Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta42516.10.20181

5021-2017 (041, 011)

Kakolan funikulaarin kustannusarvion tarkentaminen ja määrärahan varaaminen vuoden 2019 talousarvioon

Tiivistelmä:

Kaupunkiympäristölautakunnalle annetaan selvitys Funikulaari-hankkeen kustannusarvioiden kehityksestä ja tämän hetkisestä kustannusarviosta sekä esitetään, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Funikulaarin lisäämistä vuoden 2019 talousarvioon.

Kylk § 425

Projektijohtaja Janne Laine ja kaupunkiympäristön rakennuttaminen, vastaava rakennuttaja Susanne Järvi 12.10.2018:

 

Taustaa

 

Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kakolan asemakaavanmuutosehdotuksen 49/2002 kokouksessaan 25.8.2008 § 172. Asemakaavassa on osoitettu Kakolanmäen etelärinteeseen mahdollisuus toteuttaa funikulaari (rinnehissi).

 

Kiinteistölautakunta on käsitellyt Kakolan alueen maankäyttösopimusta kokouksessaan 4.6.2008 § 389. Päätösesityksessä hissin alustavaksi kustannusarvioksi oli ilmoitettu 2,0 M€. Päätösesityksen ja maankäyttösopimuksen mukaisesti Senaatti Kiinteistöt suorittaa ylimääräisenä maankäyttökorvauksena 500.000 euroa, mikäli kaupunki toteuttaa hissin seitsemän vuoden kuluessa kaavan saatua lainvoiman.

 

Kakolan alueen suunnittelu

 

Turun ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnitteluyksikkö on vuonna 2010 aloittanut Kakolan alueen infran rakentamiseen tähtäävän kunnallistekniikan suunnittelun. Suunnittelu on päätetty tehdä koko asemakaavan alueelle.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt Kakolan julkisten alueiden yleissuunnitelman kokouksessaan 14.6.2011 § 284. Asian esittelytekstissä funikulaarista on todettu, että serpentiinitien vaikeakulkuisuuden vuoksi asemakaavaan Linnankadulta ylös mäelle on merkitty alue rinnehissille. Yleissuunnitelmassa rinnehissin sijainti on tarkentunut Linnalehto-nimisen puiston lounaisreunalle siten, että rinnehissin vaatima rakennelma hissin alapäässä sijoittuisi jo rakennetun jätevedenpuhdistamon suuaukon yhteyteen, jolloin ne voidaan maisemoida yhdeksi kokonaisuudeksi. Rinteen yläpäässä vastaava rakennelma sijoittuisi keskeisesti mäen toimintoihin nähden Graniittilinnankadun ja Michailovinkadun risteyskohtaan.

 

Kakolanmäen julkisten alueiden yleissuunnitelman valmistelua on johtanut ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto yhteistyössä laaja-alaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Suunnitelma on ollut nähtävillä 28.2.–14.3.2011 ja siitä jätettiin kaksi muistutusta.

 

As Oy Minervan asukkaat (Linnankatu 65) ovat esittäneet muistutuksen yleissuunnitelman esittämästä funikulaarin / rinnehissin sijainnista, joka on muistutuksen tekijöiden mielestä liian lähellä asuinrakennuksia ja näin ollen potentiaalisesti sekä suuri meluhaitta että visuaalinen maiseman menetys asukkaille. Muistutuksen johdosta on annettu selvitys ko. yhtiön asukkaille funikulaarin toteuttamisesta ja haittojen minimoimisesta.

 

Kakolanmäen asemakaavassa on mahdollistettu funikulaarin eli rinnehissin rakentaminen Linnalehto-nimiseen puistoon, joka sijaitsee Kakolanmäen kaakkoisrinteessä, Chiewitzin serpentiinin länsipuolella. Asemakaavan yhteydessä on todettu, että funikulaarin hankinnasta päätetään lopullisesti vasta, kun sen kustannuksista on tarkempaa tietoa, ja kun mäen joukkoliikenteen järjestämisestä on tehty ratkaisu. Kustannusten selvittämiseksi Kiinteistöliikelaitoksen tuli järjestää hankinnasta tarjouskilpailu. Tarjouskilpailussa valintakriteereitä tulisi olla mm. järjestelmän sopivuus maisemaan ja hissin alhainen melutaso. Funikulaarin toteuttaminen vaati asemakaavan lisäksi rakennusluvan, jonka yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat aidoista, pääteasemista ja mahdollisista suojaistutuksista.

