Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta10806.03.20183

4861-2017 (742)

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n Turun Topinojan kaatopaikan tarkkailututkimuksen vuosiraportti 2017

Tiivistelmä: -

Kylk § 108

Kaupunkiympäristötoimiala 26.2.2018:

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on lähettänyt kaupunkiympäristölautakunnalle tiedoksi Turun Topinojan kaatopaikan tarkkailututkimuksen vuosiraportin vuodelta 2017.

Yhteenveto raportista

Topinojan kaatopaikalta viemäriverkostoon pumpattu suotovesi sisälsi runsaasti typpeä. Typpipitoisuus oli 1,5-3-kertainen puhdistamattomiin asumajätevesiin verrattuna ja suurimmillaan touko- ja syyskuun näytteenottokerroilla.

Kaatopaikan luoteispuoleisen ojan vedenlaatu vaihteli vuoden 2017 tutkimuskerroilla lievästi likaantuneesta voimakkaasti likaantuneeksi ja se oli huonoimmillaan syyskuun alun tutkimuskerralla, jolloin vesi oli lähes hapetonta ja sen ravinnepitoisuudet olivat suuria. Tulosten perusteella kaatopaikalla ei näyttäisi kuitenkaan olevan varmasti osoitettavaa vaikutusta ojan vedenlaatuun. Ojan varrella on muutakin toimintaa, joka voi osaltaan selittää tutkimustuloksia.

Topinojan vesi oli useimmilla vuoden 2017 näytteenottokerroilla kaikissa havaintopaikoissa runsasravinteista ja luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi – voimakkaasti likaantuneeksi. Etenkin toukokuun näytteenottokerralla ojan alajuoksulla vedessä oli runsaasti ammoniumtyppeä ja klorideja, mikä viittasi jäteaseman vaikutuksiin.

Vedenlaatu oli huonoimmillaan syyskuun alun tutkimuskerralla, jolloin alajuoksun veden ammoniumtyppipitoisuus oli suuri ja lisäksi veden hygieeninen tila oli huono. Suuret bakteerimäärät myös ylempänä ojassa viittasivat tuolloin muualta ojan valuma-alueelta tulevaan kuormitukseen. Kaikilla tutkimuskerroilla veden typpipitoisuus kasvoi selvästi alimpaan havaintopaikkaan tultaessa. Ojaan tulee ravinnekuormitusta ja yksi todennäköinen kuormituslähde on ojanvarren kompostointialue.

Pohjavesiputkista otetuissa näytteissä ei havaittu hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja eikä poikkeavaa hajua. Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia alueen pohjavedenlaatuun ja tietyissä havaintopaikoissa todettuihin vedenlaadun muutoksiin on tulosten perusteella vaikea varmasti arvioida. Alueen pohjaveden laadusta ei ole olemassa tietoa ajalta ennen kaatopaikkaa.

Savikerroksen alla olevan pohjaveden laatuun vaikuttavat rannikkoalueella merkittävästi vanhojen merenpohjasedimenttien ominaisuudet ja mm. veden kloridi- ja ammoniumpitoisuus voivat olla luontaisestikin suurempia kuin sisämaan esiintymissä. Kaatopaikan eteläpuolitse kulkevan tien suolauksella voi olla vaikutuksia sen lähellä sijaitsevien pohjavesiputkien vedenlaatuun.

Puhdistamolle johdettu kaatopaikan suotovesien aiheuttama kuormitus oli pääosin typpikuormitusta. Vuonna 2017 keskimääräinen orgaaninen kuormitus vastasi noin 940 asukkaan, fosforikuorma noin 330 asukkaan ja typpikuorma noin 4 780 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä.

Oheismateriaali 1Turun Topinojan kaatopaikan tarkkailututkimuksen vuosiraportti vuodelta 2017

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta merkitsee raportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.