Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunkiympäristölautakunta | 366 | 18.09.2018 | 7 |
5539-2018 (08 00 00, 08 01 00)
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto runkobussilinjaston linjastoluonnoksesta
Tiivistelmä:
Seudullinen joukkoliikenne on pyytänyt Kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa runkobussilinjaston linjastoluonnoksesta. Lausuntoehdotuksen mukaan selkeä runkolinjasto ja kehärunkolinja ovat valtaosin positiivisia muutoksia, jotka tukevat kaupungin tavoitteiden toteutumista. Kehärunkolinjan sijainnin osalta vaihtoehdon 1 arvioidaan paremmin tukevan kehittyvien alueiden kuten Linnakaupungin ja satama-alueen, Kupittaan ja Tiedepuiston alueen sekä Skanssin rakentumista. Infratoimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi ja koordinoimiseksi laaditaan aikataulutettu ja budjetoitu hankesuunnitelma, joka yhteensovitetaan muiden hankkeiden ja investointiohjelman kanssa. Runkolinjaston edellyttämiä muutoksia ei kaikilta osin ehditä saamaan rakennettua tavoitevuoteen 2020 mennessä, koska linjastosta ja keskustan reiteistä ei ole vielä päätöstä ja suunnitteluun ja rakentamiseen tulisi varata vähintään kaksi vuotta aikaa.
Kylk § 366
Kaupunkiympäristötoimiala, va. kehittämispäällikkö Juha Jokela 31.8.2018:
Lausuntopyyntö
Turun seudullinen joukkoliikenne on pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa runkobussilinjaston linjastoluonnoksesta. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa sekä nopeuttaa ihmisten jokapäiväistä liikkumista Turun seudulla. Tavoitteena on, että linjastoa ja linjojen keskeistä hierarkiaa selkeytetään ja linjoja suunnitellaan vastaamaan paremmin tarpeeseen. Uusi kehärunkolinja tuo paljon uusia nopeita ja helppoja matkavaihtoehtoja, kuitenkaan poistamatta nykyisiä toimivia yhteyksiä.
Runkolinjastosta on kaksi vaihtoehtoa. VE2 on hieman suppeampi vaihtoehto kuin VE1. Keskeisimmät erot VE1 ja VE2 välillä ovat:
•VE1:ssä linja 2 jatkaa Länsinummesta Kauppakeskus Myllyyn
•VE1:ssä Turun keskustan ja Liedon välisellä osuudella liikennöi linja 6A
•VE1:ssä linjat 9a ja 9b (kehärunkolinjat) kulkevat Kupittaan ja Uittamon välillä Skanssin kautta
oVE2:ssa linjat on yhdistetty liityntälinjaan L71 ja Skanssin alueella on tehty muutoksia linjoihin, mm. linjaan 4
•VE1:ssä on esitetty linja T201 Naantali-Kauppatori
Palvelulinjat eivät ole mukana esityksessä.
Runkolinjastoon liittyy myös muita parannuksia mutta niitä ei ole kaikilta osin esitetty lausuntomateriaaleissa. Näitä ovat mm. liikennevaloetuudet, pysäkkimuutokset, joukkoliikennekaistat ja –kadut sekä esteettömyyden, matkustajainformaation ja liikennöinnin luotettavuuden kehittäminen.
Lausuntopyynnössä pyydetään erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin seikkoihin:
•Kuinka näette linjastoluonnoksen vaikuttavan edustamanne tahon toimintaan?
•Mitä positiivisia ja negatiivisia muutoksia uudistus mielestänne tuo?
•Mitkä VE1:ssä esitetyistä parannuksista suhteessa VE2 tulisi toteuttaa? Miksi?
•Mitkä VE1:ssä esitetyt parannukset näette vähemmän tarpeellisina? Miksi?
Linjastoluonnokset ja muu materiaali löytyy täältä.
Lausuntojen ja kommenttien perusteella viimeistellään linjastosta ja kustannuksista esitys, joka viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä.
