Kaupunkirakentaminen, vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen ja Konsernihallinto, talouden ja rahoituksen vastuualue, controller Johanna Korpikoski 26.1.2018:

Erilaisilla haitta-aineilla pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen ja käsittely on noussut merkittäväksi ongelmaksi Turun edustan merialueiden ruoppaustoimenpiteitä toteutettaessa. Lisääntynyt tieto ruopattavien sedimenttien sisältämistä haitta-aineista sekä kiristynyt ympäristölainsäädäntö ja vesirakentamisen lupakäytäntö ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että pilaantuneiden massojen asianmukainen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava menettely on tullut erityisen tärkeäksi.

Kaupungin omistamilla vesialueilla suoritetaan muun muassa sataman toiminnalle välttämättömiä ruoppaustoimia vuosittain. Lähes kaikista viime vuosina ruopatuista kohteista on löydetty ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Ruoppaustoiminnassa syntyvien pilaantuneiden sedimenttien suuren määrän ja pilaantuneille sedimenteille tarkoitetun läjitysalueen kovaa tahtia täyttyvän, rajallisen kapasiteetin vuoksi tulee tulevaisuudessa olemaan pulaa läjityspaikoista. Mikäli pilaantuneille massoille ei ole tulevaisuudessa osoitettavissa sijoituspaikkaa, voi se pahimmillaan estää lähes kaikki kaupungin vesialueella suunnitellut ruoppaukset.

Turun kaupunginhallitus päätti 3.4.2006 § 277 antaa ympäristö- ja kaavoitusvirastolle tehtäväksi yhteistyössä Turun Sataman kanssa selvittää vuoden 2006 loppuun mennessä Valkamanlahden, Latokarin ja muiden mahdollisten alueiden soveltuvuuden ruoppaussedimenttien sijoituspaikaksi. Työryhmä on tehnyt selvityksen 30.12.2006 ja Satamalautakunta on 15.5.2007 § 121 merkinnyt raportin tiedoksi. Työryhmä määritteli viisi mahdollista sijoituspaikkaa ruoppaussedimenteille: Pansion pengerallas, kantasataman pohjukka, Latokari, Valkamanlahti ja Pansion satama-alueen laajennus. Latokarin alueella maanpinnan korkeus on tulevaa rakentamista ajatellen liian matalalla. Hyvällä suunnittelulla tälle alueelle voidaan sijoittaa n. 500.000 m³ ruoppausmassoja ja n. 100.000 m³ puhtaita ylijäämämassoja.

Tavoitteena on ollut löytää sijoituspaikka lievästi pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiselle ja hyödyntää niitä Hirvensalon pohjoisrannan esirakentamisessa. Alueen suunnittelun ja lupien valmistelun lähtökohtana on ollut, että pilaantuneiden sedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovat niin pieniä, että niistä ei ole haittaa terveydelle eivätkä ne vaikeuta alueen tulevaa käyttöä asumiseen.

Alueen kuvaus

Hankealue sijaitsee Turun Hirvensalossa Lauttarannan kaupunginosassa. Se rajautuu etelässä Pikisaarentiehen, lännessä Peter Thorwösten tiehen, idässä Merivartioston käyttämään alueeseen ja pohjoisessa Linnanaukion merialueeseen. Hankealuetta on käytetty ylijäämämaiden vastaanottopaikkana sekä lumenkaatopaikkana. Hankealueen sijainti on esitetty liitteissä 2 ja 3.

Latokarin alue on voimassa olevassa asemakaavassa (853 32/1951) pääosin teollisuus- ja varastokortteleiden aluetta. Vireillä olevassa Hirvensalon osayleiskaavaehdotuksessa (pvm 15.12.2016, muutettu 3.10.2017) suunnittelualue on merkitty lähes yksinomaan kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolle rakentaminen edellyttää maanpinnan korottamista läjittämällä siten, että rakennusten lattiataso tulee vähintään rakennusjärjestyksen edellyttämään korkeuteen. Lisäksi ranta on jätettävä yleiseksi alueeksi. Hirvensalon pohjoisrannalle on niin osayleiskaavaehdotuksessa kuin kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 osoitettu huomattavaa asukasluvun lisäystä.

