Kaupunkiympäristötoimiala, toimialajohtaja Christina Hovi, Konsernihallinto, Talous ja rahoitus, kiinteistötalouspäällikkö Timo Sankari 24.5.2018: 

Kaupungin ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan vuoden 2018 ensimmäinen osavuosikatsaus päätyy ennusteen mukaan 49,4 milj. euron alijäämään käyttötaloudessa. Kaupungin talousarvio vuonna 2018 päätyy summaan -32,5 milj. euroa.

Suurimmat poikkeamat syntyvät VSSHP:n kuluista, sivistystoimialan menoista ja kaupunkiympäristötoimialan jäämisestä asetetuista tulotavoitteista. Lisäksi henkilöstökulujen ennuste ei täysin korreloi htv-kehityksen kanssa.

Yhteisöveron tilityssyklissä tapahtuneen muutoksen seurauksena kolmen kuukauden toteutumasta ei vielä voi tehdä johtopäätöksiä loppuvuodesta. Kunnallisvero kehittynee talousarviota paremmin. Ennustettavuuden poikkeamamarginaali on luokkaa -2 à+10 milj. euroa eli parhaassa tapauksessa tuloarvion korottaminen toisi lopputulokseksi 10 milj. euroa.

Kaupunginjohtajan talousarvioneuvotteluissa taloussuunnittelukauden lähtökohtana oli olennaisesti ennustetta pienempi alijäämä. Nyt esillä olevat luvut johtavat erilliseen toiminnan tehostamisohjelmaan, jotta päästään takaisin valtuuston hyväksymälle taloussuunnitelmauralle. Tämä asettaa myös haasteen vuoden 2019 talousarvion laadinnalle.

Kaupunginhallitus päätti 7.5.2018 § 178 käsitellessään vuoden 2018 ensimmäistä osavuosikatsausta, että lautakuntien tulee analysoida talousennusteen osoittamat talousarviopoikkeamat ja tehdä esitykset kaupunginhallitukselle toimenpiteistä talousarvion 2018 poikkeamien välttämiseksi ja talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi käsiteltäväksi kaupunginhallituksen kokouksessa 4.6.2018.

Kaupunkiympäristötoimialan selvitys talousarviossa pysymiseksi

Kaupunkiympäristötoimialan tulosennusteen talousarviopoikkeama -3,6 miljoonaa euroa johtuu ensisijaisesti kiinteistökauppojen budjetoitua pienemmästä toteutumasta. Muulta osin kaupunkiympäristötoimialan talous on 2018 talousarvion puitteissa.

Kiinteistöjen myyntitulot

Kiinteistöjen tulevien myyntien osalta on edelleen hyvin vaikea ennustaa mitään varmaa. Huhtikuun loppuun 2018 mennessä on kaupunkiympäristötoimialalla suoritettu 39 kpl kauppaa tai vaihtoa, joissa luovutetun omaisuuden arvo/myyntivoitto on noin 4,5 milj. euroa.

Valmiita toteutuskelpoisia päätöksiä luovutuksiin on olemassa noin 5,5 milj. euron arvosta. Parhaillaan on neuvottelujen alla kiinteistökauppoja, joiden arvo on noin 2 milj. euroa. Loppuvuodesta tullee todennäköisesti toteutumaan joitakin omakotitonttien myyntejä ja nyt vuokrattuna olevien tonttien omaksi lunastamisia, mutta näiden yhteisarvo lienee alle 2 milj. euroa.

Talouden tasapainottamiseksi kaupunkiympäristötoimiala käynnistää rakennettujen ei omassa käytössä olevien kohteiden myyntitoimenpiteet. Näitä kohteita ovat muun muassa Petreliuksen talo, Sävelkoti ja Pääskyvuoren luolasto. Näistä ennustetaan saatavan myyntituloa n. 2 milj. euroa.

Myyntiennuste vuodelle 2018 on edellä esitetyn johdosta noin 16 milj. euroa (TA 22,5 milj. euroa). Myyntivoittoja ennustetaan kertyvän 14,4 milj. euroa eli 3,6 milj. euroa talousarviota vähemmän (TA 18,0 milj. euroa). Maankäyttösopimustulojen määräksi arvioidaan 2,0 milj. euroa talousarvion mukaisesti.