Ehdotus kaupunkiympäristölautakunnan lausunnoksi
Selkeä runkolinjasto ja kehärunkolinja ovat valtaosin positiivisia muutoksia, jotka tukevat kaupungin tavoitteiden toteutumista mm. keskustan ja Tiedepuiston kärkihankkeiden sekä joukkoliikenteen lisäämisen ja ilmastotavoitteiden osalta. Helppokäyttöinen vaihtoihin perustuva linjasto edellyttää toimiakseen hyviä vaihtojärjestelyitä sekä infran että tiheän vuorovälin osalta, mikä on suunnittelussa otettu huomioon. Väistämättä osalla matkustajista suoran linjan muuttuminen vaihdolliseksi sekä pysäkkien vähentäminen heikentää palvelutasoa, mutta toisaalta Kauppatorin välittömässä läheisyydessä bussimäärän kasvattaminen pidemmällä aikavälillä ei liene mahdollista rajallisen pysäkkikapasiteetin johdosta ja pysäkkivälien pidentäminen oikealla tavalla toteutettuna nopeuttaa matka-aikaa sekä parantaa täsmällisyyttä samoin kuin muutkin joukkoliikenne-etuudet. Täsmällisyyden merkitys korostuu vaihtoihin perustuvassa joukkoliikennejärjestelmässä.
Runkolinjasto palvelee pääosin hyvin Yleiskaavassa 2029 tavoiteltua kaupunkirakennetta sekä tukee sen toteutumista. Yleiskaava 2029:ssa määritellyllä tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeellä on saatu muodostettua tiheä runkolinjasto, mikä mahdollistaa valtaosalle uusista asukkaista helppokäyttöiseen joukkoliikenteen tukeutuvan elämäntavan. Runkolinjaston linjastorakenteen ja pysäkkienkin pysyvyys tukee joukkoliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehittymistä.
Kehärunkolinjan avulla vähennetään pelkkää vaihtoliikennettä keskustasta ja lisätään tärkeiden kohteiden, erityisesti Kupittaan, saavutettavuutta kaikkialta ydinkaupunkiseudulta. Kehälinja parantaa erityisesti työmatkalaisten kulkemista - siis matkustajien, jotka nyt ovat tulleet keskustaan vain vaihtamaan bussia. Kehärunkolinjan sijainnin osalta vaihtoehdon 1 arvioidaan paremmin tukevan kehittyvien alueiden kuten Linnakaupungin ja satama-alueen, Kupittaan ja Tiedepuiston alueen sekä Skanssin rakentumista tarjoamalla tiheävuoroisia yhteyksiä muuallekin kuin ydinkeskustaan tai sen kautta. Joidenkin kehittyvien alueiden linjasto edellyttää kuitenkin laajentamista alueiden kehittyessä (esimerkiksi Tiedepuiston kehittyessä kehärunkolinjan mahdollinen siirtäminen Tiedepuiston läpi kulkevaksi ja Skanssin kasvaessa kohti Kaarinan kuntarajaa). Myös Uittamonsillan toteuttaminen mahdollistaa kehärunkolinjan jatkamisen myöhemmin Hirvensaloon.
Joukkoliikenteen runkolinjaston etuuksien toteuttamissuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2017 § 41. Runkolinjaston edellyttämiä muutoksia ei kaikilta osin ehditä saamaan rakennettua tavoitevuoteen 2020 mennessä, koska linjastosta ja keskustan reiteistä ei ole vielä päätöstä ja suunnitteluun ja rakentamiseen tulisi varata vähintään kaksi vuotta aikaa. Valmisteilla olevassa talousarviossa joukkoliikenteen infratoimenpiteisiin on varattu rahaa kaupunginhallituksen 23.1.2017 § 41 päätöksen mukaisessa laajuudessa, mutta toteutusaikataulua on pidennetty kesken olevan päätös- ja suunnittelutilanteen vuoksi (taulukko 1).
Taulukko 1. Runkobussien edellyttämien etuuksien toteuttamissuunnitelman (kh 23.1.2017 § 41) ja valmisteilla olevan talousarvion joukkoliikenteen infratoimenpiteiden kustannukset. Kustannukset tarkentuvat jatkossa hankesuunnitelman myötä. Kustannukset eivät sisällä henkilöstökustannuksia.