Alueen keskellä sijaitsee EU:n luontodirektiivillä suojeltu viitasammakkopopulaatio. Rakennuslautakunta on 7.9.2017 § 386 myöntänyt maisematyöluvan viitasammakoiden elinympäristön laajentamiseksi. Työn tavoitteena on laajentaa viitasammakkojen elinympäristöä ja turvata niiden siirtyminen uudelle lisääntymisalueelle pois esirakentamisalueelta.

Turun kaupunki omistaa suurimman osan Latokarin alueesta. Hankealueen itäosa (kiinteistö nro 853- 402-1-72) on Senaattikiinteistöjen omistuksessa. Alueen käytöstä on alustavasti keskusteltu Senaatti-kiinteistön kanssa ja he ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti. Alueen käyttöoikeudesta, vuokrauksesta tai hankinnasta on sovittava ennen ympäristöluvan saamista.

Esirakentamistoimenpiteet ovat luvanvaraisia

Kaupunkirakentamisen palvelualue on valmistellut esirakentamista ja luvan hakemista vesilain (587/2011) ja vesiasetuksen (1560/2011) sekä ympäristösuojelulain (527/2014) vaatimusten mukaisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (ESAVI). Hanke pitää sisällään Aurajoen puoleisen penkereen rakentamisen, proomuväylän ruoppaamisen, vesialueen täyttämisen sekä mereen läjityskelvottoman sedimentin ja ylijäämämaan hyötykäyttämisen alueen esirakentamisessa. Meriläjityskelvoton sedimentti esitetään stabiloitavaksi teknisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Stabiloinnin sideaineena tullaan käyttämään sekä kaupallisia että tuotantolaitosten sivutuotteista / kierrätysmateriaaleista valmistettavia nk. uusiosideaineita, joita ovat mm. voimalaitostuhkat ja jätekipsi. Edellä mainitut sideaineet on todettu käyttötarkoitukseen erittäin hyvin soveltuviksi ja tämä uusiokäyttö omalta osaltaan vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan, käyttökelpoisen materiaalin määrää.

Hanke sisältää sekä vesilain että ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraisia toimenpiteitä, joten asia esitetään käsiteltäväksi lupahakemusten yhteiskäsittelynä ympäristönsuojelulain 47 §:n mukaisesti.

Vesitaloushanke edellyttää vesilain 3 luvun 2 §:n nojalla lupaviranomaisen lupaa, koska siihen sisältyvät toimenpiteet muuttavat vesistön asemaa, syvyyttä, rantaa ja vesiympäristöä ja muutos voi aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, maalle ja kiinteistölle. Vesialueelle tehtävän rakennelman käytöstä voi lisäksi aiheutua häiriötä toisen kiinteistön käytölle. Vesilain 3 luvun 3 §:n nojalla lupaa edellyttävät myös yli 500 m3 ruoppausmassan ruoppaaminen vesialueelta. Ympäristöluvan tarve muodostuu yli 50 000 t/ vuosi jätteeksi luokiteltavan massan käsittelystä ja hyödyntämisestä alueella. Alueella varaudutaan hyödyntämään seuraavia jätejakeita:

Arvio materiaalimääristä 15 vuoden toiminta-aikana.

Hankkeeseen sisältyvät seuraavat toimenpiteet:

-Merenpuoleisen penkereen rakentaminen vahvistetun pohjamaan päälle, jossa vahvistus tehdään pohjatäyttönä ja stabiloimalla;

-pohjantäytön tai stabiloinnin avulla tai vaihtoehtoisesti näiden yhdistelmänä penkereiden ja reunaluiskien rakentaminen alueen mantereenpuoleisille reunoille;

-välipenkereiden rakentaminen;

-proomuväylän ruoppaaminen 4 m haraussyvyyteen keskivedenpinnasta;

-ruoppausmassojen sijoittaminen välipenkereillä eristettyihin soluihin;

-täyttäminen ylijäämämailla;

-solujen stabilointi teknisesti riittävälle tasolle; sekä

-pintarakenteiden rakentaminen.