Tämän lisäksi on maanmyyntitulojen mahdollinen lisäys TSSTPK:lle (Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy) myytävistä maapohjista, hinta-arvio 10 milj. euroa. Tämä edellyttää eduskunnan päätöstä sotesta ja kiinteistöjen ostajan halua lunastaa vuokrakiinteistöt omistukseen. Mikäli myynti toteutuu, niin vuokratulojen menetys vuodessa on n. 0,5 milj. euroa. Nettovaikutus noin +9,75 milj. euroa.

Muut tulot

Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen pysäköintitulot ovat olleet noin 100.000 euroa pienemmät kuin alkuvuodesta 2017, mutta noin 100.000 suuremmat kuin alkuvuosina 2015 ja 2016. Pysäköintituloja ennustetaan toteutuvan tänä vuonna noin 3,4 miljoonaa euroa eli talousarvion mukaisesti.

Pysäköintivirhemaksutuloja voidaan lisätä palkkaamalla muutama pysäköinnintarkastaja lisää. Yhden pysäköinnintarkastajan palkkaaminen lisää pysäköinninvalvonnan tuloja noin 150.000 euroa vuodessa (netto). Pysäköinninvalvonnassa on 10 pysäköinnintarkastajan vakanssia ja näistä vakansseista 9 on tällä hetkellä täytetty. Pysäköinninvalvonnassa on tarve rekrytoida yhteensä kolme pysäköinnintarkastajaa syyskuun 2018 alusta lukien, jotta toiminta voidaan toteuttaa riittävän laadukkaasti ja tehokkaasti ja parantaa liikenneturvallisuutta. Näistä kaksi on uusia vakansseja, joita on esitetty toimialalle vuoden 2019 henkilöstösuunnitelmassa. Mikäli rekrytoinnit toteutetaan vuoden 2018 puolella, toimenpide lisää kuluvan vuoden tuloja yhteensä noin 150.000 euroa (netto) rekrytointien toteutumisen ajankohdasta riippuen.

Rakentaminen on jatkunut vilkkaana alkuvuoden 2018. Todennäköistä on, että positiivinen tilanne jatkuu vuoden loppuun saakka. Vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen näyttää siltä, että rakennusvalvonnan talous muodostuu ylijäämäiseksi talousarvioon nähden. Tämänhetkisen ennusteen mukaan rakennusvalvonnan tuloja kertyy vuoden loppuun mennessä 3,3 milj. euroa (TA 3,13 milj. euroa). Tämä riippuu kuitenkin vahvasti loppuvuoden rakentamisen määrästä.

Kaavoitustuloiksi arvioidaan talousarvion mukaisesti 320.000 euroa. Tulot perustuvat toteutuneisiin työtunteihin.

Kaivuu- ja aitaamismaksujen tulotavoitteen arvioidaan ylittyvä noin 50.000 euroa, jos odotettavissa olevat pitkäaikaiset aitaamislupakohteet toteutuvat. Kaivuu- ja aitaamismaksuja on korotettu kaksi vuotta sitten selvästi, joten korottamisvaraa ei tässä vaiheessa ole.

Venepaikkamaksujen korotuksella ei ole merkittävää vaikutusta tuloihin, koska venepaikkojen määrä on rajallinen.

Hulevesimaksutuottoja on vuodelle 2018 budjetoitu 1,5 milj. euroa. Valmisteluaineisto on nähtävillä 4.6.2018 asti, jonka jälkeen taksa etenee päätöksentekoon elokuussa 2018.

Paikkatieto- ja kaupunkimittaus -palvelualueen tuottojen talousarviopoikkeama johtuu osittain virheellisestä budjetoinnista. Maksutuottoihin on budjetoitu 200.000 euroa sijaintikatselmuksiin ja rakennuksen paikan merkintään liittyviä tuloja, jotka toimialauudistuksen johdosta toteutuvat vuonna 2018 rakennusvalvonnan tuloina. Myyntituotot sisältävät n. 130.000 euroa tuloa, joka on aiemmin laskutettu ympäristötoimialalta paikkatietojärjestelmien käytöstä.

Tulojen lisääminenkään ei taksoja korottamalla ole mahdollista kuin aikaisintaan vuonna 2019. Paikkatieto ja kaupunkimittaus -palvelualueen tuotot koostuvat pääosin kiinteistötoimitusmaksuista, tonttijakojen muutoksista perittävistä kustannuksista, kartta-aineistojen myynnistä sekä paikkatietojärjestelmien ylläpidosta muilta perittävistä maksuista. Yleinen suhdannekehitys näkyy lisääntyneinä kiinteistötoimituksina, mutta parhaimmillaankin vaikutus voi olla vain joitakin kymmeniä tuhansia euroja palvelualueen tuotoissa. Pääosa kiinteistötoimituksista tehdään kaupungin omistamilla kiinteistöillä, joten niistä ei synny tuloja.