Vuosi | Runkobussien edellyttämien etuuksien toteuttamissuunnitelman alustava kustannusarvio (kh 23.1.2017) | Valmisteilla oleva talousarvio, joukkoliikenne kokonaisuudessaan |
2017 | 100 000 |
|
2018 | 250 000 |
|
2019 | 2 400 000 | 1 000 000 |
2020 | 1 900 000 | 750 000 |
2021 |
| 1 560 000 |
2022 |
| 1 180 000 |
2023 |
| 1 180 000 |
Yhteensä | 4 700 000 | 5 670 000 |
Runkobussilinjastolla on infratoimenpiteiden osalta paljon liittymiskohtia Kaupunkisuunnittelun ja Kaupunkirakentamisen palvelualueiden toimintaan, joiden päätöksenteko tapahtuu ensisijaisesti kaupunkiympäristölautakunnassa. Osassa toimenpiteitä edellytetään asemakaavanmuutosta, suunnittelua, investointien varaamista, rakennuttamista sekä ylläpitoa kun taas osa toimenpiteistä on tehtävissä melko pienillä muutoksilla. Runkobussilinjastolla ja sen edellyttämillä infratoimenpiteillä on riippuvuuksia muihin projekteihin, mikä vaikuttaa mm. toteutusaikatauluun. Toimenpiteitä on paljon ympäri kaupunkiseutua ja niiden toteutumisen varmistamiseksi ja koordinoimiseksi laaditaan aikataulutettu ja budjetoitu hankesuunnitelma kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksymän Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun menettelyohjeen mukaisesti. Hankesuunnitelmassa asetetaan tavoitteet investointihankkeen toteutukselle ja esitetään etenemissuunnitelma toteutusta varten. Hankesuunnitelmassa on ohjeen mukaisesti esitettävä aina mm. kuvaus hankkeen kytkeytymisestä muihin hankkeisiin ja niiden välisistä prosessi- ja aikatauluriippuvuuksista, sekä hankkeen vaiheistus, laajuus, kustannusarvio ja aikataulu. Ohjeen mukaan strategisten infrahankkeiden hankesuunnitelmat hyväksyy kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto. Hankesuunnitelmaan tulee sisällyttää myös toimenpiteiden suunnittelu. Hankesuunnitelman laatimiseen pitää varata riittävät resurssit.
Erityisesti joukkoliikennekatujen valmistelulle tulee varata riittävästi aikaa ja investointirahaa. Uudet joukkoliikennekadut eivät liene välttämättömiä runkolinjaston aloitushetkellä vaan niiden kehittämistä voidaan jatkaa runkolinjaston aloituksen jälkeenkin, mutta toteuttamisaikataulu vaikuttanee ainakin linjan T20 Pansio-Vienola osalta useamman linjan liikennöintisopimuksiin.
Keskustan joukkoliikennekaistoja on suunniteltu raitiotiesuunnittelun yhteydessä Aninkaistenkatu-Maariankatu-Aurakatu-Eerikinkatu-Uudenmaankatu/Hämeenkatu –reiteille. Tämän jälkeen keskustavision 2050 perusteella keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksessa on esitetty tästä poikkeavia joukkoliikennereittejä. Joukkoliikenteen tarkoista reiteistä (esim. liikennöidäänkö Maariankadulla) päätetään keskustan liikennesuunnitelmapäätöksen yhteydessä. Kaikissa keskustan suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, että kävelymatkat eivät saa keskustassakaan muodostua liian pitkiksi. Joukkoliikennekaistojen toteuttaminen liittyy keskeisesti päätökseen raitiotien tai superbussin toteuttamisesta. Mikäli keskustaan päätetään toteuttaa joukkoliikennekaistoja, tulee joukkoliikennekaistasuunnitelmat päivittää nykyisten reittisuunnitelmien mukaiseksi sekä koordinoida mahdollisen raitiotien/superbussiratkaisun ja sen toteutusaikataulun kanssa sekä varata näiden mukaisesti investointirahat. Keskustan joukkoliikennekaistat ja –kadut sopivat hyvin yhteen keskustavision 2050 tavoitteiden ja keskustan liikennesuunnitelman kanssa sekä parantavat joukkoliikenteen täsmällisyyttä, matka-aikaa ja kilpailukykyä erityisesti tulevaisuudessa, kun kasvavat liikennemäärät uhkaavat ruuhkauttaa keskustaa. Joukkoliikennekaistojen toteuttaminen keskustaan edellyttää tilan ottamista autoliikenteeltä, mikä heikentää autoliikenteen välityskykyä. Keskustassa on nykytilanteessa melko paljon keskustan läpikulkevaa autoliikennettä, jonka siirtäminen keskustavision tavoitteiden mukaisesti keskustan ohittaville reiteille on kannatettavaa mm. kävelykeskustan kehittämisen ja liikenneturvallisuuden vuoksi. Autoliikenteen kaistojen vähentäminen mahdollistaa myös pyöräilyverkoston kehittämisen ydinkeskustassa.