Ruoppaukset toteutetaan soveltuvalla kaivuukalustolla sekä massoja syrjäyttävillä menetelmillä. Ruoppauksen samentumisvaikutuksia pyritään pienentämään mm. yhtäjaksoisella ruoppauksella. Ruoppaustoimet ovat lyhytkestoisia kattaen korkeintaan yhden avovesikauden.

Meriläjityskelpoiset sedimentit läjitetään meriläjitysalueelle, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä massoja. Mereen läjityskelvottomat lievästi pilaantuneet sedimentit läjitetään nyt haettavana olevalle alueelle.

Penkereiden rakentaminen mahdollisine stabilointeineen ja materiaalikuljetuksineen toteutetaan hankkeen alkuvaiheessa ja materiaalina hyödynnetään alueelle jo nyt läjitettyä louhetta sekä tulevista rakennushankkeista syntyviä louheita. Louheita kuljetetaan alueelle erityisesti vesiteitse proomuilla.

Varsinaiset täyttötyöt, ja lievästi pilaantuneet ruoppaussedimentin läjitys sekä maa- ja vesikuljetuksina tuotavat ylijäämämaat ja alueen täyttötyöt aiheuttavat normaaliin maarakentamiseen verrattavissa olevaa melua, tärinää ja pölyä. Arvio hankkeen täyttövaiheen kestosta on 15 vuotta. Alueen täyttäminen tapahtuu vähitellen rytmittyen kaupungin rakent.misen, ruoppaushankkeiden ja ylijäämämaiden muodostumisen mukaisesti. Samanaikaisesti täytettävänä voi olla yksi ruoppausmassoilla täytettävä solu, ylijäämämailla täytettävä solu sekä penkereen tai reunaluiskan rakentaminen. Rakentamistoimet eivät kohdistu koko hankealueelle samanaikaisesti vaan ovat vaiheistettuja.

Hakemuksessa kuvatut toimenpiteet ovat välttämättömiä Aurajoen meriläjityskelpoisten sedimenttien turvalliselle sijoittamiselle. Aurajoen mukanaan tuoma sedimentti ja vesiväylien kunnostustoimet ovat jatkuvia eikä lievästi pilaantuneen sedimentin läjittämiselle ei ole tällä hetkellä soveltuvaa paikkaa. Hanke säästää luonnonvaroja sekä vähentää melu-, pöly- ja tärinähaittaa ja päästöjä ilmakehään, joita muodostuisi rakenteilla olevan Hirvensalon ylijäämämaiden kuljettamisesta pois Hirvensalon alueelta Turun kaupungin keskustan läpi muille mahdollisille sijoitus- tai hyötykäyttökohteille.

Hankkeen hyöty- ja kustannukset

Alustavissa neuvotteluissa Turun sataman kanssa on sovittu, että satama tulevana alueen käyttäjänä osallistuu hankkeeseen ja sen kustannuksiin. Tarkemmasta kustannusten jaosta sovitaan, kun lupaehdot ja rakennussuunnitelmat tarkentuvat.

Hankevalmistelussa on arvioitu kustannuksia kahdella tavalla.

Vaihtoehto 1

Ensimmäisessä vaihtoehdossa on arvioitu alueen rakentamisen, massojen vastaanoton ja stabiloinnin kustannuksia. Vaihtoehto 1 mahdollistaa sen, että nykyiselle vesijättömaalle voidaan kaavoittaa ja rakentaa korkeatasoista kerrostaloasumista.

