Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristöinsinööri Helena Pakkala, va. ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki, va. kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari, liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen, kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää 31.5.2018:

Euroopan parlamentin ja neuvoston ympäristömelun arviointia ja hallintaa koskeva direktiivi 2002/49/EY edellyttää meluselvityksen ja toimintasuunnitelman tekemistä yli 100 000 asukkaan väestökeskittymistä. Direktiivin tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja. Suomen ympäristönsuojelulakia on täydennetty direktiivin kansallisen täytäntöönpanon toteutumiseksi.

Turussa on tehty direktiivin mukainen meluselvitys ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja meluntorjuntasuunnitelma vuonna 2013. Turun kaupungin meluselvitys 2017 ja Turun meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022 ovat valmistuneet.

Valtioneuvoston asetuksen (801/2004) mukaan meluselvityksen tuli olla valmiina ja merkittynä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 30.6.2017 mennessä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman tulee olla valmiina 18.7.2018 mennessä.

Meluselvitys 2017

Tie- ja raideliikenteen aiheuttamat melutason laskennat tehtiin ensimmäistä kertaa yhteiseurooppalaisella CNOSSOS-EU-laskentamallilla. Laskentatuloksina esitetään meluvyöhykekartat ja meluvyöhykkeillä olevien asukkaiden ja rakennusten määrät. Tulokset eivät ole verrattavissa vuonna 2012 valmistuneeseen selvitykseen ja erot meluvyöhykkeiden leviämisessä ja melulle altistuvissa asukasmäärissä selittyvät lähes kokonaan laskentamallin eroilla. Laskennassa käytettävää vuorokausimelutasoa Lden ja yömelutasoa Ln ei voi verrata Suomessa käytettyihin melutason ohjearvoihin eikä Suomessa myöskään ole raja- tai ohjearvoja EU-tunnusluvuille. Lden on vuorokauden ajankohdan mukaan painotettu ns. päivä-ilta-yö-melutaso ja Ln = yöajan painottamaton keskiäänitaso.

Laskennallisen mallinnuksen tuloksien perusteella vakituisten asuinrakennusten asukkaista 81 500 (46 %) altistuu tieliikennemelulle, jonka vuorokausimelutaso Lden on yli 55 dB tai yömelutaso Ln on yli 50 dB, kun asukasmäärä lasketaan meluisimman julkisivun mukaan.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa melutasot on laskettu yhteispohjoismaisilla laskentamalleilla ja Suomessa normaalisti käytettävillä tunnusluvuilla LAeq 7-22 ja LAeq22-7 (päivä- ja yöajan keskiäänitaso). Lisäksi kartoitettiin hiljaiset alueet. Laajat hiljaiset alueet löytyvät saaristosta ja pohjoisesta Turusta.

Melua voidaan torjua useilla eri keinoilla. Pääkeinoina ovat melulähteen voimakkuuden pienentäminen, melun leviämisen estäminen melulähteen läheisyydessä ja meluntorjunta tarkastelukohteen läheisyydessä.

Toimintasuunnitelmassa pääpaino on ollut piha-alueiden melutason alentaminen, koska Suomessa lämmöneristyssyistä rakennusten julkisivujen ääneneristävyys on varsin hyvä. Melukarttatarkastelun perusteella meluntorjuntakohteiksi valittiin asuinkohteita 74 kpl, päiväkoteja 7 kpl ja kouluja 9 kpl. Toisessa vaiheessa kohteet arvioitiin kustannustehokkuuden perusteella sekä meluntorjunnan toteutettavuuden kannalta. Lopuksi työryhmä valitsi kymmenen ensisijaista melulta suojattavaa asuinkohdetta. Päiväkodit ja koulut siirrettiin myöhempään jatkotarkasteluun.

Kymmenen ensisijaisen kohteen yhteenlaskettu meluntorjunnan kustannusarvio on hieman alle 6 M€. Julkisivulaskentojen perusteella melun ohjearvot ylittävien asukkaiden määrä pienenee yli 1000 asukkaalla meluntorjunnan toteuttamisen jälkeen. Tarkemman piha-alueiden tarkastelun perusteella esitetystä meluntorjunnasta hyötyy oleellisesti 2200 asukasta. Kustannus olisi tällöin 2600 €/hyötyvä asukas.

