Esityslistat/pöytäkirjat

Strategiaraportti 2024

Strategiajohtaja Timo Aro:

Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteet määritellään kaupunkistrategiassa. Turku siirtyi tällä valtuustokaudella pormestarimalliin. Strategian sisältöä ja rakennetta on muokattu vastaamaan kaupungin uutta johtamismallia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden päivitetyn kaupunkistrategian 14.2.2022.

Strategia johdattaa Turun 2030-luvulle. Siinä kerrotaan, mitkä ovat tavoitteemme ja miltä Turku näyttää ensi vuosikymmenellä. Strategiassa on kahdeksan painopistettä: kestävä tulevaisuus, sujuva arki, hyvinvoivat asukkaat, elinvoimainen ja kasvava kaupunki, luontokaupunki Turku, laadukas koulutus, aktiivinen kulttuurikaupunki ja kansainvälinen Turku. Painopisteille on määritelty tavoitteet. Tavoitteita on yhteensä 20 kappaletta.

Kuva 1: Strategian kahdeksan painopistettä

Tavoitteiden toteutumisen arviointi ja seuranta tehdään vuosittain toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty omat mittarinsa ja seuranta tehdään mittarien avulla. Mittarit yhdessä kertovat olemmeko saavuttamassa strategian määrittelemiä pitkän aikavälin tavoitteita. Ne on koottu sähköiseen strategian seurannan työkaluun. Työkalu löytyy Turun kaupungin www-sivuilta osoitteesta Kaupunkistrategia | Turku.fi. Seurannan tueksi on laadittu lyhyt esitys, jossa on yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta. Yhteenveto on tämän päätösesityksen oheismateriaalina.

Turun kasvu oli määrällisesti ja suhteellisesti ennätyksellisellä tasolla vuosina 2023 ja 2024. Vuoden 2024 väestönlisäys nousi noin 4200 asukkaaseen (2,09 %). Yli kahden prosentin vuosittaista väestönkasvua voidaan pitää poikkeuksellisen korkeana suureksi kaupungiksi. Väestönkasvu perustui muuttovetovoimaan ulkomailta ja kotimaasta.

Turun väestönkasvun lisäksi työpaikka- ja yrityskasvu olivat vahvalla positiivisella uralla, mutta työllisyys heikkeni työttömien määrän kasvaessa ja työttömyyden rakenteen heikentyessä. Turun työpaikkaomavaraisuus oli edelleen yli 50 000 asukkaan kaupunkien kärkiluokkaa, mutta heikkeni hieman vuodesta 2023.

Talouden alavireinen suhdannekehitys heijastui varsinkin rakentamisen ja asuntotuotannon vähenemiseen edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ennustetaan kuitenkin kääntyvän kasvuun vuonna 2025.

Turku kuuluu maailman parhaiden ilmastokaupunkien A-luokkaan. Turun kansainvälisestikin kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ja järjestelmällinen ympäristötyö tähtäävät kestävään tulevaisuuteen. Turku on kokoaan merkittävämpi ilmastotoimija. Turku on edistynyt kohti hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2029, ja ilmastotoimet, kuten energiatehokkuus ja kestävä liikenne, etenevät oikeaan suuntaan, mutta ilmastonmuutoksen torjuminen on edelleen merkittävä haaste.

Turun kaupungin VLR-raportissa tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin kestävän kehityksen edistymistä ja nostettiin esille tärkeitä kehityssuuntia. Turun tavoitteena on toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassaan. Väestönkasvu tuo kaupunkiin uusia asukkaita ja tukee talouskasvua, mutta tuo myös haasteita infrastruktuuriin, asuntotuotantoon ja palveluihin.

Hyvinvoinnin edistämistä voidaan arvioida ja mitata lukemattomilla eri tavoilla. Useimmilla turkulaisilla menee kohtalaisesti tai hyvin, mutta hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät mittarit eri ikä- ja väestöryhmissä paljastavat myös haasteita. Yksi suurimmista kokoavista haasteista liittyy Turun alueelliseen eriytymiseen. Sosioekonomisessa hyvinvoinnissa on selkeää alueellista eriytymistä ja erot parhaiten ja heikoiten pärjäävien alueiden välillä ovat säilyneet. Turun kansainvälistyminen ja monikielistyminen korostavat entisestään alueelliseen eriytymiseen liittyviä haasteita.

