Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusinsinööri Andrei Panschin, liikenneinsinööri Jaana Mäkinen, kaavasuunnittelija Matilda Laukkanen 28.8.2018:

Yleiskaava 2029 laaditaan koko Turun alueelle kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Tavoitteet

Kaupunginhallitus asetti yleiskaavalle tavoitteet 30.9.2013 § 399. Tavoitteet on jaoteltu yleistavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Muut yleistavoitteet koskevat kestävää kehitystä, eheytyvää kaupunkirakennetta, eriarvoisuuden torjumista, ekologisia verkostoja ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, matkailua ja virkistystä, esteettömyyttä, logistiikkaa ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla.

Yleistavoitteisiin kuuluvat myös asukas- ja työpaikkatavoitteet. Niitä tarkistettiin tasapainoisen kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 22.5.2017 § 219 uusiksi tavoitteiksi 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa.

Yksityiskohtaiset tavoitteet on jaoteltu neljään teemaan:

• Keskustan kehittäminen
• Elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• Myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet
• Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa

Kehityskuvat

Yleiskaavan pohjaksi laadittiin kolme kehityskuvavaihtoehtoa, joissa kaupungin kasvua painotettiin eri tavoin.

• Olemassa olevaan palvelurakenteeseen voimakkaasti tukeutuva kehityskuva Kasvu keskuksiin sijoitti tavoitellun kasvun pääosin Turun ydinkeskustaan ja alakeskuksiin.
• Kehityskuva Hajautettu kasvu tukeutui Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta kasvattaen.
• Kehityskuva Kasvukäytävät sijoitti kasvun tukeutuen Turun ydinkeskustaan, joukkoliikenteeseen tukeutuviin kehityskäytäviin sekä sisääntuloväylien varsiin.

Kaupunginhallitus hyväksyi Kasvukäytävät -kehityskuvan yleiskaavatyön jatkovalmistelun pohjaksi 23.11.2015 § 494.

Keskustan liikennesuunnitelma

Kaupunkistrategian ja keskustan kärkihankkeen toteuttamiseksi laadittu Keskustavisio 2050 julkaistiin elokuussa 2017. Se on aiheuttanut muutostarpeita yleiskaavaluonnoksessa esitettävälle liikenneverkolle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.5.2018 § 92 Keskustan kärkihankkeen ensimmäiset 10 toteuttamistoimenpidettä. Keskustan kärkihankkeen mukaiset periaatteet keskustan liikennejärjestelmän pohjaksi ovat:

- Kävelyn ja pyöräilyn roolia sekä yhtenäisiä verkostoja edistetään.

- Joukkoliikenteen etuisuuksia ja sujuvuutta vahvistetaan.

- Kauppatorin roolia joukkoliikenteen solmupisteenä kevennetään.

- Autoilun ja tarpeettoman huolto- ja jakeluliikenteen läpiajoa keskustan alueella vähennetään.

- Hyvin valmisteltuja kokeiluja liikennejärjestelmän kehittämiseksi käynnistetään.

- Varaudutaan siihen, että myöhemmässä kehitysvaiheessa molemmilla rantakaduilla pyritään autottomuuteen ja kävelylle ja pyöräilylle varattuja katuosuuksia keskustassa muuallakin lisätään.

Keskustan liikenneverkkoa on tutkittu neljän vaihtoehdon avulla. Vaihtoehto A noudattaa keskustavisiota, vaihtoehdot B ja C ovat sen variaatioita: B:ssä joukkoliikenne kulkee Aninkaistenkatua ja C:ssä Brahenkatua. Vaihtoehdossa 0+ on lähdetty liikkeelle jo aiemmin tehdyistä suunnitelmista keskustan kehittämiseksi. Vaihtoehdot, niiden vaikutusten arviointi ja jatkosuunnitteluun esitettävä liikenneverkko on esitelty liitteessä 9. Liikenneverkkovaihtoehtoja on tarkasteltu vuosina 2029 ja 2050.