Henkilöstömenot

Vuoden 2018 talousarviossa (kv 13.11.2017 § 221) kaupunkiympäristötoimialalle henkilötyövuosien tavoiteluvuksi asetettiin 352, joille osoitettiin yhteensä 15,7 milj. euroa. Nämä luvut sisältävät 1.1.2018 perustettuun konsernihallinnon tilapalvelukeskukseen kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluista siirretyt 30 henkilöä ja heidän palkkamäärärahat.

Vuoden 2018 alusta tehtiin myös hallinnon muutos, jossa konsernihallintoon siirrettiin henkilöitä, mutta ei määrärahoja. Toimialalta konsernihallintoon siirtyi aiempien lisäksi 52 henkilöä ja konsernihallinnolta toimialalle 1 henkilö. Kaupunginvaltuusto päätti 14.5.2018 em. henkilöiden palkkamäärärahojen siirroista Kaupunkiympäristötoimialan ja konsernihallinnon välillä.

Toimialauudistuksen yhteydessä on ollut tarpeellista perustaa myös uusia vakansseja. Kaupunkiympäristötoimialalla on myös useita avoimena olevia ja määräaikaisesti täytettyjä vakansseja, joita on tarkoituksenmukaista täyttää pysyvästi. Maaliskuun 2018 lopulla kaupunkiympäristötoimialan htv-toteuma oli 297,5. Em. vakanssien täyttäminen kasvattaa henkilötyövuosien määrää.

Kaupunkiympäristötoimialan vuoden 2018 htv-tavoitteeksi on asetettu 320, ja palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu yhteensä 15,7 milj. euroa (ilman sivukuluja). Vakanssien täyttäminen on viivästynyt ja viivästyy edelleen suunnitellusta. Toimialan vuoden 2018 toteumaennuste on 313,6 (312 + kesätyöntekijät 1,6) henkilötyövuotta, jos täytettäväksi aiotut vakanssit saadaan täytettyä suunnitellusti. Palkkamenoissa voidaan säästää enimmillään yhteensä 500.000 euroa kuluvana vuonna, jos henkilöstösuunnitelman 2018 mukaiset vakanssit jätetään tänä vuonna täyttämättä.

Rekrytoimalla kolme pysäköinnintarkastajaa voidaan tuloja lisätä vuositasolla yhteensä noin 450 000 euroa (netto), vuoden 2018 osalta tuloarvio on noin 150.000 euroa (netto).

Vakanssien täyttämättä jättäminen vaikuttaa heikentävästi toimintaedellytysten luomiseksi kaupungin kasvulle ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista niin kuluvana kuin tulevien vuosien osalta. Riittävä ja monipuolinen tonttituotanto edellyttää riittäviä henkilöstö- ja investointiresursseja, joilla voidaan varmistua tavoitteen mukaisesta tulonmuodostuksesta. Rakennusvalvonnan henkilöresurssivaje pidentää rakennuslupien käsittelyaikoja. Pysäköinninvalvonnan tuloja jää saamatta mikäli pysäköinnintarkastajia ei palkata.

Mikäli palkkakustannuksista on tarpeen säästää, tulisikin kaupungin suosia vapaaehtoisten talkoovapaiden pitämistä toiminnoissa, joissa ei tarvitse palkata sijaista. Vapaat tulisi ajoittaa siten, että niiden pitäminen ei merkittävästi heikennä tavoitteiden saavuttamista.

Toimialalla toimii neljä lautakuntaa. Kaupunkiympäristölautakunnan kokouspalkkiot sisältyvät toimialan henkilöstökustannuksiin. Muiden lautakuntien osalta kokouspalkkiot sisältyvät kunkin toimielimen talousarvioon. Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu tällä hetkellä 3 kertaa kuukaudessa. Kokousvälin harventaminen kahteen kuukautta kohti toisi syyskaudella säästöjä enimmillään noin 20 000 euroa ottaen huomioon, että käsiteltävien asioiden määrän kasvu kokousta kohti pidentäisi kokousten kestoa entisestään. Kokousten harventaminen hidastaisi asioiden käsittelyä ja viivästyttäisi myös rakennuttamisen hankintoja.

Muut käyttötalousmenot

Kaupunkiympäristön kunnossapidon alueurakkasopimusten kustannukset ovat luonteeltaan sidottuja. Mahdolliset säästöt voidaan tehdä ainoastaan erikseen tilattavista yksikköhintaisista tuotteista/lisätöistä.

Kaupunkiympäristön kunnossapidon hoitoalueiden kilpailuttaminen on tuonut säästöä kaupungille yhteensä noin 4,5 milj. euroa vuosina 2015–2018. Pohjoinen alue vuonna 2015 toi säästöä 55 % eli n. 1,1 milj. euroa. Itäinen alue vuonna 2016 toi säästöä 38 % eli n. 1,1 milj. euroa. Läntinen alue vuonna 2017 toi säästöä 38 % eli n. 1,2 milj. euroa. Eteläinen alue vuonna 2018 toi säästöä 34 % eli n. 1,1 milj. euroa. Vuoden 2018 tasosta on mahdollista laatutasoa alentamalla saavuttaa enää vain nimellistä säästöä.    

Kaupunkiympäristön kunnossapidossa on mahdollista säästää enimmillään 300.000 euroa hoitotasoa laskemalla. Katu- viheralueiden kunnossapidon laatutasoa laskemalla voidaan säästää 100.000 euroa (perustuotteet). Laatutason lasku nykyisestä tasosta on mahdollista, mutta toteutuessaan sen vaikutukset ovat merkittävän negatiiviset kaupunkiympäristön kannalta. Kalusteiden, varusteiden ja leikkipaikkojen hoitotasoa sekä Aurajoen rannan korkeamman puhtaanapitoa olisi mahdollista alentaa (erillistuotteet). Noin 200.000 euron vuosittaisten säästöjen vaikutukset näkyisivät kaupunkiympäristön merkittävänä viihtyisyyden laskuna.                      

Laatutason lasku ja erillistuotteista vuositasolla saatava säästö on mahdollista toteuttaa kokonaan vuonna 2019. Määrä- ja laatumuutokset ylläpitoalueilla voidaan sopimusten mukaan ottaa seuraavan kerran uudelleentarkasteluun vasta syksyllä 2018.

Kaupunkiympäristötoimialan kunnossapitoon on valtion kanssa tehdyn Ruissalosopimuksen mukaisesti varattu vuosittain rahasumma erilaisten Ruissaloa koskevien selvitysten tekemiseen. Tänä vuonna tuosta rahasummasta on jäämässä jonkin verran rahaa käyttämättä. Ympäristönsuojeluyksikön kanssa on alustavasti keskusteltu, että kyseisellä rahalla inventoitaisiin Ruissalon ja muun kaupunkialueen perinnebiotoopit ja laadittaisiin niille hoito- ja käyttösuunnitelma, sekä käytettäisiin kyseistä rahaa Ruissalo-sopimuksen mukaisen Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelman päivittämiseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Inventoinnin kustannusvaikutus olisi noin 15 000 euroa palkkakustannuksia. Mikäli tätä inventointia ei tehdä kuluvana vuonna viivästyttää se Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen valmistumista. Ajan tasalla olevan hoito- ja käyttösuunnitelman puuttuminen vaikeuttaa Ruissaloa koskevaa suunnittelua ja toimintaa.

Vuoden 2019 talousarvioon ei sisälly hoitosopimuksissa olevia indeksikorotuksia eikä rakentamisesta aiheutuvaa toimintaympäristön laajentumista, joten tosiasiallisesti kunnossapidon menoja on näiltä osin jo karsittu verrattuna vuoteen 2017 n. 2,5 %.

Talvipyöräilyreitin pilotti toteutetaan vuonna 2018 hankerahoituksella. Jos talvipyöräilyreitin hoitoa jatketaan nykyisen kokeilun mukaisella tavalla, se edellyttää lisärahoitusta 100.000 euroa/vuosi.

Huomioitava on, että strategisen sopimuksen 2019 - 2022 käsittelyn yhteydessä 15.5.2018 § 224 kaupunkiympäristölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kohtaan 4.7. Infrastruktuurin ylläpito lisätään vuodelle 500 000 euroa vuodelle 2019 ja vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin 1.000.000 euroa vuodessa.

