Kaupunkiympäristötoimiala, toimialajohtaja Christina Hovi 2.5.2018:

Turussa kuntalain mukainen talousarvio ja -suunnitelma laaditaan toimialoilla ja konsernihallinnossa osana sopimusohjausprosessia. Sopimusohjaus tarkoittaa monipuolisten tavoitteiden asettamista kahdelle tasolle, kaupunginhallituksen ja toimialan välille (strateginen sopimus) sekä lautakunnan ja toimialan välille (operatiivinen sopimus). Strateginen sopimus sisältää toimialan merkittävät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Operatiiviset sopimukset laaditaan lautakunnittain ja ne tarkentavat strategisen sopimuksen tavoitteet palvelualue- ja tulosyksikkötasolle.

Valmistelu ja tavoitteiden asettelu perustuu laadittuun kaupungin strategiakokonaisuuteen, joka koostuu kaupunkitason päästrategiasta (kaupunkistrategiasta) sekä siihen kuuluvasta kahdesta strategisesta ohjelmasta. Strategisia ohjelmia ovat Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelma. Lisäksi strategiakokonaisuuteen kuuluu henkilöstöohjelma Henkilöstö voimavarana.  Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.4.2018 kaupunkistrategian ja strategisten ohjelmien päivitykset. (http://www.turku.fi/strategia)

Edellä mainitut dokumentit kuvaavat, mitä keskeisiä päämääriä kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin luottamushenkilöt sekä kaupungin henkilöstö lupaavat toiminnassaan sitoutua.

Valmistelu käynnistyi siten, että toimintasuunnitelmaluonnos esiteltiin 24.4.2018 kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioseminaarissa.

Kaupunginhallitus käsittelee strategiset sopimukset ja suunnitteluluvut 4.6.2018 ja kaupunginvaltuusto päättää suunnitteluluvuista 11.6.2018.

Käsittely jatkuu kesäkauden jälkeen siten, että lautakuntien esitykset strategisista ja operatiivisista sopimuksista tulee olla käsiteltynä 21.9.2018 mennessä.

Kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus

Vuoden 2019 strategisen sopimuksen rakenne on lähes samanlainen kuin kuluvalle vuodelle laaditussa sopimuksessa.

Toiminnan kuvaus (osio 1.1) sisältää toimialan tehtävät, toimialan palvelualueet ja toimintaa ohjaavat lautakunnat.

Toimintaympäristössä (osio 1.2) tapahtuu koko ajan muutoksia. Merkittävin on Varsinais-Suomessa käynnissä oleva positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asutuksen, koulutuksen, palvelujen ja liikenteen suhteen. Kaupungin 2010-luvun alkupuolella alkanut kasvu-ura jatkuu. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia trendejä ovat mm. kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, yksin asumisen lisääntyminen, maahanmuutto, alueiden eriytyminen, ilmastonmuutokseen varautuminen, kiertotalous, digitalisaatio ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Sote- ja maakuntauudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020. Kaupunkiympäristötoimialan toiminta perustuu moniin eri lakeihin ja lakimuutoksia valmistellaan kaiken aikaa. Tuottavuus kasvaa uudistamalla toimintatapoja ja hyödyntämällä teknologisia innovaatioita. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomien palvelujen tuottamisen ja kaupungin oman toiminnan tuottavuuden parantamisen.

Strategia-asiakirjoista on johdettu toiminnan kehittämissuunnitelma (osio 1.3).

Kaupunkiympäristötoimiala toteuttaa Turku 2029 kaupunkistrategiasta erityisesti kohtia Turku kasvaa kestävästi ja Turku lisää kilpailukykyä. Strategisista ohjelmista kaupunkiympäristötoimiala toteuttaa erityisesti pääteemoja 3.3 Rakentuva Turku ja ympäristö sekä 3.2 Vaikuttava ja uudistuva Turku.

Määrärahat ja investoinnit on esitetty osiossa 2.1. Koko toimialan sitova toimintakate (netto) vuodelle 2019 on 33,078 milj. euroa (käyttötalous). Vuodelle 2019 toimintatuloiksi on merkitty 75,880 milj. euroa ja toimintamenoiksi 110,068 milj. euroa sekä valmistus omaan käytöksi 1,110 milj. euroa. Nettoinvestointitaso vuonna 2019 on 1,824 milj. euroa. Investoinneista joukkoliikennelautakunnan nettoinvestoinnit ovat 0,324 milj. euroa.

Infrainvestointien (osio 2.4) määräksi on vuonna 2019 merkitty yhteensä 43,046 milj. euroa. Investoinneista n. 48 % on kohdistettu strategisiin maankäytön hankkeisiin, n. 31 % korjausvelkaa alentaviin ja loput 21 % tuloa tuottaviin, toimintoja tukeviin, liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parantaviin sekä asukasviihtyisyyttä parantaviin investointeihin.