Vaihtoehtotarkastelun ja sen vaikutusarviointien perusteella on laadittu ehdotus keskustan liikenneverkkoluonnokseksi vuosille 2029 ja 2050. Luonnoksen liikenneverkossa on vuonna 2029 johdettu joukkoliikenne pohjoisesta keskustaan Aninkaistenkatua pitkin Eerikinkadulle saakka. Auransilta ja Tuomiokirkkosilta ovat ehdotuksessa molemmat vain joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käytössä. Raitiotie/superbussi kulkee yleissuunnitelman mukaista reittiä Brahenkadun ja Maariankadun kautta Kauppatorille ja siitä edelleen Tuomiokirkkosillan kautta itään ja myöhemmissä vaiheissa Eerikinkatua pitkin länteen Humalistonkadulle ja Puistokadulle. Autoliikenne tuodaan keskustaan ulkosyöttöisesti keskustan kehän kautta, eikä keskustan läpiajo ole mahdollista. Pyöräliikenteen uudet yhteydet pyritään tekemään yksisuuntaisina pyöräteinä, ja pohjois–eteläsuuntaiselle pyöräilylle on osoitettu Aninkaistenkatua pitkin suora reitti keskustan läpi.

Yleiskaavassa näytetään jatkosuunnitteluun esitettävän keskustan liikennesuunnitelman mukainen liikenneverkko ja sen kehittämistoimenpiteet. Ehdotusvaiheessa laaditaan toteutussuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteiden toteuttamisjärjestys niin, että toisistaan riippuvat toimenpiteet tehdään oikeassa järjestyksessä. Tavoiteverkon toteutuminen edellyttää vielä erillisten päätösten tekemistä tarkempien suunnitelmien ja vaikutusarviointien perusteella. Samalla tutkitaan aina, että toimenpiteen toteuttamisedellytykset ovat olemassa.

Ehdotusvaiheessa laaditaan toteutussuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteiden toteuttamisjärjestys niin, että toisistaan riippuvat toimenpiteet tehdään oikeassa järjestyksessä. Tavoiteverkon toteutuminen edellyttää vielä erillisten päätösten tekemistä tarkempien suunnitelmien ja vaikutusarviointien perusteella. Samalla tutkitaan aina, että toimenpiteen toteuttamisedellytykset ovat olemassa.

Kauppatorin uudistamisen seurauksena joukkoliikenne siirtyy väliaikaisille reiteille syyskuun 2018 lopulla. Tavoitteena on, että Kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen valmistuessa joukkoliikenne sijoittuisi jo uusille reiteille. Tämän vuoksi oheismateriaalissa 2 on esitetty jatkosuunnitteluun ehdotettavan vaihtoehdon tilanne myös vuonna 2021/2022. Tuolloin Kauppatorin ympäristön uudistusten on tarkoitus olla siinä vaiheessa, että joukkoliikenne voi palata Linnankadulta torin viereen. Joukkoliikenteen reiteistä keskustassa ja niiden edellyttämistä muutoksista liikenneverkossa vuonna 2021/2022 tehdään erillinen päätös.

Yleiskaavaluonnos

Yleiskaavaluonnos koostuu kahdeksasta kartasta ja kaavaselostuksesta. Kaikki kartat hyväksytään oikeusvaikutteisina. Jokaisella kartalla kaupungin keskusta-alue on esitetty tarkemmalla tasolla, mittakaavassa 1:10 000. Muuten karttojen mittakaava on 1:40 000.

Teemakarttoja on seitsemän. Niillä on esitetty teemakohtaiset ratkaisut. Osalla kartoista toimenpiteet on jaoteltu tavoitevuoteen mennessä toteutettaviin ja sen jälkeen toteutettaviin kohteisiin.

Pääkartalla (kartta 1: Yhdyskuntarakenne) esitetään tavoitteellinen yhdyskuntarakenne sekä tiivistyvää kaupunkirakennetta, tuotanto- ja logistiikka-alueiden sijoittumista ja Turun Tiedepuistoa koskevat strategiset kehittämistavoitteet. Kaupunginhallitus hyväksyi (14.5.2018 § 265) Turun tiedepuisto -kärkihankkeen toteuttamissuunnitelman ja hyväksyi Itäharjun kolmion osalta masterplanin mukaisen kehittämissuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi.

Täydennysrakentaminen ohjataan tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle, joka ulottuu kehämäisesti n. 3 km säteelle ydinkeskustasta ja jatkuu siitä joukkoliikennekäytäviä pitkin. Käytävien varsilla ovat merkittävimmät alakeskukset Länsikeskus, Runosmäki, Varissuo ja Skanssi. Vyöhyke ulottuu Hirvensalossa Lauttarannan pohjoisosiin ja tulevan Uittamon sillan ympäristöön.

Yleiskaava 2029 korvaa kokonaisuudessaan Yleiskaava 2020:n sekä Yli-Maaria-Koskennurmen ja Skanssin osayleiskaavat. Lisäksi yleiskaava korvaa osittain Ratapiha-alueen, Ruissalon ja Linnakaupungin osayleiskaavat. Osayleiskaavojen alueille tehdyt muutokset/täydennykset näkyvät kartoilla täysivärisinä. Muutoin osayleiskaavojen alueilla olevat merkinnät on himmennetty, ja näiltä osin nämä osayleiskaavat jäävät voimaan. Merkittävimpiä muutoksia ovat keskustatoimintojen alueen laajentaminen Linnakaupungin ja Ratapihan alueille. Muutoksia on tehty myös Linnakaupungin liikenneverkkoon.

Hirvensalossa, Satava-Kakskerrassa, Maaria-Ilmarisissa sekä Lentoasemalla ja sen ympäristössä on vireillä osayleiskaava.

Asuminen

• Kartalla esitetään asukastavoitteen mukaisen rakentamisen sijoittuminen. Asumisen paikat on jaoteltu kolmeen luokkaan: valmis asuinalue, täydentyvä asuinalue sekä uusi tai olennaisesti muuttuva asuinalue.
• Uutta ja täydentävää asuinrakentamista on osoitettu Kasvukäytävät-kehityskuvan mukaisesti keskustaan, joukkoliikenteeseen tukeutuville kehityskäytäville sekä sisääntuloväylien varsille. Lisäksi uutta asumista on esitetty myös Yli-Maaria–Koskennurmen alueelle sekä Paattisten taajamaan.
• Pahaniemen ja Moision alueilta on merkitty uusia, vuoden 2029 jälkeen toteutettavia asuinalueita. Lisäksi 2029 jälkeen toteutuvia alueita on näytetty osayleiskaavojen alueilta.

Palvelut ja elinkeinot

• Kartalla on esitetty koko kaupungin kannalta merkittävät palveluiden ja elinkeinotoimintojen alueet.
• Kartalla on osoitettu teollisuus- ja varastoalueet, jotka voivat sisältää myös toimisto- ja terminaalitiloja. Merkittävimmät alueet sijaitsevat Pansion, Pernon ja Sataman alueilla sekä Kehätien ympäristössä ja pohjoispuolella.
• Lisäksi on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat monipuoliset työpaikka-alueet ja seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan alueet. Työpaikka-alueita on laajennettu Pansio-Pernon alueella sekä Kehätien pohjoispuolella. Seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan alueita ovat Itäharju-Biolaakso, Kärsämäki, Manhattan, Rieskalähteentie, Oriketo-Topinoja ja Kuninkoja.
• Asuinalueisiin sisältyviä palveluja, kuten yksittäisiä kouluja, päiväkoteja ja liiketiloja, ei ole osoitettu erikseen.