 

Perusteena funikulaarin hankinnalle on ollut se, että Kakolanmäki on korkea ja mäelle johtavat katuyhteydet ovat raskaita nousta, vaikka niiden kaltevuutta onkin pyritty loiventamaan. Funikulaari on siten jalankulkijalle ainoa esteetön yhteys Kakolanmäelle ja se palvelee mäen asukkaita, työntekijöitä, ulkoilijoita sekä turisteja. Linnankadulta on helppo siirtyä bussiin ja erityisesti poikittaisia virkistysreittejä ajatellen funikulaari muodostaa luontevan parin förin kanssa.

Hissin oli ajateltu olevan maksullinen.

 

Bussiliikenteen toteuttamista Kakolanmäelle on tarkasteltu vaihtoehtoisena ratkaisuna funikulaarille mutta tarkastelussa on todettu, että kapeiden katujen vuoksi linja-autoliikenteen järjestäminen olisi ollut haasteellista. Bussiliikenne Kakolanmäelle olisi ollut tehokkainta toteuttaa liityntäliikenteenä Linnankadulla kulkevalle linjalle 1, yhdellä pikkubussilla, 20 minuutin vuorovälillä. Mikäli liityntäliikennettä olisi liikennöity viikon jokaisena päivänä klo 5-23, liikenteen bruttohinta olisi ollut noin 300.000 euroa vuodessa ja nettohinta arviolta 150.000 euroa vuodessa.

 

Asemakaavassa funikulaarin sijoitusalue määriteltiin laajaksi siten, että sen olisi voinut sijoittaa kummalle puolelle tahansa Linnankatu 57 tonttia. Suunnittelun edetessä osoittautui useita seikkoja, jotka puolsivat funikulaarin sijoitusta esitetylle paikalle eli Linnankatu 57 kiinteistön sataman puoleiselle alueelle:

 

Linnankatu 57 tontille ajo tapahtuu serpentiinitien puolelta ja se olisi estänyt funikulaarin rakentamisen Linnankadulle asti, jolloin ratkaisu ei palvelisi esteettömyyttä yhtä hyvin kuin nyt,

museoviranomaiset näkivät sijoituksen serpentiinitien reunassa ongelmallisena ja esitetyn vaihtoehdon parempana,

yläasema muodostaa siistin päätteen Michailowinkadulle, sekä

yläasema voidaan toteuttaa tyylillisesti tulevaan uudisrakentamiseen sovittaen paikkaan, jossa maastossa muutenkin on keinotekoista pengerrystä.

 

Funikulaari on itse asiassa ulkoilmassa kulkeva vino hissi, joka toimii automaattisesti napin painalluksella. Radan molempiin päihin rakennetaan sisäänkäyntirakennus / odotuskatos. Funikulaarin konehuone sijoitettaneen yläaseman alle. Turvallisuuden vuoksi tulee rata aidata noudattaen Kakolanmäen kaavamääräyksiä eli tyyliin sopivalla tummansävyisellä metallisäleaidalla.

 

Funikulaarin ala-aseman vieressä oleva puhdistamon varauloskäynnin viimeistelemätön ympäristö tulee maisemoida ala-aseman rakentamisen yhteydessä siistiksi tai integroida samaan rakennelmaan.

 

Tavoitteena oli myös, että radan linjaus noudattelee mäen profiilia mahdollisimman tarkoin, eikä vaadi sen enempää suuria leikkauksia kuin huomattavaa radan korottamistakaan. Tavoitteena oli, että radan pituuskaltevuus vaihtelee ja seuraa mäen muotoa kuten Kolilla, mutta rata on lähellä maanpintaa, kuten Ljubljanassa tai varsinkin Vilnan Gediminon linnoituksessa olevissa saman kokoluokan (25 hlöä) vinohisseissä.