Toimitilainvestointien (osio 2.5) määräksi on vuonna 2019 merkitty 33,255 milj. euroa. Investoinneista noin 54 % kohdistuu rakennusten korjauksiin. Investointiohjelmassa on esitetty myös konserniyhtiöiden toteuttamat taseen ulkopuoliset kohteet.

Muiden investointien (osio 2.6) määräksi on vuonna 2019 merkitty 2,0 milj. euroa. Näistä 1 milj. euroa kohdistuu tietojärjestelmiin, 0,5 milj. euroa pysäköintitoimintaan ja 0,5 milj. euroa seudulliseen joukkoliikenteeseen.

Henkilötyövuosien määräksi on ehdotettu 338 htv:tta vuosille 2019–2022 (osio 3.1), mikä tarkoittaa 18 htv:n lisäystä kaupunkiympäristötoimialan kuluvan vuoden htv-lukuesitykseen. Koko henkilökunta sijoittuu Kaupunkiympäristölautakunnan alaisuuteen, joka toimii Kaupunkiympäristötoimialan ns. päälautakuntana. Henkilökunnasta ulkoisella rahoituksella on yhteensä 15 htv:tta vuonna 2019.

Omassa käytössä on 20.408 m² tiloja ja 13,1 ha alueita (osio 3.2).

Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty osiossa 4.1. Monipuolisen ja riittävän tonttivarannon varmistamiseksi tavoitellaan toteuttamiskelpoisen tonttireservin kasvattamista 3 vuoden tarpeisiin. Kestävää yhdyskuntarakennetta tavoitellaan Yleiskaavalla 2029 ja asemakaavoittamalla asumista kestävän liikkumisen vyöhykkeille. Kestävien kulkutapojen osuutta pyritään kasvattamaan siten, että kävely ja pyöräily kasvavat 3 % ja joukkoliikenne lisääntyy 2 % vuodessa. Autoliikenteen määrä ei kasva edellisvuodesta. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä seurataan vuosittain. Energiajohtamisen mittarin tavoitetaso määritellään kuluvana vuonna. Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan siten, että liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenee ensi vuonna 3 %:lla edelliseen viisivuotiskauteen 2013–2017 verrattuna. Ydinkeskustan vetovoimaisuuden vahvistamiseksi tavoitellaan Turun elinvoimaluvun paranemista ja tyhjien liiketilojen määrän vähenemistä. Omaisuuden arvosta huolehtiminen toteutetaan investointiohjelmilla.

Kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet on esitetty osiossa 4.2. Monipuolisen ja riittävän tonttivarannon saavuttamiseksi on valmisteilla olevan yleiskaavan 2029 tarkennettujen väestö- ja työpaikkatavoitteiden pohjalta asetettu määrälliset tavoitteet kerrosalan lisäykselle (pientalot, kerrostalot, elinkeinotontit). Vähintään 20 % asuinkerrosalasta tulee sijoittua kaupungin maalle, jolla mahdollistetaan kaupungin oman tonttituotannon ja valtion tukeman (ARA) kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamisen. Tavoitteena on, että kaupungin omille yhtiöille luovutetaan vuosittain tontteja 16.000 k-m² edestä. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä lisätään kaavoituksessa. Tavoitteena on, että 25 % asemakaavoista laaditaan konsulttityönä vuonna 2019.

Palvelusopimusten kilpailutus on käynnissä. Tavoitteena on, että vuoden 2018 jälkeen kaupungin omistamilta tuotantoyhtiöiltä ei tilata palveluita ilman kilpailutusta. Rakennusprojekteissa otetaan käyttöön muitakin toteutusmuotoja kuin perinteinen jaettu-/ kokonaisurakka. Terveellisen ja turvallisen elinympäristön varmistamiseksi tavoitteena on, että ympäristöterveyden suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista lisääntyy. Elintarvikevalvonnan valtakunnallisen suunnitelman toteutumisasteeksi on asetettu 45 % vuonna 2019 ja terveydensuojelun valtakunnallisen suunnitelman toteutumisasteeksi 85 %. Itämeren suojelemiseksi Turun ja Helsingin kaupunkien yhteisen Itämerihaaste päivitetään vuonna 2018, jolloin myös asetetaan uudet tavoitteet. Materiaalikierrätyksen ja jätteiden hyötykäytön tavoitteena on, että vuonna 2019 yhdyskuntajätteestä hyödynnetään vähintään 98 % ja materiaalihyödyntämisen osuus kasvaa.