Liikenne

• Yleiskaavan autoliikenteen verkko muodostuu pääkaduista ja kokoojakaduista, jotka koostuvat pääosin nykyisestä tie- ja katuverkosta. Lisäksi on esitetty uusia ja kehitettäviä katuja sekä ohjeellisia katulinjauksia. Kehitettäviä pääkatuja on mm. välikehän (Suikkilantie-Markulantie-Halistentie-Jaanintie-Eteläkaari) varrella. Ohjeellisena katulinjauksena on näytetty mm. Kähärin puistotie.
• Kartalla on osoitettu keskustasta joukkoliikennekadut. Joukkoliikennepainotteisina katuina on esitetty ensimmäisen vaiheen raitiotie-/superbussilinjat Varissuon, Raision ja Runosmäen suuntiin. Myöhemmän vaiheen linjat on eroteltu omalla merkinnällään. Kartalla esitetään myös runkobussireitit laajemman linjastoluonnoksen (VE1) mukaisina.
• Kartalla on esitetty pyöräilyn pääverkosto, joka yhdistää lähikunnat sekä suurimmat asuin- ja työpaikka-alueet Turun keskustaan ja aluekeskuksiin.
• Keskusta-alueen tarkemmat liikenteelliset ratkaisut esitetään keskustan liikennesuunnitelmassa.

Kestävä vesien hallinta

• Kartalla on esitetty alueet, joilla on tarve hulevesien hallintatoimenpiteille. Toimenpidealueita on laajasti ympäri kaupunkia.
• Lisäksi on esitetty meri- ja hulevesitulvavaara-alueet, jotka tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Olennaisimmat tulvavaara-alueet sijaitsevat Vähäheikkilässä, Linnakaupungissa ja Skanssissa.
• Kartalle on merkitty myös niin hulevesijärjestelmän kuin luonnon ja/tai maiseman kannalta tärkeät joet ja purot sekä pohjavesialueet.

Yhdyskuntatekniikka

• Kartta sisältää yhdyskuntateknisen huollon alueet, mm. jätevedenpuhdistamot, energiantuotantolaitokset, maankaatopaikat ja vedenkäsittelylaitokset.
• Kartalla esitetään myös alueiden käyttöä rajoittavia toimintoja: lentomelu- ja suojavyöhykkeet sekä kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet.
• Kartalla näytetään keskusta-alueelta kallioresurssialueet, joita voidaan mahdollisesti käyttää maanalaiseen rakentamiseen.
• Erillisenä selvitysalueena on näytetty VAK-ratapihan mahdollinen uusi sijainti Iso-Heikkilän pohjoispuolella.

Viherympäristö ja maisema

• Yleiskaavan viherverkosto muodostuu virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueista, siirtolapuutarhoista ja hautausmaista. Teemakartalla on osoitettu pääulkoilureitistö, joka koostuu kuntoradoista, ulkoiluteistä, ns. Paavonpoluista ja retkeilyreiteistä.
• Kartalle on merkitty uusia ulkoilureittejä sekä ekologisia yhteystarpeita.
• Lisäksi on osoitettu luontoon ja maisemaan liittyviä arvoja sekä arkeologiset kohteet.
• Kartalla on osoitettu korkeaan rakentamiseen parhaiten soveltuvat kohteet, joita on Kupittaa-Itäharjun, Skanssin, Varissuon, Länsikeskuksen, Runosmäen ja Paalupaikan alueilla. Lisäksi on esitetty tärkeimmät historialliset maamerkit ja keskeisiä näkymäsuuntia, jotka vaikuttavat korkean rakentamisen sijoittamiseen.

Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

• Kartalla on osoitettu arvokkaat kohteet, joiden ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata.
• Yleiskaavan kohteiden lisäksi kartalla näytetään toteutuneet rakennussuojelupäätökset eli asemakaavan ja eri lakien nojalla tai sopimusten yhteydessä tehdyt suojelupäätökset.
• Valtakunnallisesti merkittävät kohteet on esitetty Museoviraston laatiman rky-inventoinnin mukaisina aluemerkintöinä otettavaksi huomioon tarkemmassa suunnittelussa.

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Kehityskuvavaiheessa laadittiin poikkihallinnollisena asiantuntijatyönä laaja vaikutusten arviointi. Nyt esitettävän yleiskaavaluonnoksen maankäyttöratkaisut noudattavat Kehityskäytävät-kehityskuvaa. Tästä syystä luonnosvaiheessa ei ole ollut tarpeen laatia erillistä vaikutusten arviointia. Yleiskaava 2029 – Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi (2015) -raportti löytyy yleiskaavan nettisivuilta (www.turku.fi/yleiskaava2029).