Paikkatieto ja kaupunkimittaus -palvelualueella ei ole sellaisia säästökohteita, joista voisi saavuttaa vuoden 2018 aikana merkittäviä säästöjä, budjetoidut toimintakulut ovat noin 400.000 euroa. IT-sovelluspalvelukulujen ennustetaan ylittyvän n. 0,3 milj. euroa johtuen jo viime vuoden puolella tehdyistä hankintapäätöksistä, välttämättömistä kehittämistoimenpiteistä ja siitä, että talousarviossa esitetty luku ei riittänyt kattamaan edes pakollisia sovelluskustannuksia (ylläpito, lisenssit yms.).

Verkkolevyjen varmennukset sisältyvät IT:n kokonaiskustannuksiin, jotka jaetaan toimialoille työasemien määrän mukaan. Siirtyminen dokumenttienhallinnan käyttöön toisi säästöjä koko kaupungin tasolla. Verkkolevyjen sulkemisessa on IT:n mukaan kuitenkin haasteita. Toimialalla selvitetään myös muita IT:hen liittyvien piilokustannusten vähentämistä (työasemat, lisenssimaksut).

Joukkoliikenteen tulot ja menot

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on 16.5.2018 § 85 antanut selvityksen Turun kaupunginhallitukselle vuoden 2018 talousarviopoikkeamista Turun joukkoliikenteen osalta (oheismateriaali 1).

Joukkoliikennelautakunta totesi, että joukkoliikenteen talous on tällä hetkellä talousarvion mukainen, ja kustannuksia voi säästyä lipputulojen kasvun myötä. Positiivinen rakennemuutos ja matkamäärän kasvu lisäävät sekä liikennetarvetta että lipputuloja. Joukkoliikenteen nettokustannus asukasta kohden Turussa on kehittynyt hyvään suuntaan; se oli 94,38 euroa vuonna 2015, 90,62 euroa vuonna 2016 ja 85,73 euroa vuonna 2017. Joukkoliikenteen nettokustannukset ovat siis pienentyneet vuosina 2015–2017, vaikka samaan aikaan on satsattu parhaiden linjojen ruuhkaliikenteen parantamiseen. Tänäkin vuonna ollaan hyvällä uralla. Vilkkaimpien linjojen parantamiseen tulee edelleen panostaa. Lipunhintoja ei tule korottaa samaan aikaan, kun kauppatorin rakentamisen väliaikaisratkaisut vaikeuttavat joukkoliikenteen käyttöä.

Turun joukkoliikennekustannukset olivat tammi-huhtikuussa noin 700.000 euroa alle talousarvion. Matkamääräkasvu Fölissä oli tammi-huhtikuussa 2,6 %.

Vuoden 2018 joukkoliikennekustannusten toteutuma jäänee noin 200.000 euroa alle talousarvion.

Kehittämishankkeet

Kaupunkiympäristötoimialalla on käynnissä erityyppisiä kehittämisprojekteja. Osaa tehdään omana sisäisenä kehittämisenä ja osaa saadaan ulkoista rahoitusta, jolloin merkittävä osa kustannuksista saadaan katettua ulkoisella rahalla. Yhteistä kehittämisprojekteille on, että katse on tulevaisuuteen, jolloin projektilla rakennetaan parempaa laatu tiettyyn toimintoon tai projektilla tavoitellaan toiminnan tehostumista. Käynnissä olevat kehittämisprojektit on käyty läpi. Niissä ei ole tunnistettu sellaisia säästötoimenpiteitä, joita olisi järkevä toteuttaa vuonna 2018 ilman, että ne keskeyttävät käynnissä olevat positiiviset muutosprosessit.

Investointimenot

Investointien rahankäyttö jäänee noin 5 milj. euroa alle talousarvion, joka johtuu lähinnä Ruiskatu 8 saneerauksen viivästymisellä (kh 22.5.2018 § 190) ja Puolalankadun koulun peruskorjauksen ajoituksen muuttumisella.

Yhteenveto

Edellä mainittujen asioiden toteutuessa mahdollinen taloudellinen vaikutus on noin 1 milj. euroa suunnitteluluvun toteutumaa parantava. Yksittäisillä säästötoimenpiteillä on usein heijastusvaikutuksia ja ne saattavat vaikuttaa laajemmin prosessien toimivuuteen ja heikentää palvelutasoa.

Oheismateriaali 1Turun kaupunkiseudun joukkoliikelautakunnan selvitys vuoden 2018 talousarviopoikkeamista, 16.5.2018 § 85

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan selvityksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.