 

Kilpailutukset ja toteutukset ennen vuotta 2016

 

Kiinteistöliikelaitos on laatinut funikulaarin laitteistotoimituksesta tarjouspyyntöasiakirjat. Asiakirjoissa sijaintipaikaksi on merkitty julkisten alueiden yleissuunnitelman mukainen sijainti Linnalehto-puiston lounaisreunassa. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on päättänyt funikulaarin järjestelmätoimituksen hankinnasta kesäkuussa 2011 (15.6.2011 § 309). Päätösesityksessä on funikulaarin kerrottu olevan samankaltainen, kuin Kolille on 2000 luvun vaihteessa toteutettu, ja kerrottu Kolin hissijärjestelmän hankinta- ja toteutuskustannusten olleen n. 1M€.

 

Kiinteistöliikelaitos kilpailutti Kakolan alueen kunnallistekniikan rakentamisen 1. vaiheen siten, että työt alkoivat heinäkuussa 2011. Osana urakkaa toteutettiin Turku Energian kaukolämmön sekä Turku Energian sähköverkkojen putkitukset Linnankadulta Graniittilinnankadulle. Johdot sijoitettiin oletetun funikulaarireitin viereen. Tällä pyrittiin minimoimaan alueella tarvittavat louhinnat ja puun kaadot. Kaukolämpö- ja kaukokylmäjohdot rakennettiin Graniittilinnankadulle siten, että liitos tuli lähelle serpentiinitien yläosaa. Useiden neuvottelujen jälkeen samaan kohtaan voitiin antaa lupa myös Turku Energian sähköverkkojen puistomuuntamon sijoittamiselle. Muuntamolle etsittiin paikkaa useasta osasta puistoa ja sen ei koettu soveltuvan Kakolan historialliseen miljööseen. Ajatuksena oli, että aikanaan viereiseen kortteliin toteutettava kiinteistömuuntamo korvaisi puistomuuntamon ja puistomuuntamo poistettaisiin tulevaisuudessa.

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on kokouksessaan 5.9.2012 § 411 käsitellyt osaltaan Kakolan joukkoliikenneratkaisua sekä Funikulaarin laitteistotoimittajan valintaa. Päätösesityksessä kustannuksista on kirjattu seuraavasti: ”Funikulaarin kokonaiskustannusarvio on noin 2,5 M€, joka pitää sisällään rakennuttamisen, suunnittelun, laitteistohankinnat, asemarakennukset, sekä valaistuksen ja rata-alueen aitaamisen. Funikulaarin eritelty kustannusarvio on esitetty oheismateriaalissa.”

 

Johtokunta on päättänyt lisäksi mm. seuraavasti:

 

”että funikulaarin laitteistotoimittajaksi valitaan kokonaistaloudellisesti halvimman tarjouksen tehnyt Leitner Ropeways tarjouspyynnön sekä tarjouksen mukaisin ehdoin siten, että järjestelmähankinnan veroton hinta on yhteensä 1.479.330 euroa; ja funikulaarin toteuttamiselle varataan talousarvioon 2.500.000 euroa vuosille 2012–2014 seuraavasti: 2012/0,5M€, 2013/1,5M€ ja 2014/0,5M€;”

 

Tämän jälkeen hankinnassa jäätiin odottamaan kaupunginhallituksen päätöstä Kakolan joukkoliikenneratkaisun osalta, jota ei kuitenkaan tehty Leitner Ropewaysin tarjouksen voimassaoloaikana. Näin ollen sopimusta laitteistohankinnasta ei vuoden 2012 aikana voitu tehdä eikä funikulaarille myöskään osoitettu talousarviossa määrärahoja. Myöhemmin laitteistotoimittajan tarjous ei ollut enää voimassa.

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on kokouksessaan 16.9.2015 § 476 hyväksynyt esityksen vuoden 2016 talousarviosta. Esitys pitää sisällään funikulaarin toteuttamisen vuosien 2016 ja 2017 aikana.

 

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 16.11.2015 käsitellyt vuoden 2016 talousarvioehdotusta. Päätösesityksessä on mainittu, että vuoden 2016 talousarvion laadinnassa investointien suunnittelun lähtökohtana toimivat kaupunginvaltuuston hyväksymät toimielinkohtaiset suunnitteluluvut. Suunnittelulukujen vahvistamisen jälkeen tapahtunut merkittävin muutos infrapalveluiden investointien osalta on ollut Kakolan alueelle sijoittuvan funikulaari-hankkeen lisäys vuosille 2016 ja 2017. Liitteenä olevassa strategisessa sopimuksessa funikulaarille on osoitettu rahoitusta vuodelle 2016 1.250.000 euroa ja vuodelle 2017 1.250.000 euroa.