Jotta valitun kehityskuvan mukainen kasvu voidaan toteuttaa hallitusti, on laadittu kattavat selvitykset eri aihepiireistä. Selvitykset koskevat muun muassa liikennettä, kaupunkikuvaa, täydennysrakentamista, viherympäristöä, elinkeinoelämää, hulevesien hallintaa ja kulttuuriympäristöä. Selvitysten perusteella laaditut kaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat, rajoittavat, mitoittavat ja ajoittavat toimenpiteitä. Selvitykset on koottu kaavan nettisivuille.

Selvitysten laatiminen ja vaikutusten arviointi jatkuvat ehdotusvaiheessa.

Tavoitteiden toteutuminen

Yleiskaava korostaa Turun asemaa imagoltaan vahvana keskuskaupunkina. Kaava tarjoaa asumista niin meren, joen, luonnon kuin kulttuuriympäristöjenkin läheisyydessä. Tehokkaan joukkoliikenteen ja keskuksiin tukeutuvan kasvun ansiosta sisääntuloväylät kehittyvät kaupunkimaisiksi ympäristöiksi.

Yleiskaava painottaa täydennysrakentamista, mikä eheyttää yhdyskuntarakennetta. Palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti asuinalueita tiivistämällä ja sitomalla ne entistä enemmän kasvukäytäviin. Keskuksiin ja joukkoliikenneväylille painottuva maankäyttö hillitsee autoliikenteen kasvua. Keskittämisen edut ovat suuret, mikä edistää niin palveluelinkeinojen kuin korkean teknologian työpaikkojen sijoittumista kaupunkialueelle. Yleiskaava antaa myös hyvät edellytykset kehittää Turun kaupunkialuetta osaksi laajempaa Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta. Yhteydet seudun muihin kuntiin paranevat.

Yleiskaava edistää kasvua tarjoamalla houkuttelevaa ja monipuolista asumista palveluiden äärellä. Kaava tukeutuu vahvasti kerrostalorakentamiseen urbaanissa ympäristössä. Se myös mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen keskusta-alueen ulkopuolisella kehällä lähellä olemassa olevia palveluita. Yleiskaava antaa hyvät edellytykset lähipalveluiden kehittämiselle erityisesti keskuksissa ja joukkoliikenteen kehityskäytävillä. Keskusta säilyy kaupunkiseudun merkittävimpänä palvelualan työpaikka-alueena.

Keskustassa asuminen lisääntyy voimakkaasti ja keskusta-alue laajenee. Uhkana on keskustan viherympäristön ja kaupunkikuvan laadun heikkeneminen runsaan täydennysrakentamisen myötä. Täydennysrakentamiselta vaaditaan paljon, jotta keskusta pysyy vetovoimaisena ja houkuttelevana elinympäristönä.

Vuorovaikutus

Yleiskaavan valmistelu on edellyttänyt laajaa, poikkihallinnollista asiantuntijavuorovaikutusta, jota on toteutettu koko prosessin ajan. Prosessin alkuvaiheessa selvitettiin kyselyllä edellisen yleiskaavan toteutumista ja kartoitettiin uuteen yleiskaavaan kohdistuvia mahdollisuuksia. Tavoitteita työstettiin yhdessä sidosryhmien kanssa työpajassa. Yleiskaavan viranomaisneuvottelu pidettiin alustavia tavoitteita laadittaessa 4.6.2012. Kehityskuvien laaja vaikutusten arviointi laadittiin poikkihallinnollisesti. Kehityskuvista pyydettiin lausunnot kaupungin lauta- ja johtokunnilta, naapurikunnilta, Varsinais-Suomen liitolta, ELY-keskukselta ja valtuustoryhmiltä.