Sosiaalisen kestävyyden edistäminen on ollut monissa toimenpiteissä keskiössä, mutta eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vaativat jatkossakin toimenpiteitä. Vaikka osallisuuden ja kotoutumispalvelujen kehittäminen on edistynyt, alueellinen eriarvoisuus on edelleen haaste.

Vuoden 2024 strategiaraportti näyttäytyy tavoitteiden toteutumisen osalta vuotta negatiivisempana. Strategia sisältää yhteensä 46 mittaria, joista 12 mittarin osalta tilanne on parantunut, 16 mittarin osalta tilanne ei ole muuttunut tai seurantatietoa ei ole saatavilla ja 18 tavoitteen osalta tilanne on heikentynyt. Yksityiskohtaisemmat mittaritiedot löytyvät strategiaraportin sisältämästä mittarityökalusta.

Turun kaupungin henkilöstöraportti 2024

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen:

Turun kaupungin vuoden 2024 henkilöstöraporttia laadittaessa on huomioitu henkilöstöstrategia 2022–2025 ja Kuntatyönantajien raportointisuositukset. Henkilöstöraportissa tarkastellaan henkilöstöstrategian toteutumisen lisäksi keskeisimpien henkilöstöä koskevien tunnuslukujen toteutumista ja kehitystä.

Henkilöstöstrategia on yksi kaupungin strategisista ohjausasiakirjoista, joka tukee koko kaupungin strategian ja vision toteuttamista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.4.2022 henkilöstöstrategian vuosille 2022–2025. Henkilöstöstrategia pyrkii selkiyttämään työnantajan ja koko henkilöstön tavoitteita ja vastuita siitä, minkälainen työpaikka Turun kaupunki on.

Henkilöstöstrategian visiona on: Turku on vetovoimainen työnantaja. Tätä visiota strategia toteuttaa kolmen painopisteen kautta:

1. Työ lisää hyvinvointia

2. Osaaminen ja uudistuminen

3. Parempi johtaminen

Jokaiselle painopisteelle on määritelty tavoitteita ja tavoitteille mittareita. Mittareista moni on sidoksissa vuorovuosina Kunta10 -tutkimukseen ja kaupungin omaan työhyvinvoinnin välikyselyyn. Vuonna 2024 toteutettiin Kunta10 -tutkimus, joka osoitti muun muassa, että työn merkityksellisyys on edelleen organisaatiomme voimavara - yli 90 % vastaajista koki tekevänsä merkityksellistä työtä. Myös muiden Työ lisää hyvinvointia –tavoitteen mittareiden osalta tavoitteet saavutettiin. Osaaminen ja uudistuminen –tavoitteen mittareista pientä laskua on tavoite- ja kehityskeskustelulomakkeiden työn, kehittymisen ja uusiutumisen keskusteluiden merkinnöissä. Muiden Osaamisen ja uudistumisen sekä Paremman johtamisen tavoitteiden mittareiden osalta tilanne on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka kaikkia tavoitteita ei vielä täysin saavutettu.

Henkilötyövuosien määrässä on kaupunkitasoisesti kasvua edeltävään vuoteen verrattuna.

Organisaatiomuutokset huomioituna henkilöstömäärä ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita kasvoi elinvoiman, kasvatuksen ja opetuksen, kaupunkiympäristön sekä lasten ja nuorten palvelukokonaisuuksissa. Konsernihallinnon ja liikunnan palvelukokonaisuuden henkilöstömäärä pysyi samalla tasolla edeltävään vuoteen verrattuna ja kulttuurin palvelukokonaisuuden henkilöstömäärä väheni. Työvoiman käytön määrä vuonna 2022 oli yhteensä 5 824,6 (HTV ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita). Koko henkilöstön osalta henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2022 yhteensä 6 202,6.

Sairauspoissaoloissa oli laskua verrattuna vuoteen 2023. Vuonna 2024 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 15,7 päivää henkilötyövuotta kohden, kun vastaava luku vuodelta 2023 oli huomioituna 16,5 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöiden määrä, joilla ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja, oli myös lisääntynyt vuoteen 2023 nähden.

Vuonna 2024 Turun kaupungilla rekrytoinnit vähenivät 32 % ja avoimet työpaikat vähenivät 28 %. Hakemusten määrät työpaikkaa kohden nousivat kaikissa tehtävissä.

Kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2023 oli 47,4 vuotta. Toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle siirtyi vuonna 2023 yhteensä 155 henkilöä. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2023 64,3 vuotta.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	94	31.03.2025	5
Kaupunginvaltuusto	56	14.04.2025	4