 

Funikulaarin vaiheet vuosina 2016–2018

 

Rakennuslautakunta on kokouksessaan 4.5.2016 § 211 myöntänyt rakennusluvan Michailowinkatu 11 sijaitsevalle asuinrakennukselle. Rakennuslupakäsittelyyn liittyen on pyydetty Kiinteistöliikelaitoksen lausuntoa rakennusluvasta. Lausuntoa pyydettäessä on kerrottu, että naapureiden vastustuksesta johtuen rakennushankkeessa hakija on joutunut muuttamaan ja siirtämään rakennusta siten, että sen koillissivun parvekelinja sijoittuu aivan tontin rajaan kiinni.

 

Kyseiselle tontin sivulle puiston puolelle oli sijoittumassa suunniteltu funikulaarin rata. Laite olisi tullut kulkemaan aivan rakennuksen vieritse. Lausuntoa pyydettiin siitä, näkikö Kiinteistöliikelaitos rakennuksen sijoittumiselle kaavan rakennusalasta poiketen lähemmäs rajaa ja parvekkeiden sijoittumiselle rajaan kiinni estettä funikulaarin rakentamisen kannalta.

 

Kiinteistöliikelaitoksen lausunnossa todettiin, että estettä rakennusalan ylittämiselle ei ole, mikäli asuinrakennuksen rakenteet eivät ulotu puistoalueelle. Asuinrakennuksen lounaispuolelle mahdollisesti sijoitettava rinnehissi on huomioitava rakennuksen suunnittelussa.

 

Toukokuussa 2016 on käyty sisäisiä keskusteluja funikulaarin vaihtoehtoisesta sijoituksesta. Uusien asuinrakennusten myötä pidettiin parempana vaihtoehtona sijoittaa funikulaarilinja serpentiinitien viereen siten, että ala-asema sijoittuu serpentiinitien ensimmäisen mutkan kohdalla tai vaihtoehtoisesti Linnankadun varteen. Linnankadun varteen sijoittamisen on todettu vaativan uuden kiinteistöliittymän rakentamista osoitteeseen Linnankatu 57.

 

Elokuun ja syyskuun aikana vuonna 2016 hankeryhmässä tultiin tulokseen, että ala-aseman ainoa mahdollinen sijainti on Linnakadun varressa siten, että ajoyhteys ylittää ala-aseman katon. Ala-aseman sijoittaminen ylemmäs rinteeseen olisi edellyttänyt pitkien (30m) esteettömien luiskien rakentamisen Linnankadulta asemalle. Lisäksi ajoyhteyden tekemistä kiinteistölle suoraan Linnankadulta ei koettu mahdolliseksi.

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on kokouksessaan 21.6.2016 (§305) päättänyt käynnistää uudelleen funikulaarin järjestelmätoimituksen kilpailutuksen. Päätösesityksessä on todettu mm. seuraavaa: ”Funikulaarin kokonaishinnan asemarakennuksineen ja varusteineen arvioidaan olevan noin 2,5–3,0 M€. Funikulaarin hankinta on tarkoitus aloittaa hissijärjestelmän kilpailuttamisella. Valittu järjestelmä määrittelee asemarakennusten tilantarpeet ja sisäiset järjestelyt. Järjestelmätoimituksen tarjouslaskenta-aikana on tarkoitus teettää asemarakennusten rakennuslupasuunnitelmat.” Johtokunta on päättänyt ”Käynnistää Kakolanmäen funikulaarin hankinnan siten, että ensimmäiseksi käynnistetään Kakolanmäen funikulaarin järjestelmätoimituksen kilpailutus, ja että kilpailutus tehdään liitteenä 1 olevan tarjouspyyntöluonnoksen mukaisesti, ja että funikulaarin ala- ja yläaseman arkkitehtisuunnittelu voidaan käynnistää kesän 2016 aikana.”

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt kokouksessaan 13.12.2016 § 518 funikulaarin laitetoimittajan valintaa. Esitystekstissä on todettu kokonaistaloudellisesti halvimman tarjouksen olevan hinnaltaan 1.935.000 euroa (alv 0 %). Lisäksi esittelytekstissä on kerrottu funikulaarin kustannusarviosta seuraavasti: Funikulaarin kokonaiskustannusarvio on noin 3,1 M€, joka pitää sisällään rakennuttamisen, suunnittelun, laitteistohankinnat, asemarakennukset sekä valaistuksen ja rata-alueen aitaamisen. Päätösesityksen liitteenä on esitetty funikulaarin kustannusarvio.

 

Asemien arkkitehtisuunnittelu on käynnistynyt vuoden vaihteessa 2016–2017.

 

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt funikulaaria ja asemarakennusten arkkitehtisuunnitelmaluonnoksia kokouksessaan 6.2.2017 § 14. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on päättänyt puoltaa hanketta.

 

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on 11.4.2017 § 120 myöntänyt funikulaarin rakentamiselle poikkeusluvan. Poikkeuslupa myönnettiin funikulaarin sijoittamiselle osittain asemakaavan vastaiseen paikkaan siten, että funikulaarin ylä- ja ala-asemille asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus ylitetään. Rakennuslautakunta on myöntänyt funikulaarille rakennusluvan 20.4.2017 § 195.

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on kokouksessaan 13.12.2017 § 607 päättänyt käynnistää funikulaarin asemien rakentamisen pääurakan kilpailuttamisen. Esittelytekstissä asemarakennusten hinnaksi on arvioitu 1.600.000 euroa.

 

Turun hallinto-oikeus on ilmoittanut rakennuslupaan kohdistuneiden valitusten raukeamisesta 29.12.2017.

 

Kaupunkiympäristölautakunta on kokouksessaan 13.2.2018 § 89 päättänyt urakoitsijan valinnasta. Halvimman tarjouksen tehneen tarjous on ollut 2.275.000 euroa. Pääurakkaan ei sisältynyt asemarakennusten luonnonkiviseinien ja -lattioiden kivien hankintaa ja asentamista eikä funikulaarin viereisten portaiden korjausta.

 

Kaupunkiympäristölautakunta on kokouksessaan 27.3.2018 § 138 merkinnyt tiedoksi talouden kuukausiraportin 2-2018, jossa vuoden 2018 menoiksi on ennustettu 4,0 M€ ja kirjattu 33 prosentin menoylityksen johtuvan urakkatarjouksesta ja vuodelta 2017 käynnistymättömien töiden siirtymisen vuodelle 2018.

 

Hankkeen työmäärien muutokset verrattuna vuoden 2011 suunnitelmaan

 

Vaikka Kakolan julkisten alueiden yleissuunnitelmaa hyväksyttäessä on funikulaarin sijaintia perusteltu mm. Linnankatu 57 kiinteistön huoltotieyhteydellä, on uuden, vuonna 2016 käynnistyneen suunnittelun käynnistyessä todettu toteutuksen olevan mahdollista siten, että asema saadaan Linnankadun tasalle. Ratkaisu vaati funikulaarin ala-aseman katon muuttamisen siltarakenteeksi, jotta se kestää liikennekuorman. Samalla funikulaarin radan pystygeomeriaa tuli muuttaa, jotta kabiinin lattia saadaan laskettua Linnankadun kanssa samalle tasolle. Asemarakennuksen perustusten ja kellarin sijoittaminen syvemmälle lisäsi louhintamääriä alkuperäiseen sijaintiin verrattuna. Kabiini tulee kulkemaan ensimmäiset metrit leikkauksessa. Leikkausta ei voitu toteuttaa luiskaamalla serpentiinitien läheisyydestä johtuen. Tästä syystä radan alussa tuli toteutettavaksi tukimuureja ja jännitetty betoniseinärakenne.

 

Yläaseman osalta uudessa sijainnissa on jouduttu siirtämään asemarakennusten alta pois kaukolämpö- ja kaukokylmälinjat, sähkökaapeleita sekä puistomuuntamo. Lisäksi yläaseman alta on jouduttu louhimaan kalliota enemmän kuin yleissuunnitelman mukaisessa sijainnissa olisi ollut tarvetta. Yläaseman kellaritilat on tehty suuremmaksi, jotta puistomuuntamon toiminnot voidaan sijoittaa jatkossa yläaseman kellariin.