Toimintasuunnitelma sisältää myös pidemmän aikavälin tavoitteet, jotka nivoutuvat kaupungin kehittämisen muihin tavoitteisiin. Toteutuessaan nämä tavoitteet voivat myös vähentää kaupunkimelua: 

-joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden nostaminen;

-vähämeluisemman teknologian käyttöönotto sekä joukkoliikenteessä että muussa liikenteessä (mm. sähköiset ajoneuvot);

-satamatoimintojen ja vesiliikenteen aiheuttaman melun torjunta;

-kaavoituksellinen ja rakentamisen meluntorjunta (kaavoitus‐ ja rakennuslupavaiheissa melun huomioiminen rakennusmassojen sijoittelussa ja rakennusten ääneneristyksessä); sekä

-asukkaiden opastus omatoimiseen meluntorjuntaan (tiedon levitys omatoimisesta meluntorjunnasta). 

Toimintasuunnitelmaluonnos oli yleisön nähtävillä 23.3. – 23.4.2018

ja siitä saatiin seitsemän pyydettyä lausuntoa sekä kymmenen asukkaiden ja yhdistysten kannanottoa, jotka on kirjattu toimintasuunnitelman loppuraporttiin.

Jatkotoimenpiteet

Meluntorjuntasuunnitelman ensisijaisten kohteiden toimenpiteiksi on esitetty korkean meluaidan rakentamista. Esimerkiksi Patterihaassa ja Ratapihankadun kohteissa 3-5 metriä korkea meluaita on kaupunkikuvallisesti huono ratkaisu, joka myös heikentää alueiden viihtyisyyttä ja suojeluarvoja. Pitkien, yhtenäisten ja korkeiden meluaitojen sijaan tulisi omakotikohteissa tarkemmin selvittää aitojen rakentamista tonteille rakennusten väliin. Jaanintien varteen esitetty 1,4 metriä korkea aita tulee selvitettäväksi viimeistään Jaanintien 4-kaistaistamisen yhteydessä.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman kymmenestä tärkeimmästä kohteesta on laadittu tarkemmat suunnitelmat. Näiden suunnitelmien tarkentaminen ja lopullisen toteutusratkaisun selvittäminen tulee tehtäväksi siinä vaiheessa, jos melusuojaustoimenpiteitä päätetään toteuttaa. Tarkemman suunnittelun pohjalta myös mahdolliset pohjanvahvistustoimenpiteet, rakenneratkaisut ja laitesiirtotarpeet ja niiden kustannusarviot selviävät. Luontevinta on, että meluntorjuntatoimenpiteitä esitetyille alueille toteutetaan siinä tapauksessa, että alueella toteutetaan samanaikaisesti myös muuta infraa tai jos samassa yhteydessä voidaan ratkaista esim. ylijäämämassojen sijoittelua.

Nykyisessä kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa ei ole varattu määrärahoja meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa ilmeneviin kohteisiin. Meluntorjunnan kohteet toteutetaan tarpeen mukaan tai esim. kaava‐alueiden rakentamisen yhteydessä. 

Kaupungin kasvun myötä liikennemäärät ovat lisääntyneet ja sen seurauksena melutasot liikenneväylien välittömässä läheisyydessä ovat kasvaneet, useassa paikassa yli melutasojen ohjearvojen. Tämä ns. ympäristövelka on rinnastettavissa korjausvelkaan, jota tulisi lyhentää.

Tarkemman suunnittelun kohteeksi valitaan 1-2 ensisijaista toimenpidettä (ensisijaisesti Pansiontien varsi ja mahdollisesti toiseksi kohteeksi Tampereen valtatien varresta pätkä omakotialueen reunustamaan katua). Hankesuunnitelman tarkoituksena on löytää vastaus voidaanko näille alueille löytää taloudellisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti toteutuskelpoinen meluntorjuntaratkaisu. Sisääntulokatujen nopeusrajoitukset voidaan laskea 50 km/h, jota ne aina suurelta osin jo ovatkin.

Mahdollisen meluaidan toteuttaminen edellyttää jatkossa hyväksyttyä hankesuunnitelmaa tai hankekorttia (kv 26.2.2018 § 36), jotta investointi voidaan lisätä investointiohjelmaan.

Va. ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki esittelee meluselvitystä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa kokouksessa.

Liite 1                                  Ympäristömeludirektiivin mukainen ympäristömeluselvitys Turussa 2017, loppuraportti 1.6.2017

Liite 2                                   Turun meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022, loppuraportti 29.5.2018

Oheismateriaali 1               Meluntorjuntasuunnitelmasta jätetyt lausunnot ja mielipiteet

Toimialajohtaja Christina Hovi:

Ehdotus         Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä ympäristömeluselvityksen 2017 sekä Turun meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018-2022 tiedoksi ja lähettää ne edelleen kansallisena yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ELY-keskukselle.

Samalla lautakunta päättää merkitä edellä kuvatut meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaiset jatkotoimenpiteet tiedoksi.