Yleiskaavaprosessin aikana asukkaita on osallistettu monipuolisesti kaavaan liittyvistä kysymyksistä. Yleisötilaisuuksia ja työpajoja on järjestetty mm. yleiskaavan alustavista tavoitteista ja kehityskuvaluonnoksista. Turku Future Forum -tilaisuuksissa on keskusteltu keskustan kehittämisestä, Turun Tiedepuistosta ja keskustan liikenteestä.

Yleiskaavaa varten on tehty lisäksi useita asukaskyselyitä. Rakenna Turkua -kyselyllä kartoitettiin turkulaisten mielipiteitä kehityskuvista. Yrityksille suunnatulla kyselyllä pyrittiin selvittämään yritysten mielipiteitä yritysten sijoittumisesta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden tarpeista. Luonnosvaiheessa toteutetulla Tulevaisuuden Turku 2029 -kyselyllä kysyttiin asukkaiden mielipiteitä asumisen paikoista, palveluista, viher- ja virkistysalueista sekä liikkumisesta. Keskustan liikkumiseen liittyvällä kyselyllä kerättiin näkemyksiä kolmesta eri luonnostelmasta keskustan tulevaisuuden liikennejärjestelmäksi.

Seuraava vaihe

Yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville kaupunginhallituksen hyväksymässä muodossa. Tässä yhteydessä luonnos esitellään myös kaupunkilaisille. Samanaikaisesti luonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot.

Hyväksytyn luonnoksen pohjalta laaditaan yleiskaavaehdotus, joka on aikataulutettu hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustossa vuonna 2019.

Ehdotusvaiheessa täydennetään selvityksiä luonnoskäsittelyn aikana tunnistettujen lisäselvitystarpeiden mukaisesti, täydennetään vaikutusten arviointia sekä osallistetaan kuntalaisia ja kaupungin eri toimijoita riittävän näkyvyyden ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Liite 1Yleiskaavaluonnos, kartta 1: Yhdyskuntarakenne 24.8.2018

Liite 2Yleiskaavaluonnos, kartta 2: Asuminen 24.8.2018

Liite 3Yleiskaavaluonnos, kartta 3: Palvelut ja elinkeinot 24.8.2018

Liite 4Yleiskaavaluonnos, kartta 4: Liikenne 24.8.2018

Liite 5Yleiskaavaluonnos, kartta 5: Kestävä vesien hallinta 24.8.2018

Liite 6Yleiskaavaluonnos, kartta 6: Yhdyskuntatekniikka 24.8.2018

Liite 7Yleiskaavaluonnos, kartta 7: Viherympäristö ja maisema 24.8.2018

Liite 8Yleiskaavaluonnos, kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet 24.8.2018

Liite 9Keskustan liikennesuunnitelman vaihtoehtotarkastelu ja ehdotus jatkosuunnittelun pohjaksi 28.8.2018

Oheismateriaali 1Yleiskaavaluonnos, selostus 24.8.2018

Oheismateriaali 2Alustava luonnos bussireiteistä ja liikenneverkosta vuonna 2021/2022, 27.8.2018

Oheismateriaali 3Pyydettävät lausunnot

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 24.8.2018 päivätty otsikossa mainittu yleiskaavaluonnos hyväksytään laadittavan yleiskaavaehdotuksen pohjaksi ja että yleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Yleiskaavaluonnos sisältää keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksen 27.8.2018, jota esitetään samoin jatkosuunnittelun pohjaksi ja nähtäville asetettavaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Ilvessalon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 4.9.2018 § 356.

Liite 10Keskustan liikennesuunnitelman vaihtoehtotarkastelu ja ehdotus jatkosuunnittelun pohjaksi 28.8.2018, päivitetty 17.9.2018

Oheismateriaali 4Kartta keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksesta v. 2050

Oheismateriaali 5Kartta keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksesta v. 2029

Oheismateriaali 6Alustava kartta keskustan liikenneverkon toteutusvaiheesta v. 2021

Oheismateriaali 7Turun Osuuskaupan kannanotto

Oheismateriaali 8Turun Toriparkki Oy:n kannanotto

PäätösAsia pantiin pöydälle Ilvessalon Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.