Latokarin tonttien myyntihinnan arvoksi on arvioitu asuntokäyttöön rakennuskelpoisina n. 15 - 20 milj. /€. Tämän lisäksi tulisivat maankäyttösopimustulot valtiolta. Näin ollen tulot olisivat varovasti arvioiden yhteensä n. 20 – 25 milj./€ (tulot kohdistuvat vuosille 2037 – 2040).

Vaihtoehto 2

Toisessa vaihtoehdossa on arvioitu kustannuksia siten, että aluetta ei

rakenneta ja kaikki ruopattavat massat sijoitetaan ympäristöluvan saaneille vastaanottopaikoille.

Muurin rakentamisen, ruoppauksen, läjityksen ja kuljetuksen kustannusten tarkempi erittely on esitetty liitteessä 1.

Vaihtoehtojen vertailu

Vaihtoehdossa 1 sedimentit saadaan hyötykäyttöön ja alue rakentuu niin, että syntyvät tulot lähes kattavat menot.

Vaihtoehdossa 2 syntyy ruoppauksesta menoja edellä esitetyn mukaisesti n. 15 milj. €. Jos Latokarin alue myöhemmin halutaan rakentaa asumiskäyttöön, joudutaan siihen vielä investoimaan lähes saman verran kuin vaihtoehdossa 1 on esitetty n. 20 – 25 milj/€.

Esirakentaminen mahdollistaa sen, että alueelle voidaan tulevaisuudessa rakentaa korkeatasoista kerrostaloasumista. Muita tavoitteita ovat Turun kaupungin ja erityisesti Hirvensalon alueen rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden ja louheiden sijoittaminen lähietäisyydelle niiden syntypaikkoja sekä osaltaan näin vähentää rakentamisesta johtuvaa liikennehaittaa Turun keskustassa. Rekkaliikenteestä syntyy myös suuri määrä CO2-, typpi- sekä hiukkaspäästöjä. Sijoittamalla kaivetut massat mahdollisimman lähelle syntypaikkaansa tuemme myös tavoitetta hiilineutraalimmasta kunnasta.

Asuinalueen rakentumisesta arvioidaan saatavan tuloja noin 20 – 25 milj. euroa (vuosina 2037 - 2040). Mikäli alue tullaan rakentamaan kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi kummassakin esitetyssä vaihtoehdossa ja esirakentamisessa hyödynnetään alueelle jo nyt läjitettyä ja tulevista rakennushankkeista syntyviä louheita sekä lievästi pilaantuneet sedimentit läjitetään nyt haettavana olevalle alueelle, on esitetyn kustannusvertailun mukaan 1-vaihtoehto noin 7 – 13 milj. euroa kokonaistaloudellisempi. Lisäksi sijoittamalla kaivetut massat mahdollisimman lähelle syntypaikkaa, säästetään luonnonmateriaaleja ja kuljetusten haitalliset vaikutukset pienenevät.

Vuoden 2018 talousarviossa on Maanläjitysalueiden toteuttamiseen osoitettu yhteensä 720.000 euroa. Ympäristölupaprosessin päätös huomioidaan investointiohjelmassa ja talousarvion ja suunnitelmavuosien rahoituksessa 2019 – 2022.

6Aika -hankkeen Turun pilotti

Turun kaupunki on mukana 6Aika CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa hankekonsortiossa. Alustavasti hanketta on valmisteltu niin, että Turun demo-hanke olisi Latokarin esirakentaminen. 6Aika -hankkeen yhteydessä voitaisiin selvittää pilaantuneiden sedimenttien, puhtaiden ylijäämämassojen sekä uusiomateriaalinen

hyötykäyttöä alueen rakentamisessa.

Liite 1                                  Lauttarannan ympäristöluvan hankehakemusluonnos

Oheismateriaali 1               Asemapiirros

Oheismateriaali 2               Ruoppausvaihtoehtojen kustannusten tarkempi erittely

Toimialajohtaja Christina Hovi:

Ehdotus        Kaupunkiympäristölautakunta päättää, että Latokarin esirakentamisen vesi- ja ympäristölupahakemus voidaan jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi.