Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Sissi Qvickström ja yleiskaavainsinööri Olavi Ahola 9.5.2018:

Lausuntopyyntö

Ranta-asemakaavaa laativa konsultti on varannut kaupungille ja viranomaisille tilaisuuden lausua kaavaluonnoksesta samanaikaisesti kuin luonnos on nähtävillä. Aikaa lausunnon jättämiseen on 18.5.2018 asti. Mm. ELY-keskuksen lausunto on ollut käytettävissä tätä lausuntoa valmisteltaessa.

Kakskerran Kalliolan ranta-asemakaavan taustaa

Kakskerranjärven rannat ovat houkutelleet jo varhain, ennen rantojen suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä, loma-asutusta niin, että rannat ovat täyteen rakennettuja melko suurella keskimääräisellä tehokkuudella. Turun kaupunki omistaa kuitenkin merkittäviä vapaarannan osuuksia järven pohjoisrannalta. Kaavaluonnoksen alue on järven etelärannalla ainoita MRL 74 §:n mukaisia tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia, jollainen on edellytyksenä ranta-asemakaavan laatimiselle.

Rannat ovat enimmäkseen metsäisiä. Kollin, Hyyrtilän, Brinkhallin ja Monnoisten rannat liittyvät vanhoihin talouskeskuksiin ja peltoalueisiin järven pohjoispuolella kuten myös Myllykylän ja Kalliolan rannat eteläpuolella. Järven vedet laskevat Myllykylän Myllyojaa pitkin mereen. Lasku-uoman vesivoiman vuoksi kylään on syntynyt mylly- ja saha- ym. nyttemmin lakannutta teollista toimintaa. Järven eteläpuolen laajat peltoalueet metsä- ja niittysaarekkeineen muodostavat merkittävän rantamaisemakokonaisuuden. Kaavaluonnos kattaa suuren osan näitä alueita.

Satava-Kakskerran osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa kylämäistä täydennysasutusta AT/s- ja AT-merkinnällä olevien kyläryhmien yhteyteen ja paikkoihin, missä uusi asutus on maisemallisesti perusteltavissa, ts. rakentaminen ei ole ristiriidassa viherverkkosuunnitelman tavoitteiden kanssa. AT-alueiden rakennuspaikkojen (tonttien) määrä on tarkoitus sitoa tilojen pinta-alaan.

Kaupunginhallituksen 8.5.2017 § 201 hyväksymässä 26.4.2017 päivätyssä Satava-Kakskerran osayleiskaavaluonnoksessa em. maisemallisesti arvokkaat peltoalueet ovat merkinnällä MA. Metsä- ja niittysaarekkeisiin oli esitetty alueenosia pysyvää rakentamista varten.

Rantojen loma-asuntoalueet todetaan pääosin rakentuneen tilanteen mukaisina. Uusien loma-asuntorakennuspaikkojen muodostaminen rannoille kielletään pääsääntöisesti. Loma-asuntorakennuspaikkojen tonttikohtaisen rakennusoikeuden enimmäismäärät on tarkoitus määritellä siten, että ne syrjäyttävät rakennusjärjestyksen määräykset. Osayleiskaavan rakennusoikeudet ovat ohjeena ranta-asemakaavallekin, mutta ranta-asemakaavassa määritellään lopullisesti voimaan tulevat rakennuspaikka-/tonttikohtaiset rakennusoikeudet. Maa- ja metsätalousalueelle (M) on tarkoitus mahdollistaa rakennusoikeutta, mutta rakennuspaikan kynnysarvoksi suunnitellaan useamman hehtaarin vaatimus, kun pinta-alavaatimus on kyläalueilla (AT) selkeästi pienempi.

Kakskerran Kalliolan ranta-asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa alueelle uutta loma-asumista sekä maatilojen talouskeskusten rakennuspaikkoja. Rakennuspaikat on tarkoitus suunnitella luonnonympäristöön, perinnemaisemaan ja maastoon sopiviksi.

Mitoitus

Ranta-asemakaavan loma-asutuksen mitoitusta ei voida johtaa osayleiskaavasta, joten tässä tarkastellaan ranta-asemakaavaluonnoksen mitoituksen perusteluja. Mitoitus on laadittu kantatila/emätilaselvityksen perusteella, ajankohtana 1.7.1959, jolloin rakennuslaki on tullut voimaan. Kts. Liite 1.

Ranta-asemakaava koskee tiloja Kalliolan Nedergård 1:26 (osa), Kalliolan Ylitalo 1:33 (osa), Haavistonranta 1:567 ja Haavisto 1:568 (osa).

Kaavoitettavan alueen lähialueiden toteutunut mitoitus on yleisesti suurempi kuin 10 lay/km. Yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella kaavassa on käytetty mitoituslukuna 10 lay/km.

Laaditun emätilatarkastelun perusteella Kalliolan Nedergård 853-439-1-26 (rek. 19.1.1959) on ns. emätila. Kiinteistöllä on rakennusoikeutta mitoitusrantaviivan perusteella noin 1,6 loma-asuntoyksikköä (lay).

Kiinteistön Kalliolan Ylitalo 853-439-1-33 (rek. 27.7.1961) emätila on Kalliolan Ylitalo 853-439-1-31 (rek. 19.1.1959). Emätilalla on rakennusoikeutta mitoitusrantaviivan perusteella yhteensä noin 4,1 lay.

Kiinteistöjen Haavisto 853-407-1-568 (rek. 7.1.1993) ja Haavistonranta 853-407-1-567 (rek. 7.1.1993) emätila on laaditun selvityksen perusteella Haavisto 853-407-1-303 (rek. 24.1.1961). Kiinteistöstä Brinkala 853-407-1-296 (rek. 30.11.1959) on myyty 29.4.1959 määräala, josta on muodostettu kiinteistö Haavisto 853-407-1-303. Määräala on rekisteröity tilaksi vasta 24.1.1961, mutta koska kyseinen määräalan kauppa on tehty ennen emätilatarkastelussa käytettävää tilajakotilannetta eli ennen 1.7.1959, kiinteistö 853-407-1-303 on ns. emätila. Emätilalla on rakennusoikeutta mitoitusrantaviivan perusteella noin 1,6 lay. Kaava-alueen kiinteistöjen yhteenlasketuksi mitoitusrantaviivaksi on laskettu noin 625 metriä.

Rantaviivan pituuteen perustuva mitoitus ja mittaustapa on Varsinais-Suomessa yleisesti käytetty. Tämä poikkeaa oikeuskäytännöissä käytössä olevasta Etelä-Savon seutukaavaliiton (1981) mallista. Siinä alle 50 m leveisiin niemiin, kannaksiin ja saariin ei voi rakentaa, joten niiden rantaa ei lasketa lainkaan. Kerroin = 0. Rantaviivan mitattu pituus tulee vielä tarkistaa. Aikaisemmin alueella tapahtuneeseen lomarakentamiseen verrattuna mitoituksessa käytettyä rakentamistehokkuutta 10 loma-asuntoyksikköä/km voidaan pitää kohtuullisena, vaikkakin ELY-keskus pitää sitä suurena. Sen sijaan ei-omarantaisten rakennuspaikkojen kertoimena on käytetty lukua 3, mikä poikkeaa yleisestä linjasta; monesti kertoimena on käytetty 2 tai 1,5 ja silloinkin ovat kyseessä olleet ns. yhteisrantaiset loma-asunnot, kun käsillä olevassa luonnoksessa yhteisrantaa tai yhteiskäyttöaluetta ei ole määritelty. Kerrointa 3 on käytetty lomakylämäisten ratkaisujen mitoituksessa. Lisäksi rantaviivamitoitukseen kuulumattomiksi (”rannan vaikutuspiirin ulkopuolelle”) on esitetty neljä yksikköä. Ranta-asemakaavaluonnoksen mitoitusperusteita ja kokonaismitoitusta tulee vielä tarkistaa.

Loma-asuntojen korttelialueen RA-1 rakennusoikeuden määrittely on samansuuntainen kuin osayleiskaavatyössä on suunniteltu. Sama pätee AM-korttelialueisiin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 73 §

Laadittaessa asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;

2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä

3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Ranta-asemakaava voi koskea ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen.

Satava-Kakskerran osayleiskaavan luonnoksessa ja kaavaehdotuksen valmistelussa on ollut ajatuksena, että Kalliolan olevan talouskeskusalueen lisäksi pysyvää asumista, kyläaluetta AT, sijoitettaisiin Kalliolantiehen tukeutuen laajan peltoalueen metsä- ja niittysaarekkeisiin sekä lähempänä rantaa olevan metsäisen alueen eteläreunalle. Perusteena aluevarauksille ovat alueella olleet entiset asuinpaikat, joista on dokumentteja, sekä Kalliolantiehen tukeutuva nykyinen pysyvä asutus.

Ranta-asemakaavaluonnoksen korttelialueet (AM) ovat kuitenkin pinta-alaltaan hyvin laajoja, samoin rakennusalat ovat niin laajoja, että rakennusten sijoittelu voi johtaa hyvin hajanaiseen sijoitteluun verrattuna esim. Kalliolan talouskeskukseen. Loma-asutuksen kaavoittamisen alueelle tulee tukeutua rantaan ja sen käyttämiseen virkistykseen. Täten ei-omarantaisille loma-asunnoille olisi osoitettava yhteiskäyttöinen ranta-alue kaava-alueen sisäistä tarvetta varten.

Luonnonympäristö

Kaava-alueelta on tehty kevään ja kesän 2017 aikana luontoselvitys. Selvityksessä tarkastelun kohteina olivat linnusto, viitasammakko, liito-orava, lepakot, putkilokasvit ja luontotyypit. Luontoselvityksessä kohdekuvauksiin liittyvien karttaliitteiden ja niiden luontotyyppikuvioiden esitystapa (numerointi puuttuu tekstiosuudesta) on vaikeaselkoinen ja edellyttää paikallistuntemusta sekä erillistä karttatulkintaa. Luontoselvitystä tulisi tältä osin selkeyttää. Aineiston tulee olla myös paikkatietomuodossa kaavoituksesta vastaavan viranomaisen käytössä. Kts. Liite 1.

Kaava-alueelta laaditaan vielä kaavatyön aikana tarkempi selvitys alueen hyönteislajistosta. Lisäselvitys on tarpeellinen koska kaavakohteella on runsaasti pientareita ja kallioketoja, joihin Kakskerran alueella on sitoutunut elinympäristövaatimuksiltaan uhanalaisia hyönteislajeja. Hyönteisselvityksen tekeminen edellyttää erityisasiantuntemusta ja perehtyneisyyttä lajistoon.

Kaavaluonnoksessa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina kohteina kaksi lehtometsäkohdetta (luo-1) ja viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka (luo-2). Lisääntymis- ja levähdyspaikka on puutteellisesti rajattu vain ojauomaa käsittäväksi vailla muuta elinympäristöä. Luontoselvityksessäkin todetaan, että viitasammakoiden havainnointi suoritettiin varsin myöhään keväällä, jolloin aktiivinen kutuaika oli jo mennyt ohi. Todennäköisesti viitasammakoiden elinympäristöä on huomattavasti laajemmalla alueella Kalliolanlahdella. Tämä tulee ottaa huomioon kaavaa ja selvitystarpeita tarkistettaessa. Kaavaluonnoksessa esitetty ranta-alueen muuttaminen vesialueeksi ei todennäköisesti hyvin suunniteltuna ja lajin elinympäristövaatimukset huomioon ottamalla heikennä viitasammakoiden menestymistä alueella. Viitasammakon elinympäristö on luontodirektiivin suojelun piirissä ja muokkaaminen edellyttää ELY-keskuksen hyväksymää suunnitelmaa. Alueella sijaitsevan pumppaamon mahdollinen lakkauttaminen käsitellään maanomistajan ja Turun kaupungin välisenä sopimusasiana.

Kaava-alueelta on osoitettu rakennusaloiksi monia peltoihin rajautuvia mäenkumpareita, joilla sijaitsee kallioketoympäristöjä. Kalliokedot edustavat uhanalaista luontotyyppiä, joiden säilyttämisellä on merkittävä painoarvo. Luontoselvityksessä ei ole tehty selkoa alueen kallioketojen merkityksestä. Näiltä osin kaavaluonnosta tulee tarkistaa.

Alin rakentamiskorkeus

Sisävesien rannoilla alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet perustuvat keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyviin ylimpiin tulvakorkeuksiin, joihin suositellaan lisättäväksi vesistön vedenkorkeuksien vaihteluista ja säännöstelystä riippuva lisäys sekä suurilla järvillä aaltoiluvara. Turun ainoan suuremman sisävesistön Kakskerranjärven rannoilla suositeltu alin rakentamiskorkeus on 8,35 metriä, mikä koostuu arvioidusta tulvakorkeudesta 7,65 metriä, 50 senttimetrin lisäkorkeudesta ja 20 senttimetrin aaltoiluvarasta. (Koskinen 2006).

Lausuntoehdotus

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan kaavaluonnokseen seuraavaa:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittelyssä lautakunta teki päätöksen, että tarvitaan osayleiskaavan ehdotuksen kaupunginhallituskäsittely ennen ranta-asemakaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyä.

Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon edellä esitetyt näkökohdat ja mitoitusta sekä maankäyttöä koskevat huomautukset.

Liite 1Lausunnon liite: rantaviivan mitoitusta ja luontoselvitystä tarkentava liite

Linkki kaava-aineistoon, Kaavahaussa hakusanana Kakskerran Kalliola

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Muurisen seuraavan sisältöinen muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa:

Lautakunta hyväksyy Kalliolan ranta-asemakaavan luonnoksen jatkoselvityksen pohjaksi.

Perustelut:

Kaavaluonnoksen laadintaa varten on tehty riittävä määrä luontoselvityksiä ja otettu huomioon herkän alueen luonnon monimuotoisuus.