 

Asemarakennusten ajateltiin vuonna 2011 olevan katosmaisia odotustiloja. Nyt toteutettavat katokset ylittävät kaavan mukaisen rakennusoikeuden (20 m2) yhteensä reilulla 100 m2:lla. Asemarakennusten koon kasvattaminen on seurausta funikulaarin kabiinin kasvattamisesta (25 henk. - > 30 henk.) sekä alkuperäisestä ajatuksesta funikulaarin maksullisuudesta.

 

Ylä- ja ala-aseman kulkujärjestelyt ja tilat suunniteltiin alun perin siten, että niihin on mahdollista sijoittaa maksuautomaatit sekä kulkuportit. Kaiken kaikkiaan suunnittelun käynnistyttyä uudelleen vuonna 2016 ja funikulaarin liittäminen osaksi joukkoliikennejärjestelmää aiheutti asemarakennusten osalta laadun noston. Sittemmin kaupunginhallitus päätti tehdä funikulaarista maksuttoman (kh 13.3.2017 § 111), ja näin ollen se ei myöskään kuulu joukkoliikennejärjestelmään, vaan on sitä täydentävä elementti.

 

Aika

Asia

Kustannusarvio

Tark.

06/2008

Maankäyttösopimus

2.000.000,00 €

Hanke

06/2011

Laitteistokilpailutuksen käynnistys (pelkkä hissi)

(1.000.000,00 €)

Hissi

09/2012

Laitteistotoimittajan valinta   

2.500.000,00 €

Hanke

11/2015

TA2016

2.500.000,00 €

Hanke

06/2016

Laitteistokilpailutuksen käynnistys

3.000.000,00 €

Hanke

12/2016

Laitteistotoimittajan valinta   

3.100.000,00 €

Hanke

12/2017

Pääurakankilpailutuksen käynnistys (pelkät asemat)

1.600.000,00 €

Asemat

02/2018

Pääurakoitsijan valinta (pelkät asemat)

2.275.000,00 €

Asemat

 

Tällä hetkellä funikulaarin kokonaiskustannuksen ennustetaan olevan 5.350.000 euroa. Kustannusarvio on siis noussut vuoden 2008 2.0 M€:n arviosta yhteensä 3.35 M€. Kustannusten nousua voidaan edellä esitetyn lisäksi yksilöidä vielä seuraavasti:

 

Laitteistotoimituksen hinta oli vuonna 2016 noin 500.000 euroa kalliimpi kuin vuonna 2011. Osa tästä selittyy kabiinin suurentamisella, jolla on suora vaikutus mm. koneiston kokoon. Toisaalta myös yleinen kustannustason nousu näkyy hinnassa.

 

Asemarakennusten ja radan osalta uuteen sijaintiin siirtyminen toi osaltaan louhintatöitä runsaasti lisää sekä tarpeen rakentaa siltarakenne ala-aseman katolle kiinteistöliikennettä varten, nykyisen infran siirron pois yläaseman kohdalta (puistomuuntamo, sähköjohdot, KL- ja KK-linjat), luonnonkiviportaiden purkamisen ja uudelleen rakentamisen radan viereen, muuntamotilan toteuttamisen yläaseman kellariin, serpentiinitien luonnonkivimuurien purkamisen ja uudelleen muotoilun sekä puuston raivaamisen.

 

Edellä mainitun kokonaiskustannusarvion sekä tämän hetken tiedossa olevan valmistumisajankohdan mukaan rahoitustarve vuoden 2018 osalta on yhteensä 4.06 M€ ja vuoden 2019 osalta 550.000 euroa. Vuoden 2018 rahankäyttöön ei ehdoteta muutoksia. Funikulaari valmistuu alkuvuonna 2019.

 

Oheismateriaali 1               Funikulaarin kustannukset lokakuu 2018

 

Toimialajohtaja Christina Hovi:

 

Ehdotus        Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi selvityksen funikulaarin kustannuksista ja esittää edelleen kaupunginhallitukselle, että vuoden 2019 talousarvioon lisätään kohde Funikulaari ja sille rahoitusta 550.000 euroa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 10-2, 1 poissa.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

"Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi selvityksen funikulaarin kustannuksista ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asia viedään valtuuston käsittelyyn."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Peltonen, Lintunen, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Rantanen, Palmunen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Anttila oli poissa kokouksesta.

Jakelu

esiKaupunginhallitus