Tavoitteissa on huomioitu myös asukasnäkökulma. Hyvä kaupunkiympäristö sisältää useita tavoitteita siitä kuinka tyytyväisiä asukkaat ovat kaupunkiympäristöön. Digitaalisia palveluja lisätään. Rakennusvalvonnassa tavoitteena on, että sähköisten lupahakemusten osuus kaikista lupahakemuksista on 75 % vuonna 2019. Lyhyellä käsittelyajalla pyritään palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on, että 80 % kaikista rakennusluvista myönnetään alle 30 vuorokaudessa.

Kaupunginhallitukseen nähden sitovat strategiset hankkeet on esitetty uudessa osiossa 4.3. Yleiskaavan ja liikennejärjestelmähanketta toteutetaan useilla osayleiskaavoilla ja erilaisilla yleissuunnitelmilla. Toimintojen digitalisointia toteutetaan kolmella projektilla, samoin kuin pysäköinnin kehittämistä. Projektit kuvataan operatiivisissa sopimuksissa.

Strategiset maankäytön hankkeet on esitetty osiossa 4.4. Edellisvuosien tapaan taulukossa esitetään keskustan, Linnakaupungin, Ratapihan, Aurajoen rantojen, Skanssin, Logicityn, Blue Industry Parkin, Halistenväylän, Turun Tiedepuisto -kärkihankkeen, Runkobussilinjaston ja Smart and Wise -kärkihankkeen kehittämistä toteuttavat projektit toimenpiteineen tulo- ja menoarvioineen. Uusia projekteja ovat Keskustan valaistus, Aurigan ympäristö, Tullin ympäristö, Skanssinkolmio ja Blue Industry Park. Poistettuja projekteja ovat: Österblad, Herrainkulma, Harppuunakortteli, Linnan makasiinit, Telakkaranta ja Koroisten siirtolapuutarha.

Kaavoitusohjelma (osio 4.5) on päivitetty. Talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella 2019–2022 hyväksyttäviä ja vireillä olevia valtuuston hyväksymiskäsittelyyn ohjelmoituja kaavoja on yhteensä 130 kpl. 38 % kohteista tukee keskustan kehittämistä.

Infrastruktuurin ylläpidon tavoitetasot on esitetty osiossa 4.6. Ylläpitotöitä tilataan 23,5 miljoonan euron edestä vuonna 2019. Ylläpitotyöt tilataan valtakunnallisten hoito- ja kunnossapitoluokituksen mukaisesti.

Henkilöstön hyvinvointia kuvaavat tavoitteet (osio 5.1) on strategisen HR:n valmistelemat ja yhteiset kaikille toimialoille. Viimeinen sarake on toimialakohtainen. Tavoitteet kuvataan syksyn talousarvion tarkennusten yhteydessä.

Kohdassa 6.1 esitetään tunnuslukuja, jotka kuvaavat toimialan toimintaa.

Kohdassa 7.1 on lueteltu toimialan toimintaa ohjaavia asiakirjoja.

Liite 1Kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus 2019–2022

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä osaltaan liitteenä 1 olevan kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen 2019-2022 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 8.5.2018 § 213.

Oheismateriaali 1Kaupunkiympäristötoimialan painopisteet 2018 ja strategia

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa esittelijä tarkensi liitteen 1 kohtaa 7.1. (Muut ohjausasiakirjat) kaupunginvaltuuston 14.5.2018 päätösten 90, 91 ja 92 §:ien mukaisiksi Keskustan kehittäminen-, Smart and Wise - sekä Turun tiedepuisto - kärkihankkeiden osalta.

Lisäksi lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kohtaan 4.7. Infrastruktuurin ylläpito lisätään vuodelle 2019 500.000 euroa ja vuosille 2020 ja siitä eteenpäin 1.000.000 euroa vuodessa.

Ilvessalon Mannin kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liite 2Kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus 2019-2022 (15.5.2018)

Muutosehdotuksen perustelut:

Ylläpidon kilpailutuksista on aiempina vuosina saatu jo ne säästöt, jotka niistä on saatavissa. Nykytilanteessa kunnossapidon taso ja tämän myötä kaupunkikuva rapautuvat, mikä jatkuvasti lisää korjausvelkaa ja heikentää kaupungin vetovoimaa. Alueiden hoidolle erityisesti keskusta-alueella on myös kovat laatupaineet, joihin ei nykyisillä resursseilla voida vastata. Ylläpidon tason lisäystä korvaavia tuloja on esimerkiksi odotettavissa, kun uudet pysäköinnin linjaukset tulevat käyttöön ja maksullisuus todennäköisesti laajenee.