Mikäli kaupunginvaltuusto päättää siirtyä raitiotien tai superbussin osalta toteuttamisvaiheeseen, olisi suositeltavaa aloittaa siirtyminen tavoiteltavaan järjestelmään ja linjastoon mahdollisimman nopeasti. Tämä voisi tarkoittaa raitiotie-/superbussilinjaa vastaavan linjan liikennöinnin aloittamista sekä tavoiteltavan syöttölinjaston muodostamista. Mikäli raitiotien/superbussin ensimmäiseen toteutusvaiheeseen otetaan mukaan Runosmäen haara, se vaikuttaa linjan 8 osalta Tampereen valtatien varren sekä linjan 2 Länsinummen pohjoisosien joukkoliikennejärjestelyihin merkittävästi. Muiden raitiotie/superbussireittien osalta raitiotie/superbussi valtaosin korvaisi suunniteltuja runkolinjoja, joskin alemmilla linjastotasoilla olisi todennäköisesti muutostarpeita linjastoon.
Kauppatorin rakentaminen aiheuttaa liikenteessä tilapäisjärjestelyjä. Tämän hetken tiedon mukaan Kauppatorin rakentaminen valmistuu vuonna 2021 ja joukkoliikenteen käyttämät kadut valmistuisivat kesällä 2021. Tulisi harkita onko tarkoituksenmukaista aloittaa runkolinjasto ennen Kauppatorin valmistumista, sillä Kauppatori on keskeisin yksittäinen paikka joukkoliikennelinjastossa ja keskeneräiset järjestelyt saattavat mm. vaikuttaa negatiivisesti runkolinjaston imagoon aloitushetkellä.
Liikennevaloetuuksien edellyttämä järjestelmä on liikennevalokojeiden osalta toteutettu mutta etuuksien käytön edellyttämä bussien ja liikennevalokojeiden välinen tiedonsiirto on vielä testausvaiheessa. Etuuksien käyttöönottovaihe edellyttää niiden vaikutusten arviointia etuustoimintojen järkevän käyttölaajuuden lopulliseksi määrittämiseksi.
Pysäkkijärjestelyjen osalta on suunniteltu erityisesti vaihtopysäkkejä, jotka on tavoitteena rakentaa vuoden 2019 aikana. Lisäksi pysäkkejä esitetään poistettavaksi ja uusia rakennettavan. Pysäkkimuutoksille on vuoden 2019 TA-esityksessä varattu rahaa 700.000 euroa. Mikäli kalustossa nähdään muutostarpeita esimerkiksi pidempien bussien osalta, tulisi tämä ottaa huomioon pysäkkien suunnittelussa. Vastaavasti mahdollisen sähköbussiliikenteen lisäämisen aiheuttamat tarpeet esimerkiksi lataustapahtumien tilantarpeiden osalta tulisi ottaa huomioon suunnittelussa. Tällä hetkellä suunnittelu on tehty nykyisenkaltaisten telibussien perusteella eikä lataustapahtumiin ole varauduttu.
Linjastoon ja infraan tehtävät muutokset vaikuttavat ylläpitoon. Runkobussilinjaston linjastomuutoksen edellyttämä hoitotasonnosto kustannusarvio on 200.000 euroa vuodessa. VE1 ja VE2 välillä ei ole juurikaan eroa ylläpitokustannuksiin.
Toimialajohtaja Christina Hovi:
Ehdotus Kaupunkiympäristölautakunta päättää antaa Turun seudulliselle joukkoliikenteelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.
PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.