaa tehtäessä ja on mahdollista, että kaikilla tavoitelluilla reiteillä ei ole tarvetta raitiotien kapasiteetille pidemmälläkään aikavälillä. Tästä johtuen jatkosuunnittelussa tulisi varautua siihen, että Turun seudulla on tulevaisuudessa raitiotie- ja superbussilinjoja sekä niitä täydentävää joukkoliikennettä.

Ensimmäisen linjan osalta asetettujen tavoitteiden valossa kokonaisuuden kannalta parhaaksi nähdään Varissuo-Tiedepuisto-Turun keskusta-Matkakeskus-Länsikeskus-Raisio -linjaus muun muassa parhaiden kaupunkikehitysmahdollisuuksien sekä kaupunki- ja aluekeskusten toiminnallisen kytkennän vahvistamisen vuoksi. Kyseisellä linjauksella sijaitsee Tiedepuiston, Matkakeskuksen ja Länsikeskuksen alueet, joilla on erittäin suuri ja monipuolinen kehittämispotentiaali. Raitiotien varren uusien alueiden tehokkaalla kaavoituksella voidaan tontinluovutustulojen ja maankäyttösopimuskorvausten avulla saada suuren investoinnin vastapainoksi tuloja. Tehokas maankäyttö ja tiivis kaupunkirakenne alentavat infrastruktuurin investointi- ja ylläpitokustannuksia. Tehokas maankäyttö tuo myös joukkoliikenteen varteen uusia matkustajia, jotka ovat yhdessä olemassa olevien joukkoliikennematkustajien kanssa oleellisia suurikapasiteettisen joukkoliikenneratkaisun kustannustehokkuudelle.

Varissuon ja Raisio-Naantali suunnan jo olemassa olevat matkustajamäärät tukevat suurikapasiteettisen joukkoliikenteen toteuttamista. Kustannustehokkaan liikennöinnin näkökulmasta tulisi pyrkiä myös tasapainoiseen joukkoliikenteen kuormitukseen, mikä edellyttää, että linjan molemmissa päissä on asukkaita, työpaikkoja ja palveluita. Myös Varissuo-Runosmäki olisi hyvä ensimmäisen vaiheen linjaus. Sekä Raision että Runosmäen haaralla olisi tärkeää matkustajamäärän ja suuren kapasiteetin hyödyntämisen näkökulmasta, että ei tarjota kilpailevaa joukkoliikennettä etenkään nopeampaa reittiä pitkin. Varissuo-Matkakeskus ja Varissuo-Länsikeskus -linjaukset eivät tue joukkoliikenteen uudelleenjärjestämistä kaupungin länsipuolella, minkä vuoksi ne nähdään heikommiksi. Pienemmistä investointikustannuksista huolimatta elinkaarikustannukset eivät ole lyhyillä linjoilla välttämättä edullisempia kuin pidemmillä linjauksilla, mikä näkyy erityisesti Varissuo-Matkakeskus -linjauksen arvioiduissa kuntatalouden nettotalousvaikutuksissa. Varissuo-Matkakeskus -raitiotielinjaus edellyttäisi varikolle tilan varaamista Tiedepuiston alueelta (Itäharjulta), kun pidemmillä linjoilla raitiotievarikko on suunniteltu Rieskalähteentielle.

Mikäli ensimmäisenä toteutetaan raitiotielinja Varissuo-Tiedepuisto-Turun keskusta-Matkakeskus-Länsikeskus-Raisio, tulee varikon vuoksi toteuttaa melko suuri osuus myös Runosmäen linjan raitiotieinfrastruktuurista. Tällöin mahdollisuudeksi nousisi toteuttaa samassa yhteydessä tai melko nopeasti myöhemmin myös raitiotielinja Runosmäkeen.

Pitkäjänteinen kaupunkikehittäminen edellyttää päätöstä toteuttamisesta. Seudullisen joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelu sekä maankäytön ohjelmointi tulisi yhteensovittaa periaatteiden ja ajoituksen osalta, jotta toimenpiteet tukevat toisiaan parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Koko kaupungin tasolla maankäytön kehittämistä tulee priorisoida niin määrällisesti kuin ajallisesti joukkoliikennekäytävän varrella.

Oheismateriaali 1Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon Turun seudun joukkoliikenneratkaisusta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.